Valtiopäiväjärjestykseen sisältyivät pääosiltaan ne säännökset, jotka koskivat eduskunnan kokoonpanoa ja toimintaa sekä asiain käsittelyä eduskunnassa. Vaikka vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys oli laadittu verrattain nopeasti, tulosta voidaan pitää varsin onnistuneena. Valtiopäiväjärjestystä ei jouduttu korjaamaan ennen kuin muutokset Suomen valtiollisessa asemassa ja itsenäisyyden saavuttaminen tekivät sen välttämättömäksi.

Autonomian ajan eduskunta

Venäjän sisäpolitiikassa alkoi jo varsin pian suurlakon jälkeen kehitys, joka merkitsi paluuta taantumuspolitiikkaan. Sen seurauksena sortopolitiikka alkoi uudelleen. Suomen autonomian kohtalo ei riippunut pelkästään hallitsijan tahdosta, vaan nyt myös Venäjän ministerineuvosto ja valtakunnanduuma eli hallitus ja parlamentti kykenivät vaikuttamaan Suomea koskeviin ratkaisuihin.