Eduskunnan vastaus 25/2008 vp
Hallituksen esitys laiksi Verohallinnosta sekä siihen
liittyvien eräiden lakien muuttamisesta
Asia
Hallitus on vuoden 2007 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi Verohallinnosta sekä siihen liittyvien eräiden lakien muuttamisesta (HE 148/2007 vp ).
ValiokuntakäsittelyValtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (VaVM 5/2008 vp ).
PäätösNyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Laki
Verohallinnosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Verotusta varten on valtiovarainministeriön alainen Verohallinto, jonka virka-alueena on koko maa.
Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta sen mukaan kuin erikseen säädetään.
Verohallinnon on edistettävä oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehitettävä Verohallinnon palvelukykyä.
Verohallinnon tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä muut tehtävät, jotka valtiovarainministeriö sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään taikka määrätään.
Verohallinnon organisaatio ja yksiköiden tehtävät voivat määräytyä toiminto- tai aluejaon taikka vero- tai maksuvelvollisten ryhmittelyn perusteella.
Yksiköiden toimialueita järjestettäessä on huolehdittava palveluiden saatavuudesta sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
Verohallinnossa on Verohallitus, verovirastoja sekä muita yksiköitä. Yksiköiden lukumäärästä, nimistä, toimialueista ja pääasiallisista tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä säädetään jäljempänä 14 §:ssä.
Yksikössä voi olla paikallis-, tuki- tai muita toimintayksiköitä.
Verohallinnossa on myös Ahvenanmaan verotoimisto.
Verohallinnon työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä yksiköiden toimivallasta ja päätoimipaikoista. Verohallinnon työjärjestyksessä voidaan lisäksi antaa määräyksiä yksiköiden sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä toimintayksiköiden toimivallasta ja toimialueista. Verohallinnon työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
Verohallinnon yksikön työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset yksikön sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä yksikön sisäisestä toimivallan jaosta ja toimialueista.
Verohallinnon on verotusta koskevassa asiassa velvollisen pyynnöstä ilmoitettava se Verohallinnon yksikkö tai toimintayksikkö, joka on vastuussa asiassa.
Poiketen siitä, mitä muualla laissa säädetään, asiakirja katsotaan jätetyksi määräajassa Verohallinnolle silloin, kun se toimitetaan ennen määräajan päättymistä johonkin Verohallinnon yksikköön.
Verohallintoa johtaa pääjohtaja.
Pääjohtaja päättää Verohallinnon toimivaltaan kuuluvien oikeussääntöjen antamisesta ja vahvistaa Verohallinnon työjärjestyksen.
Pääjohtaja päättää oikeussäännön antamisesta asianomaisen virkamiehen esittelystä. Esityksen valmistelun tulee tapahtua erillään sen soveltamiseen liittyvien hallintopäätösten tekemisestä.
Pääjohtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka 8 §:n mukaan kuuluu Verohallinnon yksikön ratkaistavaksi. Pääjohtaja ei kuitenkaan voi ottaa ratkaistavakseen verotusta koskevaa yksittäistä asiaratkaisua eikä 14-17 §:ssä tarkoitettua veronsaajien oikeudenvalvontaan liittyvää asiaa.
Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö. Pääjohtaja johtaa Verohallitusta.
Yksikölle kuuluvat asiat ratkaisee yksikön päällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin yksikön työjärjestyksessä määrätään. Yksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan yksityiskohtaisia säännöksiä henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä, kelpoisuusvaatimuksista sekä pääjohtajan ja yksikön päällikön sijaisen määräämisestä. Tarkempia säännöksiä Verohallinnon hallinnosta sekä pääjohtajan ja muiden esimiesasemassa olevien virkamiesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
Verohallinnon ja sen yksikön työjärjestyksissä määrätään muista sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.
Jokaisessa verovirastossa on verotuksen oikaisulautakunta. Verotuksen oikaisulautakunta on myös Lounais-Suomen veroviraston Ahvenanmaan verotoimistossa. Oikaisulautakunta voi toimia jaostoihin jakautuneena. Lautakunnan toimikausi on viisi kalenterivuotta.
Verotuksen oikaisulautakunnassa on neljällä jaollinen määrä jäseniä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Verohallinto määrää oikaisulautakunnan jäsenmäärän, jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi Verohallinto määrää yhden tai useamman henkilön toimimaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana. Verohallinto määrää, kuka puheenjohtajista toimii lautakunnan puheenjohtajana ja kuka puheenjohtajista kunkin sijaisena puheenjohtajan ollessa estynyt.
Verotuksen oikaisulautakunnan jaostossa voi olla yksi tai useampi puheenjohtaja. Jaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä.
Verotuksen oikaisulautakunnan jäsenistä tulee neljäsosan olla veroviraston, neljäsosan kuntien tai, jos veroviraston toimialueena on koko maa, Suomen Kuntaliiton sekä puolet eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamia henkilöitä, jotka ovat antaneet suostumuksensa tehtävään.
Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajan tulee olla hyvin perehtynyt verotukseen. Lautakunnan jäsenen tulee olla perehtynyt verotukseen.
Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunnan jäsenet määrätään Ahvenanmaalta. Ahvenanmaan oikaisulautakunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuksen oikaisulautakunnasta säädetään.
Jaostosta, sen puheenjohtajasta ja jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuksen oikaisulautakunnasta, sen puheenjohtajasta ja jäsenistä säädetään.
Verotuksen oikaisulautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet lautakunnan jäsenistä. Lautakunta tai sen jaosto voi kuitenkin kokoonpanossa, johon kuuluvat puheenjohtaja ja yksi veronmaksajia edustava jäsen, ratkaista asian, jossa veron määrä voi oikaisuvaatimuksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa, jos puheenjohtaja ja jäsen ovat ratkaisusta yksimielisiä.
Verotuksen oikaisulautakunnan jaoston käsiteltävä asia on siirrettävä lautakunnan ratkaistavaksi, jos lautakunnan puheenjohtaja taikka asianomaisen jaoston puheenjohtaja tai jäsen sitä vaatii.
Asiat ratkaistaan ilman esittelyä. Lautakunnassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan muuten, mitä hallintolaissa (434/2003) ja verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetään.
Jos puheenjohtaja tai jäsen on ottanut osaa verotuspäätöksen tekemiseen, hän ei saa käsitellä samaa asiaa koskevaa oikaisuvaatimusta lautakunnassa. Lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenen esteellisyydestä on lisäksi voimassa, mitä hallintolaissa säädetään esteellisyydestä.
Verohallinnon asianomaisella virkamiehellä ja verotuksen oikaisulautakunnan kutsumalla asiantuntijalla on oikeus olla läsnä lautakunnan kokouksessa ja ottaa siellä osaa keskusteluun. Asianosaiset tai sivulliset eivät saa olla läsnä kokouksessa, ellei hallintolain 37, 38 tai 40 §:stä muuta johdu.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset verotuksen oikaisulautakunnasta, sen jaostoista, lautakunnan ja jaostojen jäsenistä sekä menettelystä verotuksen oikaisulautakunnassa.
Verohallinnossa on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Yksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena siten kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään.
- Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävänä on valvoa valtion, kunnan, seurakunnan, Kansaneläkelaitoksen, metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa sekä hallintolaissa tai hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tarkoitetussa muussa asiassa silloin, kun yksikkö katsoo, että:
- 1) se on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa
tapauksissa taikka verotus- tai oikeuskäytännön
yhtenäisyyden vuoksi tarpeen;
- 2) asia on taloudellisesti merkittävä; tai
- 3) veronsaajien oikeudenvalvonta muutoin sitä edellyttää.
- 2) asia on taloudellisesti merkittävä; tai
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on oikeudenvalvontatehtävässään riippumaton.
Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään veronsaajien kuulemisesta, verotusta tai ennakkotietoa tai -ratkaisua taikka oikaisuvaatimusta käsittelevä Verohallinnon yksikkö, keskusverolautakunta tai verotuksen oikaisulautakunta voi ennen asian ratkaisemista varata Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuuden tulla kuulluksi.
- Verohallinto voi vero- tai maksuvelvollisen hakemuksesta tai hakemuksetta myöntää valtiolle menevästä verosta tai maksusta, yhteisön tuloverosta sekä veronkorotuksesta ja viivästys- tai muusta seuraamuksesta osittaisen tai täydellisen vapautuksen, jos:
- 1) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut
muutosta vero- tai maksuvelvollisen verotukseen tai muutoksenhakuelimen
päätökseen tulkinnanvaraisessa asiassa,
josta ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä;
- 2) muutoksenhaun johdosta tälle vero- tai maksuvelvolliselle on määrätty veroa tai maksua;
- 3) tässä asiassa on saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös; ja
- 4) veronhuojennuksen myöntäminen on vero- tai maksuvelvollisten yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi tärkeää.
- 2) muutoksenhaun johdosta tälle vero- tai maksuvelvolliselle on määrätty veroa tai maksua;
Kunta voi, noudattaen mitä 1 momentissa säädetään, myöntää vapautuksen kunnallisveron sekä sen seuraamusten osalta. Jos kunta on myöntänyt vapautuksen kunnallisverosta, vastaava vapautus myönnetään myös kirkollisverosta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksusta.
Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeutta voivat mainittujen veronsaajien lisäksi käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä riippumattomasti ne yksikön veroasiamiehet, jotka tähän tehtävään on nimetty. Nämä veroasiamiehet avustavat kuntaa, seurakuntaa ja Kansaneläkelaitosta muutoinkin oikeudenvalvontaan liittyvissä asioissa.
Suomen Kuntaliitto nimeää 1 momentissa tarkoitetut veroasiamiehet Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön esityksestä. Nimeäminen voidaan erityisestä syystä peruuttaa samassa järjestyksessä kuin se on tehtykin.
Verohallinnolla on oikeus kaikkien veronsaajien puolesta Verohallinnon kannettavaksi säädettyjen verojen ja maksujen osalta ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta koskeva asia esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää puhevaltaa rikosasiassa sekä rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa.
Verohallinnolla on lisäksi oikeus ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten havaitsemansa kirjanpitorikosta koskeva asia.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja veronkantolaissa (609/2005) säädetään puhevallan käytöstä, Verohallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo valtion etua ja oikeutta Verohallintoa koskevissa asioissa tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää valtion puhevaltaa Verohallintoa koskevissa sopimuksissa.
Verotuskustannusten suorittamisesta huolehtii valtio. Verotuskustannuksia ovat valtion varsinaisen talousarvion mukaiset ja edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella tarkistetut Verohallinnon toimintamenot. Kustannusten määrää laskettaessa otetaan huomioon myös edellä mainittuihin Verohallinnon menoihin liittyvät arvonlisäveromenot.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista vuotuisista kustannuksista valtio perii kunnilta yhteensä 30,8 prosenttia, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta yhteensä 4,7 prosenttia ja Kansaneläkelaitokselta 8,4 prosenttia.
- Yksittäinen kunta vastaa kuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrän, joka saadaan seuraavasti:
- 1) luvulla 0,3 kerrotaan verontilityslain (532/1998)
3 a §:ssä tarkoitetun laskennallisen kunnallisveron
ja kunnan yhteisövero-osuuden summan suhteellinen osuus
koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun
verotuksen mukaan;
- 2) luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa lasketun kunnan asukasluvun suhteellinen osuus koko maan asukasluvusta;
- 3) edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti laskettujen lukujen summalla kerrotaan kuntien yhdessä suoritettava 20 §:n 2 momentissa säädetty osuus verotuskustannuksista.
- 2) luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa lasketun kunnan asukasluvun suhteellinen osuus koko maan asukasluvusta;
- Yksittäinen seurakunta vastaa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrän, joka saadaan seuraavasti:
- 1) luvulla 0,3 kerrotaan laskennallisen kirkollisveron
ja seurakunnan yhteisövero-osuuden summan suhteellinen
osuus koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun
verotuksen mukaan;
- 2) luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa seurakunnan kirkonkirjoihin läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten suhteellinen osuus evankelis-luterilaisen kirkon läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten lukumäärästä;
- 3) edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti laskettujen lukujen summalla kerrotaan seurakuntien yhdessä suoritettava 20 §:n 2 momentissa säädetty osuus verotuskustannuksista.
- 2) luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa seurakunnan kirkonkirjoihin läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten suhteellinen osuus evankelis-luterilaisen kirkon läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten lukumäärästä;
Verohallinto perii vuosittain maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun verontilitysten yhteydessä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetuilta veronsaajilta näiden osuudet Verohallinnon vahvistamista verotuskustannuksista. Kustannusten määrä ja yksittäisen veronsaajan osuus niistä on ilmoitettava perimistä koskevassa päätöksessä.
Jos veronsaaja ei tyydy päätökseen, sen on tehtävä oikaisuvaatimus Verohallinnolle perimistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Verohallinnon tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja. Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että Verohallinnon yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta Verohallinnon yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee kuitenkin yksikön päällikkö lukuun ottamatta yksikön päällikön toimista tehtyä kantelua, jonka ratkaisee pääjohtaja.
Pääjohtajan, hänen sijaisensa tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ja sen virkamiehen toimista tehdyn hallintokantelun ratkaisee valtiovarainministeriö. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön virkamiehen toimista yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee kuitenkin yksikön päällikkö lukuun ottamatta yksikön päällikön toimista tehtyä kantelua. Valtiovarainministeriö voi ottaa ratkaistavakseen Verohallinnossa käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän kanteluasian.
Poiketen siitä, mitä muualla laissa säädetään verotuksessa toimivaltaisesta verovirastosta ja verotuksen oikaisulautakunnasta, Verohallinto voi antaa määräyksiä tehtävien siirrosta toiselle verovirastolle tai muulle Verohallinnon yksikölle tai oikaisulautakunnalle, jos verotus edellyttää erityistä asiantuntemusta tai jos siirto on tarpeen Verohallinnon töiden ja tehtävien tasaisen jakautumisen edistämiseksi.
- Verohallinnon määräykset tehtävien siirrosta voivat koskea:
- 1) vakuutus-, luotto-, rahoitus- ja eläkelaitoksia
sekä näiden kanssa samaan konserniin kuuluvia
yrityksiä;
- 2) yrityksiä tai sellaisia konserniin kuuluvia yrityksiä, joiden liikevaihto tai konsernitilinpäätöksessä laskettu liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa, ja näiden yritysten osakkaita;
- 3) julkisesti noteerattuja yhtiöitä sekä näiden kanssa samaan konserniin kuuluvia yrityksiä;
- 4) muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja konserniin rinnastettavaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvia yrityksiä;
- 5) muita verovelvollisryhmiä tai osaa verovelvollisista;
- 6) tilannetta, jossa kunta tai sen osa on siirtynyt toisen veroviraston toimialueelle.
- 2) yrityksiä tai sellaisia konserniin kuuluvia yrityksiä, joiden liikevaihto tai konsernitilinpäätöksessä laskettu liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa, ja näiden yritysten osakkaita;
Jos yksittäisen verovelvollisen verotus edellyttää erityistä asiantuntemusta tai jos verotuksen puolueettomuus saattaisi vaarantua siinä verovirastossa, joka muutoin olisi toimivaltainen, Verohallinto voi määräämiltään osin päätöksellään määrätä toisen veroviraston tai muun Verohallinnon yksikön toimivaltaiseksi. Tämän momentin nojalla annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Jos Konserniverokeskus on verotuksessa toimivaltainen, toimivaltaisena hallinto-oikeutena on Helsingin hallinto-oikeus. Oikaisuvaatimusmenettelyyn ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muualla laissa säädetään.
Verohallinnon on huolehdittava siitä, että verovelvollinen tai muu verotusasian asianosainen saa asiassaan riittävät palvelut myös siitä Verohallinnon yksiköstä, joka ilman tehtävien siirtoa olisi verotuksessa toimivaltainen.
Edellä 24 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu Verohallinnon määräys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Tehtävien siirrosta on lisäksi aina ilmoitettava verovelvolliselle.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu verohallintolaki (1557/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Verohallituksen pääjohtajan virkaan tai määräajaksi virkaan taikka virkasuhteeseen nimitetty henkilö toimii lain voimaantulosta alkaen Verohallinnon pääjohtajana nimittämiskirjan mukaisesti joko toistaiseksi tai asetetun määräajan.
Verohallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1176/2002) 5 §:ssä tarkoitetut veronsaajien oikeudenvalvontaa koskevat veroviraston tai kunnan antamat määräykset ovat voimassa 30 päivään huhtikuuta 2008, jonka jälkeen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö käyttää asiassa veronsaajien puhevaltaa. Verohallinto voi kunnan esityksestä antaa lain voimaantulopäivänä kuntaan virkasuhteessa olevalle veroasiamiehelle veronsaajien oikeudenvalvontatehtävää koskevan määräyksen. Määräyksen saanut veroasiamies toimii oikeudenvalvontatehtävässään Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön johdon ja valvonnan alaisuudessa, ja häneen sovelletaan, mitä yksikön veroasiamiehestä säädetään. Verohallinto korvaa vuosittain täysimääräisesti määräyksen saaneen veroasiamiehen palkkauksesta sekä tehtävän hoitamisesta muutoin kunnalle aiheutuneet kustannukset asianomaisen kunnan kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevassa oikeudenvalvontaa koskevassa asiassa, jossa Verohallitus tai verovirasto on asianosaisena, puhevaltaa käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Verohallitus voi perustaa, julistaa haettavaksi ja täyttää tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät virat ennen lain voimaantuloa sekä tehdä muut tarvittavat virkajärjestelyjä koskevat päätökset. Lain täytäntöönpanoon liittyvien virkojen sijoittamiseen, kelpoisuusvaatimuksiin ja nimitysmenettelyyn sovelletaan tällöin soveltuvin osin, mitä verohallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 10-13 §:ssä säädetään. Verohallitus voi myös vahvistaa Verohallinnon työjärjestyksen.
Mitä muualla lainsäädännössä säädetään Verohallituksesta tai verovirastosta, koskee tämän lain voimaan tultua Verohallinnon yksikkönä toimivaa Verohallitusta tai vastaavasti verovirastoa.
Laki
verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 26 d §, 62 §:n 2-4 momentti, 64, 66, 67, 69, 73 ja 81 §, 85 §:n 4 momentti, 88 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 89 §:n 1 ja 5 momentti sekä 90 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 26 d § laissa 1067/2003, 62 §:n 2 momentti, 69 ja 73 §, 85 §:n 4 momentti ja 90 §:n 1 momentti laissa 505/1998, 62 §:n 4 momentti laissa 536/1996, 64 § mainitussa laissa 505/1998 ja laissa 1079/2005, 66 § laissa 1165/2002, 67 § mainitussa laissa 1079/2005, 81 § laissa 857/2005, 88 §:n 1, 3 ja 4 momentti laissa 565/2004 ja 89 §:n 5 momentti laissa 907/2001, seuraavasti:
Veronsaajia ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä kuullaan ja päätös annetaan näille tiedoksi siten, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle varataan tilaisuus tutustua verotusasiakirjoihin, jollei muualla verolainsäädännössä toisin säädetä.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä ja kunnalla on oikeus hakea muutosta verotukseen sekä yhtymän tulon ja varallisuuden vahvistamiseen ja niiden jakoon. Seurakunnalla on oikeus hakea muutosta kirkollisverotukseen ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus hakea muutosta vakuutetun sairausvakuutusmaksuun.
Yhteisön tai yhteisetuuden verotukseen on oikeus hakea muutosta sillä kunnalla, jossa yhteisön tai yhteisetuuden kotikunta on. Jos puolisoilla on eri kotikunta, molempien puolisoiden kotikunnalla ja -seurakunnalla on oikeus kunnan ja seurakunnan puolesta hakea muutosta puolisoiden verotukseen.
Kunta, seurakunta tai Kansaneläkelaitos ei kuitenkaan saa hakea muutosta siltä osin kuin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on 85 §:n 4 momentin mukaisesti ilmoittanut, ettei yksikkö käytä oikeuttaan hakea muutosta asiaan, ellei ennakkotieto perustu virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin.
Verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutetun on tehtävä oikaisuvaatimus viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen on kuitenkin tehtävä oikaisuvaatimus vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Verotuksen muuttamista koskevasta veroviraston päätöksestä saadaan 1 momentissa säädetyn määräajan estämättä tehdä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Päätös voidaan antaa tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä, jolloin se katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Verovelvollinen tai muu muutoksenhakuun oikeutettu saa hakea oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen tai yhtymän kotikunta 5 §:n mukaan on. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, oikaisulautakunnan päätökseen haetaan muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu sen puolison kotikunta, jonka mukaan toimivaltainen verovirasto 6 §:n 3 momentin nojalla määräytyy. Jos mikään hallinto-oikeus ei olisi toimivaltainen käsittelemään valitusta, muutosta haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle tai verovirastolle. Veroviraston on viipymättä lähetettävä sille toimitettu valituskirjelmä ja verotusta koskevat asiakirjat hallinto-oikeudelle.
Verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutetun on tehtävä valitus viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen on kuitenkin tehtävä valitus vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saadaan tämän määräajan estämättä valittaa 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Päätös voidaan antaa tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä, jolloin se katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä. Edellä mainittujen viranomaisten valitusaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen.
Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain 34 §:n 2 momentissa säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, hallintotuomioistuin voi ratkaista valituksen kuulematta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä, jos veron määrä voi verovelvollisen valituksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa.
Jos oikaisuvaatimukseen tai valitukseen tehdyllä päätöksellä joku on määrätty verovelvolliseksi tai verotusta koskevaa päätöstä on muutettu, on muutoksen tekevän viranomaisen vahvistettava muutoksen peruste. Jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden tai hallinto-oikeuden edellä tarkoitetusta päätöksestä on lähetettävä hallinto-oikeudelle, Verohallinnon asianomaiselle yksikölle, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle ja, jos päätös koskee kunnallisverotusta, kunnalle.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä tai, jos verotuksen on toimittanut Lounais-Suomen veroviraston Ahvenanmaan verotoimisto, asianomaisella Ahvenanmaan kunnalla on oikeus hakea muutosta koko verovuodelta rajoitetusti verovelvollisena verotettavan verotukseen.
Ennen kuin ennakkotietopäätös annetaan hakijalle tiedoksi, veroviraston on hankittava Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköltä ilmoitus siitä, käyttääkö yksikkö oikeuttaan hakea muutosta verotukseen, joka on toimitettu ennakkotiedossa tarkoitetulla tavalla. Ilmoitus on hankittava ja annettava viivytyksettä, ja ilmoituksesta tehdään merkintä ennakkotietopäätökseen.
Verohallinto voi hakemuksesta myöntää vapautuksen valtionverosta ja yhteisön tuloverosta sekä kunta kunnallisverosta. Vapautus voi olla osittainen tai täydellinen.
Jos 1 momentissa mainitusta verosta on myönnetty vapautusta, vapautuspäätös koskee myös veronlisäystä, viivästyskorkoa, viivästyskorkoa vastaavaa korkoa, jäämämaksua, viivekorkoa, lykkäyskorkoa, yhteisökorkoa ja jäännösveron korkoa. Verohallinto voi myös erikseen myöntää vapautuksen edellä tarkoitetuista seuraamuksista silloinkin, kun niitä on tilitetty tai olisi tilitettävä muulle veronsaajalle kuin valtiolle.
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Jos Suomessa asunut henkilö, Suomessa asuneen henkilön kuolinpesä tai kotimainen yhteisö tai yhtymä on joutunut ulkomailla suorittamaan veroa sellaisista ulkomailla saaduista tuloista tai siellä olleesta varallisuudesta, joista on myös täällä verotettu, voi Verohallinto, milloin olosuhteet ovat säälittävät tai siihen muutoin on erityistä syytä, kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tai lieventämiseksi myöntää valtionverosta ja kuntaa ja seurakuntaa kuultuaan, myös kunnallis- ja kirkollisverosta, jos ne kohdistuvat sanottuun tuloon tai varallisuuteen, osittaisen tai täydellisen vapautuksen.
Valtiovarainministeriö voi määrätä Verohallinnon ratkaisemaan 3 momentissa tarkoitettuja hakemuksia, jos vapautettavaksi pyydetty määrä on enintään 50 000 euroa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Verohallinto voi erityisistä syistä ja 88 tai 89 §:ssä mainituin edellytyksin hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä. Verohallinto myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Ministeriö voi myös ottaa asian ratkaistavakseen ja määrätä ehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 66 ja 69 § tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Pykäliä sovelletaan niihin valitusasioihin, jotka tulevat vireille lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Veroasiamiehellä tarkoitetaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2008 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä.
Laki
keskusverolautakunnasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan keskusverolautakunnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (535/1996) 7 §:n 3 momentti sekä
muutetaan 7 §:n 2 momentti seuraavasti:
- Ennakkoratkaisusta on oikeus valittaa:
- 1) hakijalla;
- 2) Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä; sekä
- 3) sillä kunnalla, jolla olisi oikeus valittaa siitä verotuksesta, jota ennakkoratkaisu koskee.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- 2) Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä; sekä
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
veronkantolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä elokuuta 2005 annetun veronkantolain (609/2005) 5 §:n 3 momentti, 6 ja 8 §, 11 §:n 2 momentti, 13 §:n 2 momentti, 20 §, 21 §:n 3 momentti, 24 §:n 2 momentti, 32, 33 ja 38 §, 40 §:n 4 momentti sekä 42 ja 48 § seuraavasti:
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verovarojen kirjanpito- ja kirjaamismenettelystä.
Veronkantoviranomaisena toimii Verohallinto.
Oma-aloitteinen vero on maksettava lain, asetuksen tai Verohallinnon päätöksen mukaan määräytyvänä maksupäivänä. Maksuunpantu vero on maksettava viimeistään maksuunpanon yhteydessä määrättynä veron eräpäivänä.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä maksamisen yhteydessä ilmoitettavista tiedoista sekä ilmoittamisessa ja maksamisessa noudatettavasta menettelystä.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verovarojen siirtämismenettelystä ja siirtämisen yhteydessä ilmoitettavista maksuja koskevista tiedoista.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä menettelystä, jota noudatetaan maksun tai muun, veron suoritukseksi luettavan määrän käyttämisessä verovelvollisen veron suoritukseksi.
Jos verovelvollinen on ilmoittanut palautuksen maksamista varten ulkomailla sijaitsevan pankin tilin, verovelvollinen vastaa kuluista, jotka ulkomailla sijaitseva pankki perii palautuksen maksamisesta. Jos pankkitiliä ei ole ilmoitettu, palautus maksetaan Verohallinnon määräämää menettelyä noudattaen.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä palautusmenettelystä ja palautuskoron laskemisesta.
Verovelvollinen tai, jos kuittaukseen on käytetty verosta vastuussa olevan palautusta, myös verosta vastuussa oleva, sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saa hakea oikaisuvaatimuksella muutosta veronkantoviranomaisen toimittamaan veronkuittaukseen.
Oikaisuvaatimus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen tai edellä 1 momentissa tarkoitettu verosta vastuussa oleva on saanut tiedon veronkuittauksesta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön osalta määräaika lasketaan veronkuittauksen toimittamisesta.
Verovelvollinen, edellä 1 momentissa tarkoitettu verosta vastuussa oleva tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saa hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin verovelvollisen kotikunta kuittausta toimitettaessa kuului. Valitusaika on 60 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika lasketaan oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätöksen tekemisestä. Menettelyyn sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhakuun sovelletaan verotusmenettelystä annetun lain 70 ja 71 §:ää.
Jos veronkuittaus todetaan aiheettomaksi tai virheelliseksi, veronkantoviranomaisen on maksettava asianomaiselle takaisin liikaa kuitattu määrä säädettyine korkoineen.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä veronkuittauksessa noudatettavasta menettelystä.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verojen perintään liittyvästä menettelystä ja perimistoimien täytäntöönpanosta.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä vastuuseen määräämisessä noudatettavasta menettelystä.
Veronkantoviranomainen voi siirtää ennakkoja tai muita verovaroja vieraalle valtiolle sellaisen kansainvälisen sopimuksen määräysten nojalla, jonka tarkoituksena on välttää veron ennakon periminen useammassa kuin yhdessä valtiossa tai säännellä verovarojen siirtäminen valtioiden kesken (veronkantosopimus).
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verovarojen siirtämistä koskevasta menettelystä.
Veronkantoviranomainen palauttaa aiheettoman suorituksen hakemuksesta. Muutoin toteamansa aiheettoman suorituksen veronkantoviranomainen palauttaa hakemuksetta. Alle 5 euron suoritusta ei palauteta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos muualla laissa säädetään veronkannossa, verojen perinnässä tai verojen tilittämisessä toimivaltaiseksi viranomaiseksi verovirasto tai Verohallitus, toimivaltainen viranomainen on tämän lain tultua voimaan Verohallinto.
Laki
ennakkoperintälain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun ennakkoperintälain (1118/1996) 48 §:n otsikko ja 1 momentti, 49 §:n otsikko ja 3 momentti, 50 §:n 2 ja 3 momentti sekä 56 ja 57 §,
sellaisena kuin niistä on 56 § laissa 564/2004, sekä
lisätään 50 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1070/2003, uusi 4 momentti seuraavasti:
Tässä laissa tarkoitettuun ratkaisuun tai päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla ennen kuin ratkaisua tai päätöstä on pyydetty oikaistavaksi asianomaiselta verovirastolta. Jos kysymyksessä on 40 ja 42 §:ssä tarkoitettu maksuunpanon oikaisemista koskeva päätös tai 45 §:ssä tarkoitettu ennakkoratkaisu, mainitut päätökset ja ennakkoratkaisu ovat uutta oikaisua vaatimatta valituskelpoisia. Oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona päätös on tehty tai asia ratkaistu. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on tehtävä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä tai asian ratkaisemisesta.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saa hakea muutosta tässä pykälässä tarkoitetulta hallinto-oikeudelta.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä, kuitenkin niin, että valitusaika lasketaan 40, 42 ja 48 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä.
Edellä 45 §:ssä tarkoitettua ennakkoratkaisua ja 48 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätysprosentin tai ennakon määräämistä koskeva valitus on toimitettava verovirastoon tai hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika alkaa siitä päivästä, jona päätös on tehty.
Veroviraston on viipymättä lähetettävä sille toimitettu valituskirjelmä ja ennakkoperintää koskevat asiakirjat hallinto-oikeudelle.
- Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta poistaa:
- 1) suorituksen maksajalle maksettavaksi pannun pidättämättä jätetyn
määrän, veronlisäyksen, veronkorotuksen,
viivekoron ja lykkäyskoron; sekä
- 2) maksuunpannulle ennakolle suoritettavan viivekoron ja ennakolle lykkäyksen vuoksi maksettavan koron.
Verohallinto voi poistaa edellä tarkoitetut määrät silloinkin, kun niitä olisi tilitettävä tai on tilitetty muulle veronsaajalle kuin valtiolle.
Valtiovarainministeriö voi ottaa periaatteellisesti tärkeän Verohallinnon käsiteltävän asian ratkaistavakseen.
- Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää:
- 1) suorituksen maksajan maksettavaksi pannun pidättämättä jätetyn
määrän, veronlisäyksen, veronkorotuksen,
viivekoron ja lykkäyskoron; sekä
- 2) ennakonkannossa maksuunpannun veron suorittamisen lykkäystä.
Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä ottaa asian ratkaistavakseen.
Verohallinto myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Ministeriö määrää lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Jos konkurssipesä on maksanut työpalkkasaatavan, voi Verohallinto hakemuksesta myöntää konkurssipesälle lykkäystä konkurssipesän maksettavaksi pannun pidätysmäärän suorittamisessa. Lykkäys myönnetään valtiovarainministeriön määräämin ehdoin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 50 §:n 4 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009, ja sitä sovelletaan niihin valitusasioihin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan.
Laki
perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 43-48 §, 53 §:n 1-3 momentti sekä 54 §:n 1 ja 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 43 § laeissa 1561/1995 ja 507/1998, 44 § laissa 540/1996 ja mainitussa laissa 507/1998, 45 ja 46 § sekä 53 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa, 47 § mainitussa laissa 1561/1995, 48 § mainitussa laissa 540/1996, 53 §:n 1 momentti laeissa 318/1994, 612/1994 ja 571/2004 sekä 2 momentti ja 54 §:n 1 ja 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti:
Verovelvollinen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saa hakea muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Muutosta ei kuitenkaan saa hakea 25 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen.
Perintö- ja lahjaverotusta koskeva oikaisuvaatimus tehdään verotuksen oikaisulautakunnalle siihen verovirastoon, joka on toimittanut verotuksen tai jonka olisi tullut toimittaa verotus. Oikaisuvaatimus on toimitettava verovirastoon määräajassa.
Verovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus viiden vuoden kuluessa perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisvuotta seuraavan vuoden alusta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on tehtävä oikaisuvaatimus kuuden kuukauden kuluessa verotuksen toimittamispäivästä.
Veronoikaisua ja muutoksenhakuviranomaisen uudelleen toimitettavaksi palauttamasta verotusta koskevasta veroviraston päätöksestä saadaan kuitenkin edellä säädetyn määräajan estämättä tehdä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Päätös voidaan antaa tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä, jolloin se katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Edellä 43 §:stä säädetystä poiketen 39 a §:ssä tarkoitettuun ennakkoratkaisuun haetaan valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä perinnönjättäjä kuollessaan asui tai varallisuuden luovuttaja asuu. Jos mikään hallinto-oikeus ei olisi toimivaltainen käsittelemään ennakkoratkaisusta tehtävää valitusta, muutosta haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus on ennakkoratkaisun hakijalla ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle tai verovirastolle. Veroviraston on viipymättä lähetettävä sille toimitettu valituskirjelmä ja verotusta koskevat asiakirjat hallinto-oikeudelle.
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ennakkoratkaisun tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Päätökseen, jolla ennakkoratkaisu on jätetty antamatta, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen verovelvollinen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saa hakea valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä perinnönjättäjä kuollessaan tai lahjanantaja lahjaverovelvollisuuden alkaessa asui. Jos mikään hallinto-oikeus ei olisi toimivaltainen käsittelemään valitusta, muutosta haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle tai verovirastolle. Veroviraston on viipymättä lähetettävä sille toimitettu valituskirjelmä ja verotusta koskevat asiakirjat hallinto-oikeudelle.
Verovelvollisen valitusaika on viisi vuotta perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisvuotta seuraavan vuoden alusta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika on kuusi kuukautta verotuksen toimittamispäivästä. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saadaan kuitenkin näiden määräaikojen estämättä valittaa 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut tiedon päätöksestä. Päätös voidaan antaa tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä, jolloin se katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen.
Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain 34 §:n 2 momentissa säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, hallintotuomioistuin voi ratkaista valituksen kuulematta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä, jos veron määrä voi verovelvollisen valituksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa.
Valitus, jonka verovelvollinen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö tekee hallinto-oikeudelle ja joka olisi tullut osoittaa oikaisuvaatimuksena verotuksen oikaisulautakunnalle, käsitellään oikaisuvaatimuksena. Valituksen tutkimatta jättämisestä ei tällöin tehdä päätöstä.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valitusaika hallinto-oikeuden ennakkoratkaisua koskevasta päätöksestä on kuitenkin 30 päivää tiedoksisaamisesta. Valtion puolesta on valitusoikeus Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
- Verohallinto voi hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen perintö- ja lahjaverosta, viivekorosta, viivästyskorosta ja jäämämaksusta sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavasta korosta. Vapautus voidaan myöntää:
- 1) jos verovelvollisen veronmaksukyky on hänen
ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot
ja varallisuus huomioon ottaen elatusvelvollisuuden, työttömyyden,
sairauden tai muun erityisen syyn johdosta olennaisesti alentunut;
- 2) jos veron periminen ilmeisesti vaarantaisi maa- tai metsätalouden tai muun yritystoiminnan jatkuvuuden tai työpaikkojen säilyvyyden; tai
- 3) jos veron periminen olisi muusta erityisestä syystä ilmeisesti kohtuutonta.
- 2) jos veron periminen ilmeisesti vaarantaisi maa- tai metsätalouden tai muun yritystoiminnan jatkuvuuden tai työpaikkojen säilyvyyden; tai
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Jos perintö- tai lahjaveron suorittaminen määräajassa käy verovelvolliselle vaikeaksi, voi Verohallinto hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä. Verohallinto myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Ministeriö voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Jos pesäosuuden tai lahjan arvo on verovelvollisuuden alkamisen jälkeen olennaisesti vähentynyt, Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta päättää, että maksetusta verosta kohtuulliseksi katsottu osa on suoritettava verovelvolliselle takaisin tai vastaavasti maksamatta olevaa veron määrää on alennettava.
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 45 §:n 1 ja 2 momentti sekä 46 § tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Lainkohtia sovelletaan niihin valitusasioihin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan. Veroasiamiehellä tarkoitetaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2008 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä.
Laki
arpajaisverolain 16 ja 18 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetun arpajaisverolain (552/1992) 16 §:n 1 ja 3 momentti sekä 18 §:n 1-3 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 1 ja 3 momentti laissa 1568/1995 sekä 18 §:n 1 ja 2 momentti laissa 575/2004, seuraavasti:
Verovelvollinen ja valtion puolesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta veroviraston tämän lain nojalla tekemään päätökseen hallinto-oikeudelta noudattaen, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika luetaan kuitenkin päätöksen tekemisestä.
Valtion puolesta valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen arpajaisverosta, veronkorotuksesta, veronlisäyksestä, viivästyskorosta ja jäämämaksusta, viivekorosta sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavasta korosta.
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä. Verohallinto myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
varainsiirtoverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (931/1996) 38 §, 46 §:n 2 momentti, 47 §, 52 §:n 1-3 momentti ja 56 a §,
sellaisina kuin niistä ovat 52 §:n 1 ja 2 momentti laissa 574/2004 ja 56 a § laissa 1071/2003, seuraavasti:
Jos Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö katsoo, että verovelvollisen maksettavaksi olisi määrättävä veroa, veronlisäystä tai veronkorotusta, veroviraston on yksikön pyynnöstä tehtävä asiassa päätös.
Valtion puolesta muutoksenhakuoikeus on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Veroviraston päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä verovirasto on. Päätökseen, jolla ennakkoratkaisu on jätetty antamatta, ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa verovirastoon tai hallinto-oikeuteen.
Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Päätös voidaan antaa tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä, jolloin se katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Veroviraston tulee varata Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemästä valituksesta asianosaiselle ja asianosaisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa myös vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä asiakirjoineen, joihin on liitettävä myös veroviraston lausunto, on viipymättä lähetettävä hallinto-oikeudelle.
Jos verovirasto oikaisee päätöstään 48 §:ssä tarkoitetulla tavalla vaatimuksen mukaisesti, valitus raukeaa. Siltä osin kuin verovirasto katsoo, että valituksessa esitetty vaatimus ei anna aihetta päätöksen oikaisemiseen, veroviraston on annettava valituksen johdosta lausuntonsa.
Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta alentaa suoritettua tai suoritettavaa veroa, viivästyskorotusta, veronkorotusta, veronlisäystä, viivästyskorkoa ja jäämämaksua, viivekorkoa sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa taikka poistaa ne kokonaan.
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää maksuunpannun veron suorittamisen lykkäystä. Verohallinto myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että yksikölle varataan tilaisuus tutustua verotusasiakirjoihin, jollei 47 §:ssä toisin säädetä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
kiinteistöverolain 26 ja 27 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/1992) 26 §:n 1 ja 3 momentti sekä 27 §,
sellaisina kuin ne ovat, 26 §:n 1 ja 3 momentti laissa 1087/2005 ja 27 § laissa 541/1996, seuraavasti:
Tämän lain mukaan verovelvollinen tai se, joka on veron suorittamisesta vastuussa, samoin kuin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö tai kiinteistön sijaintikunta saa hakea muutosta verotukseen kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus tehdään verotuksen oikaisulautakunnalle siihen verovirastoon, joka on toimittanut verotuksen tai jonka olisi tullut toimittaa verotus. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen haetaan valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä asianomainen kiinteistö sijaitsee tai, jos verotus on toimitettu verovelvollisen kotikunnassa, siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen kotikunta on. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, oikaisulautakunnan päätökseen haetaan muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu sen puolison kotikunta, jonka mukaan toimivaltainen verovirasto verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla määräytyy.
Edellä 21 §:ssä tarkoitettuun ennakkoratkaisuun haetaan valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä kiinteistö sijaitsee tai, jos verotus toimitetaan verovelvollisen kotikunnassa, siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen kotikunta on. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, ennakkoratkaisuun haetaan muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu sen puolison kotikunta, jonka mukaan toimivaltainen verovirasto verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla määräytyy. Valitusoikeus on ennakkoratkaisun hakijalla, Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä ja kiinteistön sijaintikunnalla. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle tai verovirastoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ennakkoratkaisun tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ja kunnan määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valitusaika hallinto-oikeuden ennakkoratkaisua koskevasta päätöksestä on kuitenkin 30 päivää tiedoksisaannista. Valitusoikeus on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä ja kiinteistön sijaintikunnalla.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
arvonlisäverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 214 ja 215 §, sellaisena kuin niistä on 214 § laissa 1767/1995, ja
muutetaan 133 k §:n 2 momentti, 169 §:n 1 momentti, 175 §:n 2 momentti, 185 §, 193 §:n 1 ja 2 momentti, 193 b §, 194 §:n 1 ja 4 momentti, 199 ja 202 §, 210 §:n 1 ja 2 momentti sekä 211 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 133 k §:n 2 momentti laissa 971/2002, 169 §:n 1 momentti laissa 325/2003, 175 §:n 2 momentti, 185 §, 193 §:n 1 momentti, 194 §:n 1 ja 4 momentti sekä 199 ja 202 § mainitussa laissa 1767/1995, 193 §:n 2 momentti laissa 940/1999, 193 b § laissa 1072/2003 sekä 210 §:n 1 ja 2 momentti laissa 573/2004, seuraavasti:
Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on pyydettäessä saatettava Verohallituksen tai veroviraston käytettäviksi sähköisesti, jos Suomi on tunnistamisjäsenvaltio tai kulutusjäsenvaltio. Verohallitus määrää tarkemmin sähköisten tietojen antotavasta.
Verovelvollisen on Verohallituksen tai veroviraston kehotuksesta esitettävä Suomessa tarkastettavaksi kirjanpitonsa, muistiinpanonsa sekä kaikki se toimintaan liittyvä ja muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.
Verovirasto antaa asianomaisen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä päätöksen rekisteröintiasiassa sekä verovelvollisuusryhmän muodostamis- ja purkamisasiassa.
Jos Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö katsoo, että verovelvollisen maksettavaksi olisi määrättävä veroa, veronlisäystä tai veronkorotusta, veroviraston on yksikön pyynnöstä tehtävä asiassa päätös.
Veroviraston tämän lain nojalla tekemään arvonlisäverotusta koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valtion puolesta on valitusoikeus Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa verovirastoon.
Verovelvollisen valitusaika on kolme vuotta tilikauden tai, jos päätös koskee useita tilikausia, niistä viimeisen päättymisestä lukien, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Ennakkoratkaisua koskevasta päätöksestä ja 175 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä elinkeinonharjoittaja saa valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös voidaan antaa tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä, jolloin se katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että yksikölle varataan tilaisuus tutustua verotusasiakirjoihin, jollei jäljempänä 194 §:ssä toisin säädetä.
Veroviraston tulee varata Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemästä valituksesta verovelvolliselle sekä verovelvollisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa myös vastaselityksen antamiseen.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituskirjelmä ja verovelvollisen 3 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä vastineineen, vastaselityksineen ja lausuntoineen sekä asian käsittelyssä syntyneet muut asiakirjat on viipymättä lähetettävä Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valtion puolesta valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Jos hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta muuttaa 175 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä, sen on samalla määrättävä ajankohta, josta alkaen ratkaisua on sovellettava.
Verohallinto tai, jos tulliviranomainen on kantanut veron, Tullihallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta alentaa suoritettua tai suoritettavaa arvonlisäveroa, veronlisäystä, viivästyskorkoa ja jäämämaksua, viivekorkoa sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa taikka poistaa ne kokonaan.
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon tai tullihallinnon käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää veron maksamisen lykkäystä. Verohallinto myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain (603/2006) 11 §:n 3 momentti sekä 12 §:n 1-4 momentti seuraavasti:
Valtion puolesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeus hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on kuitenkin 2 momentista poiketen tehtävä oikaisuvaatimus vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolta palautusta on haettu.
Veroviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, joka on toimivaltainen asiassa hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:n nojalla. Muutosta on haettava kirjallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava 4 momentissa mainitussa valitusajassa hallinto-oikeudelle tai verovirastolle.
Valtion puolesta valitusoikeus veroviraston päätöksestä on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain 34 §:n 2 momentissa säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, hallintotuomioistuin voi ratkaista valituksen kuulematta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä, jos veronpalautuksen määrä voi verovelvollisen valituksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa.
Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä on kolme vuotta veronpalautuspäätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muusta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 12 §:n 1 ja 3 momentti tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Lainkohtia sovelletaan niihin valitusasioihin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan. Veroasiamiehellä tarkoitetaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2008 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä.
Laki
autoverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun autoverolain (1482/1994) 50 §:n 1 ja 3 momentti, 55 §, 69 §:n 1 ja 3 momentti, 70 §:n 1 ja 4 momentti, 71 §:n 4 momentti, 73 §:n 2 momentti ja 78 §,
sellaisina kuin ne ovat, 50 §:n 1 ja 3 momentti, 70 §:n 1 ja 4 momentti, 73 §:n 2 momentti sekä 78 § laissa 413/1997, 55 § viimeksi mainitussa laissa ja laissa 1074/2003, 69 §:n 1 momentti ja 71 §:n 4 momentti laissa 1380/1997 sekä 69 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa ja mainitussa laissa 1074/2003, seuraavasti:
Jos tullilaitos kantaisi tai on kantanut veron, Tullihallitus voi erityisistä syistä hakemuksesta määräämillään ehdoilla alentaa suoritettua tai suoritettavaa autoveroa, viivekorkoa, veronlisäystä, viivästyskorkoa, jäämämaksua sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa taikka poistaa ne kokonaan. Jos Ajoneuvohallintokeskus määräisi tai on määrännyt veron, Verohallinto ratkaisee hakemuksen.
Jos tullilaitos on maksuunpannut veron, Tullihallitus voi erityisistä syistä valtiovarainministeriön määräämin ehdoin hakemuksesta myöntää lykkäystä veron suorittamiselle. Verohallinto voi myöntää lykkäyksen Ajoneuvohallintokeskuksen maksuunpanemalle verolle. Valtiovarainministeriö voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Valtion edun valvonnasta huolehtii 54 §:n 1 momentissa tarkoitetussa verotuksessa tullilaitoksessa oleva tulliasiamies. Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä olevassa autoverotuksessa valtion edun valvonnasta huolehtii Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.
Tulliasiamiestä tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että asiamiehelle tai yksikölle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin, jollei 70 §:ssä toisin säädetä.
Tulliviranomaisen tai Ajoneuvohallintokeskuksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeudelta. Päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Valtion puolesta valitusoikeus piiritullikamarin päätöksestä on piiritullikamarissa olevalla tulliasiamiehellä ja Tullihallituksen päätöksestä Tullihallituksessa olevalla tulliasiamiehellä sekä Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksestä 55 §:ssä tarkoitetulla Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä. Muutosta on haettava kirjallisesti ja valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa viranomaiselle, jonka päätöksestä valitetaan. Jos päätös, josta valitetaan, on saatu elektronisessa tai muussa automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa, siitä on liitettävä valituskirjelmään selväkielinen kirjallinen tuloste.
Valitusaika on kolme vuotta autoveron määräämistä tai sen palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muuta kuin veron määräämistä koskevasta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tulliasiamiehen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.
Piiritullikamarin tai Ajoneuvohallintokeskuksen tulee varata tulliasiamiehen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemästä valituksesta verovelvolliselle sekä verovelvollisen tekemästä valituksesta tulliasiamiehelle tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa myös vastaselityksen antamiseen.
Tulliasiamiehen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituskirjelmä ja verovelvollisen 3 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä vastineineen, vastaselityksineen ja lausuntoineen sekä asian käsittelyssä syntyneet muut asiakirjat on viipymättä lähetettävä Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai Helsingin hallinto-oikeudelle. Valtion puolesta valitusoikeus on Tullihallituksessa olevalla tulliasiamiehellä. Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksestä käyttää valtion puhevaltaa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.
Jos korkein hallinto-oikeus on tulliasiamiehen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä on toimitettava asianomaiselle piiritullikamarille tai Ajoneuvohallintokeskukselle, jonka tulee viipymättä maksuunpanna verovelvolliselle liikaa suoritettu määrä.
Jos tulliasiamies tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö katsoo, että verovelvollisen maksettavaksi olisi määrättävä veroa, piiritullikamarin tai Ajoneuvohallintokeskuksen on näiden pyynnöstä tehtävä asiassa päätös.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
ajoneuvoverolain 50 ja 53 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun ajoneuvoverolain (1281/2003) 50 §:n 1 momentti ja 53 § seuraavasti:
Veronkantoviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on verovelvollisella tai muulla asianomaisella sekä valtion puolesta Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä ja 38 §:ssä tarkoitettua kiinteää tai kulutusveroa koskevissa asioissa Tullihallituksessa olevalla tulliasiamiehellä.
Valtion puolesta puhevaltaa muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa asioissa käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Edellä 38 §:ssä tarkoitettua kiinteää tai kulutusveroa koskevissa asioissa valtion puhevaltaa käyttää Tullihallituksessa oleva tulliasiamies.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä tai tulliasiamiestä kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että näille varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan polttoainemaksusta 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun lain (1280/2003) 20 §:n 3 momentti, 23 §:n 1 momentti ja 26 § seuraavasti:
Maksuvelvollisella tai Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeus hakea Ajoneuvohallintokeskukselta oikaisua sen päätökseen 23 §:ssä säädetyssä ajassa.
Veronkantoviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on verovelvollisella tai muulla asianomaisella sekä valtion puolesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Valtion puolesta puhevaltaa muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa asioissa käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että yksikölle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
sairausvakuutuslain 18 luvun 31 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 31 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1113/2005, seuraavasti:
Vakuutetun sairausvakuutusmaksun muutoksenhausta on voimassa, mitä siitä säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa. Mainitussa laissa säädetään myös Kansaneläkelaitoksen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikeudesta hakea muutosta vakuutetun sairausvakuutusmaksuun.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 14 ja 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun lain (366/1963) 14 §:n 1-3 momentti sekä 17 §:n 1 ja 3 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n 1 ja 2 momentti laissa 572/2004 ja 3 momentti laissa 543/1985 sekä 17 §:n 1 momentti laissa 1119/1996 ja 3 momentti laissa 1569/1995, seuraavasti:
Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta poistaa työnantajan maksettaviksi pannut, 10 §:ssä tarkoitetut veronlisäykset ja -korotukset, viivästyskoron ja jäämämaksun sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaisen viivekoron sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavan koron. Verohallinto voi poistaa nämä määrät silloinkin, kun niitä olisi tilitettävä tai on tilitetty Kansaneläkelaitokselle.
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Verohallinto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää lykkäystä 10 §:n nojalla työnantajan maksettaviksi pantujen määrien suorittamiselle. Verohallinto myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Asianomainen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, joka on tyytymätön veroviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hakea siihen valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, johon maksuvelvollisen kotikunta kuuluu. Ennen valitusta päätöstä on pyydettävä oikaistavaksi ennakkoperintälain 48 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Valitus on toimitettava hallinto-oikeudelle tai verovirastoon ennakkoperintälain 50 §:ssä säädetyssä ajassa.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valtion puolesta valitusoikeus on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 11 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (627/1978) 2 a §, 21 §:n 1 ja 5 momentti sekä 22 §,
sellaisina kuin ne ovat, 2 a § laissa 1076/2003, 21 §:n 1 ja 5 momentti laissa 856/2005 ja 22 § laissa 1563/1995, seuraavasti:
Mikäli tässä tai ennakkoperintälaissa (1118/1996) ei toisin säädetä, lähdeverotusta koskevassa menettelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä asioiden yhdessä käsittelemisestä, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuulemisesta sekä päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetään.
Veroviraston 12 a §:n nojalla antamaan ennakkoratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen, jolla verovirasto on päättänyt olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa verovirastoon tai Helsingin hallinto-oikeuteen. Valtion puolesta valitusoikeus on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä. Yksikön valitusaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valitusaika hallinto-oikeuden ennakkoratkaisua koskevasta päätöksestä on kuitenkin 30 päivää päätöksen tiedoksisaamisesta. Valtion puolesta valitusoikeus on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Mitä verotusmenettelystä annetun lain 10 luvussa säädetään tai sen nojalla määrätään verosta vapauttamisesta tai sen suorittamisen lykkäyksestä, on vastaavasti sovellettava tässä laissa tarkoitettuun veroon.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
verontilityslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 3 §:n 2 momentti, 18 §:n 3 momentti, 19 §:n 3 momentti, 21 §:n 4 momentti, 22 § sekä 24 §:n 2 momentti seuraavasti:
Oma-aloitteisesti suoritettavia ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua tilitettäessä kertymisjakso määräytyy ennakkoperintälain 12 §:n 1-3 momentissa sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1963) 5 §:n 1, 2, 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti. Jakson aikana kertyneeksi katsotaan myös ne määrät, joita koskevat yksilöivät veronsaajan ilmoitukset ovat saapuneet Verohallinnolle.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitettujen korkojen laskemisesta ja tilityksessä käsiteltävien verojen maksamisesta ennen tilitystä.
Olennaisen tilitysvirheen johdosta takaisin perittävälle verolle, jota ei ole maksettu Verohallinnolle viimeistään perintäilmoituksen eräpäivänä, korko lasketaan viivästysajalta korotettuna neljällä prosenttiyksiköllä.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin virhe on olennainen ja milloin oikaisua ei pidetä merkittävänä.
Jos veronsaajalta peritään takaisin jo tilitettyjä veroja, Verohallinto voi määräämillään ehdoilla veronsaajan hakemuksesta myöntää lykkäystä takaisin perimiseen.
Verohallinto antaa tilitysmenettelyä koskevat tarkemmat määräykset.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos muualla laissa säädetään verojen tilittämisessä toimivaltaiseksi viranomaiseksi verovirasto tai Verohallitus, toimivaltainen viranomainen on Verohallinto lain tultua voimaan.
Laki
veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan veronlisäyksestä ja viivekorosta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1556/1995) 7 §:n 2 momentti sekä 11 ja 12 § seuraavasti:
Verohallinnon tai muun veroa kantavan viranomaisen on jätettävä veronlisäys ja viivekorko kokonaan tai osittain perimättä, jos veron maksaminen on viivästynyt viranomaisen menettelyn vuoksi. Tässä asiassa annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Verohallinto tai muu veron kantanut viranomainen palauttaa hakemuksesta virheellisesti perityn veronlisäyksen ja viivekoron. Muutoin toteamansa aiheettoman veronlisäyksen tai viivekoron viranomainen palauttaa hakemuksetta, ellei sitä ole käytettävä veronkantolain säännösten mukaisesti verovelan lyhennykseksi.
Edellä 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin vero- tai maksuvelvollisen kotikunta päätöstä tehtäessä kuului. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin hallintolainkäyttölain (586/1996) säännöksiä.
Hallinto-oikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tällöin noudatetaan, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä veronlisäyksen ja viivekoron määräämisessä noudatettavasta menettelystä sekä veronlisäyksen ja viivekoron laskemisesta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnästä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1221/1994) 2 § seuraavasti:
Perintädirektiivissä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena toimii Suomessa maa- ja metsätalousministeriö tai sen valtuuttama edustaja, Verohallinto tai Tullihallitus sen mukaan kuin perintädirektiivin 2 artiklassa tarkoitettujen eri saatavien, maksujen, tullien ja verojen osalta mainittujen viranomaisten toimivallanjaosta muualla lainsäädännössä säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
suhdannetalletuslain 14 ja 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1977 annetun suhdannetalletuslain (53/1977) 14 §:n 3 momentti ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1578/1995, seuraavasti:
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valtion puolesta on valitusoikeus Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Jos talletusvelvollinen on tehnyt Suomen Pankkiin ennen suhdannetalletuksen kantojakson päättymistä investointivarauslaissa (1094/1978) tarkoitetun investointitalletuksen, jota koskeva investointivarauslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräaika päättyy valtioneuvoston suhdannetalletusten suorittamista koskevan päätöksen jälkeen, Verohallinnon on hakemuksesta alennettava suhdannetalletusta investointitalletuksen määrällä. Suhdannetalletusta voidaan kuitenkin alentaa enintään määrällä, joka vastaa niiden kantoerien yhteismäärää, jotka erääntyvät aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua investointitalletuksen tekemisestä.
Valtiovarainministeriö tai sen määräämänä Verohallinto voi erityisen painavista syistä hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa talletusvelvollisen suorittamasta suhdannetalletusta tai sille perittyä tai perittävää viivästyskorkoa, jäämämaksua ja viivekorkoa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
rakennusverolain 25 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1977 annetun rakennusverolain (54/1977) 25 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 924/1991, seuraavasti:
Jos verovelvollinen on keskeyttänyt aloittamansa rakentamisen vähintään verotuskauden ajaksi, Verohallinto voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta alentaa toimitetun verotuksen enintään sellaiseen määrään, että se vastaa ennen keskeyttämistä suoritetun rakentamisen rakentamiskustannuksista menevää rakennusveroa. Erityisistä syistä Verohallinto voi hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 30 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1346/1999) 11 §,
muutetaan 18 §:n 2 momentti sekä
lisätään lakiin uusi 14 a § seuraavasti:
Sen estämättä, mitä säädetään asianosaisen oikeudesta saada tietoja salassa pidettävistä asiakirjoista, kunnalla, seurakunnalla ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus pyynnöstä saada ne verotusta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä näiden hoitaessa laissa säädettyä veronsaajan oikeudenvalvontaan liittyvää tehtävää.
Verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa omasta aloitteestaan syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille Verohallinnosta annetun lain ( / ) 18 §:ssä mainittujen rikosten esitutkintaa, syytteeseenpanoa ja tuomioistuinkäsittelyä varten tarvittavat verotustiedot.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Laki
saamen kielilain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 15 päivänä joulukuuta 2003 annetun saamen kielilain (1086/2003) 2 §:n 1 momentin 7 kohta seuraavasti:
- Viranomaisia, joihin tätä lakia sovelletaan, ovat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- 7) Verohallinto, Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos; sekä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- 7) Verohallinto, Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos; sekä
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008