Hallituksen
esitys uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi ja vaalilaiksi esiteltiin säädyille
9. toukokuuta 1906. Esitys uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi ja vaalilaiksi
lähetettiin kaikissa säädyissä keskusteluitta perustuslakivaliokuntaan.
Perustuslakivaliokunta oli jo epävirallisesti tutustunut ehdotuksiin ja
perustuslakivaliokunnan mietintö perusteluineen ja vastalauseineen valmistui
nopeasti.
Säädyt olivat erimielisiä vaalijärjestelmästä, mutta se kuitenkin hyväksyttiin
äänestysten jälkeen muuttamattomana. Samoin kävi äänioikeusikärajalle.
Suuriruhtinas Nikolai II vahvisti esitykset senaatin lausunnon jälkeen
ja määräsi uudistuksen tulemaan voimaan 1. lokakuuta 1906. Päätös yksikamariselle
eduskunnalle annettavasta oikeudesta valvoa senaatin toimintaa raukesi,
koska hallitsija jätti asiaa koskevan säätyjen hyväksymän lain vahvistamatta.
Ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15. ja 16.
maaliskuuta 1907. Äänioikeuttaan käytti 899 347 äänestäjää eli 70,7 prosenttia
äänioikeutettujen määrästä. Äänioikeutettuja oli lähes 1,3 miljoonaa. Vaaleihin
mentiin puoluetunnuksin ja paikat jakaantuivat seuraavasti: Suomen Sosialidemokraattinen
Puolue 80, Suomalainen puolue 59, Nuorsuomalainen puolue 26, Ruotsalainen
kansanpuolue 24, Maalaisliitto 9 ja Kristillinen työväenliitto 2. Naisia
oli edustajista 19.
Suomen yksikamarinen eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran 23. toukokuuta
1907 ja juhlalliset avajaiset pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Eduskunta
sai käsiteltäväkseen 28 hallituksen esitystä. Edustajien tekemiä eduskuntaesityksiä
eli nykykielellä lakialoitteita oli 24 ja anomusehdotuksia eli nykykielellä
toivomus- eli toimenpidealoitteita oli 195.