]> EV3102010 vp HE 60/2010 vpLA 44/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS310 2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta (HE 60/2010 vp). Ed. Jacob Söderman ym. ovat tehneet lakialoitteen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta (LA 44/2010 vp). Valiokuntakäsittely Perustuslakivaliokunta on antanut asioista yhteisen mietinnön (PeVM 9/2010 vp). Päätös Eduskunta on perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla hyväksynyt seuraavat lakiehdotukset ­jätettäviksi lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin: Laki Suomen perustuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan Suomen perustuslain 1 §:n 3 momentti, 23 §, 39 §:n 1 momentti, 46 §:n 1 momentti, 49 §, 53 §:n otsikko, 58 §:n 2 momentti, 94 §:n 2 momentti, 95 §:n 1 ja 2 momentti, 118 §:n 3 momentti, 126 § ja 128 §:n 1 momentti sekä lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 53 §:ään uusi 3 momentti, 58 §:ään uusi 6 momentti ja 66 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 1 § Valtiosääntö Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on ­Euroopan unionin jäsen. 14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalai­sella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. 23 § Perusoikeudet poikkeusoloissa Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamis­alaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyök­käyksen samoin kuin muiden kansakuntaa va­kavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet. Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta. 39 § Asian vireilletulo eduskunnassa Asia tulee eduskunnassa vireille valtioneuvoston antamalla hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla tässä ­perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla. 46 § Eduskunnalle annettavat kertomukset Valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. 49 § Asioiden käsittelyn jatkuvuus Valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden ­käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä. 53 § Kansanäänestys ja kansalaisaloite Vähintään viidelläkymmenellätuhannella ­äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on ­oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. 58 § Presidentin päätöksenteko Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Valtioneuvosto voi tällöin antaa eduskunnalle muusta kuin lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevasta asiasta selon­teon. Tämän jälkeen asiasta päätetään eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän kannanoton mukaisesti, jos valtioneuvosto tätä ehdottaa. Suomen osallistumisesta sotilaalliseen ­kriisinhallintaan päätetään sen mukaan kuin ­lailla erikseen säädetään. 66 § Pääministerin tehtävät Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-­neuvostossa. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. 94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irti­sanomisen hyväksyminen Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisano­misen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa ­Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannat­tanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista ­äänistä. 95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaatta­minen Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella. Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa ­Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 118 § Vastuu virkatoimista Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenlouk­kauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on ­oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsitel­tävä valtakunnanoikeudessa. 126 § Nimittäminen valtion virkoihin Valtioneuvosto nimittää valtion virkoihin, jollei nimittämistä ole säädetty tasavallan presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi. Presidentti nimittää tasavallan presidentin kanslian päällikön sekä määrää tehtävään edustustojen päälliköt. 128 § Puolustusvoimien ylipäällikkyys Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 2 § Osallistumisesta ja varautumisesta päättäminen Päätöksentekoon ei sovelleta perustuslain 58 §:n 2 momenttia. Asia kuitenkin palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi, jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti. Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011