AUTONOMIAN AJAN EDUSKUNTA
 
Uudistusehdotus annetaan säädyille
Hallituksen esitys uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi ja vaalilaiksi esiteltiin säädyille 9. toukokuuta 1906. Esitys uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi ja vaalilaiksi lähetettiin kaikissa säädyissä keskusteluitta perustuslakivaliokuntaan. Perustuslakivaliokunta oli jo epävirallisesti tutustunut ehdotuksiin ja perustuslakivaliokunnan mietintö perusteluineen ja vastalauseineen valmistui nopeasti.

Säädyt olivat erimielisiä vaalijärjestelmästä, mutta se kuitenkin hyväksyttiin äänestysten jälkeen muuttamattomana. Samoin kävi äänioikeusikärajalle. Suuriruhtinas Nikolai II vahvisti esitykset senaatin lausunnon jälkeen ja määräsi uudistuksen tulemaan voimaan 1. lokakuuta 1906. Päätös yksikamariselle eduskunnalle annettavasta oikeudesta valvoa senaatin toimintaa raukesi, koska hallitsija jätti asiaa koskevan säätyjen hyväksymän lain vahvistamatta.

Ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Äänioikeuttaan käytti 899 347 äänestäjää eli 70,7 prosenttia äänioikeutettujen määrästä. Äänioikeutettuja oli lähes 1,3 miljoonaa. Vaaleihin mentiin puoluetunnuksin ja paikat jakaantuivat seuraavasti: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 80, Suomalainen puolue 59, Nuorsuomalainen puolue 26, Ruotsalainen kansanpuolue 24, Maalaisliitto 9 ja Kristillinen työväenliitto 2. Naisia oli edustajista 19.

Suomen yksikamarinen eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran 23. toukokuuta 1907 ja juhlalliset avajaiset pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Eduskunta sai käsiteltäväkseen 28 hallituksen esitystä. Edustajien tekemiä eduskuntaesityksiä eli nykykielellä lakialoitteita oli 24 ja anomusehdotuksia eli nykykielellä toivomus- eli toimenpidealoitteita oli 195.