| Vuosi |
Henkilö |
| 1809 |
Aleksanteri I, keisari |
| 1815 |
Napoleon
Bonaparte, keisari |
| 1856 |
Aleksanteri II, keisari |
| 1894 |
Nikolai II, keisari
Woldemar von Daehn, ministerivaltiosihteeri
Feodor Heiden, kenraalikuvernööri |
| 1898 |
Nikolai Bobrikov, kenraalikuvernööri |
| 1904 |
Eugen Schauman, kouluhallituksen
virkamies
Sergei Witte, rahaministeri
Viktor d´Hondt, belgialainen matemaatikko
Robert Hermanson, professori |
| 1907 |
Santeri Alkio, kirjailija,
myöh. varapuhemies ja ministeri |
| 1917 |
Pehr Evind (P.E.) Svinhufvud,
puhemies, myöh. presidentti
Oskari Tokoi, senaattori |
| 1918 |
Carl Gustaf Mannerheim,
valtionhoitaja, marsalkka, myöh. presidentti |
| 1918 |
Friedrich Karl, Hessenin
prinssi (Suomen kuningas Väinö I) |
| 1918 |
K.J.Ståhlberg, professori,
puhemies, myöh.presidentti |
| 1919 |
K. Castrén, pääministeri |
| 1923 |
Kyösti Kallio, pääministeri,
myöh. presidentti |
| 1936 |
A.K. Cajander, pääministeri
Rudolf Holsti, ulkoministeri |
| 1941 |
Rolf Witting, ulkoministeri
Jukka Rangel, pääministeri |
| 1943 |
Edwin Linkomies, pääministeri |
| 1956 |
Urho Kekkonen, presidentti |
| 1959 |
Veikko Vennamo, kansanedustaja,
puoluejohtaja |
| 1960-l |
Johannes Virolainen, pääministeri |
| Vuosi |
Tapahtuma |
| 1809 |
Aleksanteri I kutsui koolle
Porvoon valtiopäivät |
| 1856 |
Aleksanteri
II valtaan. Aleksanteri julisti uudistusten aikakauden alkaneeksi |
| 1860 |
Suomi sai oman rahan,
markan |
| 1863 |
Valtiopäivät
jälleen koolle, kieliasetus |
| 1865 |
kunnallinen
itsehallinto. |
| 1867 |
säätykokous |
| 1869 |
uusi
valtiopäiväjärjestys |
| 1872 |
kielipuolueet
vahvistuivat, kahden säädyn vastakkaiset rintamat |
| 1881 |
Aleksanteri
II murhattiin, uusi taantumuskausi alkoi |
| 1881 |
Aleksanteri
III valtaan |
| 1891 |
Säätytalo
valmistui |
| 1894 |
Nikolai
II astui valtaan |
| 1898 |
Nikolai
Bobrikov nimitettiin kenraalikuvernööriksi, venäläistämispolitiikan
kausi alkoi |
| 1900 |
kielimanifesti:
venäjä tuli eräiden virastojen kieleksi |
| 1904 |
Eugen
Schauman ampui Bobrikovin, suuri anomus |
| 1905 |
suurlakko,
ensimmäinen sortokausi päättyy |
| 1906 |
eduskuntauudistus:
yksikamarinen eduskunta ja naisille äänioikeus. Äänioikeusikärajaksi
24 vuotta. |
| 1907 |
ensimmäiset
eduskuntavaalit |
| 1917 |
Venäjällä
helmikuun ja lokakuun vallankumoukset |
| 1917 |
4. joulukuuta
Svinhufvud esitti itsenäisyysjulistuksen eduskunnassa |
| 1917 |
6. joulukuuta
itsenäisyysjulistus hyväksyttiin |
| 1918 |
kansalaissota,
valkoisten kenraalina Carl Gustaf Mannerheim. Kuninkaanvaali |
| 1920 |
Tarton
rauha Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomi liittyi Kansainliittoon |
| 1922 |
Ahvenanmaa
sai itsehallinnon. Yleinen asevalvollisuus |
| 1919-30 |
luotiin
perusta itsenäisen Suomen lainsäädännölle |
| 1930 |
1930-luvulla
sisäpolitiikassa kuohui. Punamultayhteistyö, keskusta- ja vasemmistopuolueiden
yhteistyö alkoi. Kommunistilait 1930 merkitsivät kommunistien
toiminnan lakkauttamista. IKL, Isänmaallinen Kansanliike syntyi oikeistoradikaalin
lapuanliikkeen toiminnan jatkajaksi. |
| 1931 |
Eduskuntatalo valmistui |
| 1932 |
Mäntsälän
kapina. Kieltolaki kumottiin |
| 1939 |
marraskuussa alkoi talvisota
ja eduskunta siirtyi Kauhajoelle marras-helmikuuksi |
| 1940 |
Moskovan
rauhansopimus, välirauha |
| 1941-44 |
jatkosota, ylipäällikkönä
marsalkka Mannerheim. |
| 1944 |
äänioikeusikäraja
laski 21 vuoteen |
| 1944 |
välirauhansopimus,
Lapin sota |
| 1945 |
sotasyyllisyysoikeudenkäynnit |
| 1947 |
Pariisin rauhansopimus |
| 1948 |
YYA-sopimus
solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä |
| 1954 |
siirryttiin nelivuotiseen
vaalikauteen |
| 1955 |
Suomi
YK:n ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi |
| 1956 |
Porkkalan palautus, yleislakko |
| 1956 |
Urho
Kekkosen pitkä presidenttikausi alkoi |
| 1958 |
"yöpakkaset" |
| 1961 |
noottikriisi |
| 1960 |
1960-luku oli sosiaalisten
uudistusten ja hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa |
| 1969 |
äänioikeusikäraja
laski 20 vuoteen |
| 1972 |
äänioikeus myönnettiin
18-vuotiaille |
| 1975 |
ETYK,
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous Helsingissä |
| 1987 |
mahdollisuus neuvoa-antavaan
kansanäänestykseen toteutui |
| 1989 |
Suomi
Euroopan neuvoston jäseneksi |
| 1990 |
1990-luvun alussa alkoi
Suomessa syvä lamakausi |
| 1991 |
Valiokuntalaitos
uudistettiin vastaamaan ministeriöjakoa |
| 1992 |
YYA-sopimus raukeaa |
| 1995 |
Suomii
liittyy Euroopan unioniin |
| 2000 |
Maaliskuun 1. päivänä
astui voimaan Suomen uusi perustuslaki, joka jaettiin myös joka kotiin
|
|
Keskeisiä käsitteitä |
| Säätyvaltiopäivät |
Säätyvaltiopäivät
perustuivat neljän säädyn - aatelisto, papisto, porvaristo
ja talonpoikaissääty - yhtäaikaisiin kokouksiin, joita kutsuttiin
valtiopäiviksi. Aateliston kokouksiin saivat osallistua aatelissukujen
päämiehet. Muissa säädyissä valtiopäiväedustajat
valittiin. Säädyt olivat aikansa yhteiskuntaluokkia, joita erioikeudet
ja säännökset yhdistivät sisäisesti. Säätyjen
ulkopuolelle jäi huomattava osa väestöä. |
| Hallituskonselji |
Suomen
suuriruhtinaskunnan hallitus ja ylin tuomioistuin vuosina 1809-1816. Vrt.
senaatti, valtioneuvosto. |
| Senaatti |
Suomen suuriruhtinaskunnan
hallitus ja ylin tuomioistuin vuosina 1816-1917. Senaatti jakaantui oikeusosastoon
ja talousosastoon. Oikeusosaston tilalle tuli 1918 korkein oikeus ja senaatista
(senaatin talousosastosta) tuli valtioneuvosto. Vrt. hallituskonselji, valtioneuvosto. |
| Perustuslaki |
Perustuslaki on kaiken
lainsäädännön ja julkisen vallan käytännön
kulmakivi. Se sisältää säännökset valtion
järjestysmuodosta, ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön
perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain
kanssa. Uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sen pohjana
on neljä vanhaa perustuslakia, jotka säädettiin itsenäisyyden
alkuvuosina. |
| Hallitusmuoto |
Hallitusmuoto oli valtion
perusteita koskeva perustuslaki, jossa mm. säädettiin, että
Suomi on tasavalta. Hallitusmuodossa todettiin myös valtiovallan kuuluvan
kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. |
| Valtiopäiväjärjestys |
Valtiopäiväjärjestys
oli valtiopäivien ja eduskunnan työskentelyn perustana oleva perustuslaki,
jossa määriteltiin mm. kansanedustajien lukumäärä,
lakiehdotusten käsittelymuodot ja kansanedustajien asema. |
| Valtiopäivät |
Eduskunta kokoontuu valtiopäiville
vuosittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä
jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi.
Valtiopäivät on käytännössä eduskunnan työvuosi,
joka jakaantuu kevät- ja syysistuntokauteen. |
| Valtioneuvosto / hallitus |
Valtioneuvosto eli hallitus
on pääministerin ja ministerien muodostama yleistä hallitusvaltaa
käyttämä toimielin, jonka jäsenet nimittää
tasavallan presidentti. Jäsenten on nautittava eduskunnan luottamusta.
Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja enintään 17
ministeriä. |
| Vaalikausi |
Vaalikausi on ajanjakso,
jonka vaaleissa valittu eduskunta työskentelee. Vaalikausi jaetaan
vuotuisiin valtiopäiviin. Aikaisemmin vaalikausi oli kolme vuotta,
nyt neljä vuotta. |
| Valiokunta |
Valiokunta on eduskunnan
valmisteleva elin, jossa eri eduskuntaryhmät ovat edustettuina poliittisen
voimansa mukaisesti. valiokunta perehtyy hallituksen esitykseen ja muihin
asioihin yksityiskohtaisesti ja valmistaa työnsä tuloksen, mietinnön,
joka on käsittelyn pohjana eduskunnan täysistuntokäsittelyssä. |