Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Hallintovaliokunnan lausunto 16/2000 vp

Tarkistettu versio 2.0 HaVL 16/2000 vp - U 42/2000 vp

Ehdotus neuvoston päätökseksi rahanpesun selvittelykeskusten välisestä yhteistyöstä

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan puhemies on 10 päivänä lokakuuta 2000 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotukseksi neuvoston päätökseksi rahanpesun selvittelykeskusten välisestä yhteistyöstä (U 42/2000 vp ) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että hallintovaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • ylikomisario Matti Rinne, sisäasiainministeriö
  • rikosylitarkastaja Jari Liukku, keskusrikospoliisi

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotuksen tausta ja sen tavoite

Amsterdamin Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 1997 järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa suositellaan muun muassa, että olisi parannettava niiden yhteyspisteiden välistä yhteistyötä, joilla rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämistä koskevan direktiivin (91/308/ETY) nojalla on toimivalta ottaa vastaan epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia. Kaikki jäsenvaltiot ovat perustaneet rahanpesun selvittelykeskuksia kyseisen direktiivin nojalla vastaanotettujen tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi.

Tampereen Eurooppa-neuvosto päätti lokakuussa 1999 muun ohessa erityistoimista rahanpesun torjumiseksi. Yhtenä tavoitteena se ilmaisi tarpeen nopeuttaa nykyisten rahanpesun selvittelykeskusten välistä tiedonvaihtoa (päätelmä 54).

Tiedonvaihtoa koskevista järjestelyistä tehtiin aloite Suomen puheenjohtajuuskaudella tavoiteinstrumenttina asiaa koskeva neuvoston päätös. Ehdotus sisältää aloitteen yhteiseksi päätökseksi, jolla halutaan tehostaa rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä vastuussa olevien selvittelykeskusten välistä suoraa, nopeaa ja salattua tietojen vaihtoa. Asiaa valmisteltiin neuvoston työryhmässä ja oikeus- ja sisäasiainneuvosto keskusteli asiasta istunnossaan 29.-30.5.2000. Viimeisin päätösehdotus (8414/2/00 CRIMORG 70 REV 2 COR 1) on saapunut Suomeen 2.6.2000.

Ehdotusta käsiteltäneen oikeus- ja sisäasiainneuvostossa 17.10.2000. Euroopan parlamentti antoi 12.4.2000 lausuntonsa neuvoston päätösehdotuksesta. Parlamentti on kannassaan katsonut, että päätöksessä tulee velvoittaa rahanpesun selvittelykeskukset ja komissio tekemään yhteistyötä siltä osin kuin kyseessä ovat Euroopan unionin taloudellisia etuja koskevat rikokset. Lisäksi parlamentti on lisännyt kappaleet koskien tietojen vaihdon nopeutta, perusoikeuksien noudattamista, ehtojen asettamista tietojen käytölle sekä velvoitteen noudattaa yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisesta tietojenkäsittelystä 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen määräyksiä.

Ehdotuksen sisältö

Päätösehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä vastuussa olevat Financial Intelligence Unit (FIU) -yksiköt vaihtaisivat tietoja suoraan keskenään ilman oikeusapupyyntömenettelyä. Tämä on mahdollista tietojen luovutukseen sisältyvän käyttörajoituksen vuoksi. Ehdotuksen artiklassa 1 määritellään jäsenvaltioiden velvoite kerätä, käsitellä ja luovuttaa toisen jäsenvaltion FIU-yksikölle epäiltyä rahanpesua koskevia tietoja. Tietoja voidaan vaihtaa myös oma-aloitteisesti ilman edeltävää pyyntöä. Artiklassa 2 määritellään FIU-yksikkö mukaillen Egmont Group of Financial Intelligence Units'in käyttämää määritelmää. Lisäksi artiklassa jäsenmaille on asetettu velvoite nimetä edellä mainitun määritelmän mukainen FIU-yksikkö. Egmont Group on 53 FIU-yksikön kansainvälinen yhteistyöelin, jonka tavoitteena on maailmanlaajuinen rahanpesun torjunta luomalla suorat yhteydet FIU-yksiköiden välille operatiivisen tiedon vaihtamiseksi. Artiklan 3 mukaan tietojenvaihto tapahtuu riippumatta FIU-yksiköiden hallinnollisesta luonteesta.

Rahanpesuyksiköt voivat olla hallinnollisia - kuten esimerkiksi Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa ja Italiassa - taikka poliisiyksiköitä - kuten esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Englannissa, Irlannissa sekä Itävallassa. Artikla 4 käsittelee tietojen vaihtoa koskevan pyynnön sisältöä, tietojen luovuttamiselle asetettavia rajoituksia ja oikeutta kieltäytyä luovuttamasta tietoja. FIU-yksiköllä on oikeus kieltäytyä luovuttamasta tietoja, mikäli tämä saattaisi haitata esitutkintaa, tietojen luovuttaminen olisi selvässä epäsuhteessa luonnollisen tai oikeushenkilön oikeuksien kanssa taikka olisi muutoin vastoin kansallisen lainsäädännön perusperiaatteita. Artikla 5 käsittelee luovutettujen tietojen käyttötarkoitusta ja tietosuojaa. Pääasiallisena sisältönä on, ettei luovutettuja tietoja voida käyttää muuhun kuin rahanpesun hallinnolliseen selvittelyyn. Tietojen käyttö esimerkiksi rikosprosessissa edellyttää aina tiedot luovuttaneen yksikön suostumusta. Artikla 6 määrittelee, mitä päätöksen artikloja on sovellettava oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen. Artikla 7 velvoittaa jäsenvaltiot luomaan turvatut ja salatut yhteydenpitojärjestelmät. Artiklan 8 mukaan tämän päätöksen noudattaminen ei vaikuta jäsenmaiden velvoitteisiin suhteessa Europoliin. Artikla 9 koskee FIU-yksiköiden välillä solmittujen memorandum of understanding -yhteistyösopimusten suhdetta tähän päätökseen, kansallisen lainsäädännön muuttamisvelvoitetta sekä neuvoston velvoitetta arvioida päätöksen noudattamista.

Päätös ei kumoaisi jo solmittuja tai päätöksen voimassa ollessa solmittavia yhteistyösopimuksia. Siltä osin kuin päätöksen määräykset ovat yksityiskohtaisempia tai pidemmälle meneviä kuin sopimuksessa mainitut määräykset tulisivat tämän päätöksen määräykset sovellettaviksi.

Ehdotuksen vaikutukset Suomessa

Päätösehdotus ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.

Ehdotuksessa ei esitetä rahanpesuyksiköille lisättäväksi toimivaltuuksia tietojen keräämiselle tai vaihtamiselle. Suomen rahanpesulain (68/1998) mukaan keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus voi nykyiselläänkin luovuttaa tietoja ulkomaalaiselle FIU-yksikölle rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi. Ehdotuksen on kuitenkin nykymuodossaan katsottava kuuluvan eduskunnan toimialaan sen sisältäessä lainsäädännön alaan sinänsä kuuluvia määräyksiä. Ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu ehdotukseen myönteisesti ja pitää tärkeänä yhä enemmän kansainvälistyvien talousrikollisuuden ja huumausainerikollisuuden sekä niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämistä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU pyrkii tehostamaan jäsenvaltioiden rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä vastuussa olevien Financial Intelligence Unit (FIU) -yksiköiden välistä suoraa tietojen vaihtoa. Tällä tietojen kansainvälisen vaihdon tehostamisella pyritään paljastamaan ja vaikeuttamaan erityisesti järjestäytyneeseen ja vakavaan rikollisuuteen liittyvää rahanpesua. Oikeusapumenettely ei pääsääntöisesti sovellu rahanpesun tiedusteluvaiheessa tehtävään tietojen vaihtoon, koska esitutkinta ei ole vielä käynnistynyt.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että epäilyttäviä liiketoimia ja epäiltyä rahanpesua koskevia salaisia tietoja voidaan kuitenkin vaihtaa jo ennen esitutkinnan aloittamista Tämän vuoksi on tarpeellista säädellä jäsenmaiden kesken tietojen vaihdon periaatteista, tietojen käytön rajoitteista ja niiden salattavuudesta.

FIU-yksiköiden välisen tietojenvaihdon on oltava nopeaa. Valtioneuvosto tukee tämän vuoksi kantaa, jonka mukaan rahanpesua koskeva tietojen vaihto tapahtuu suoraan jäsenvaltioiden FIU-yksiköiden välillä riippumatta yksiköiden rakenteesta. Suomen rahanpesulainsäädäntö antaa epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia vastaanottavalle keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle mahdollisuuden nopeaan kansainväliseen rahanpesutietojen vaihtoon suoraan niiden vieraan valtion viranomaisten kanssa, joiden tehtäväksi on määritelty rahanpesun torjunta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Käsiteltävänä oleva ehdotus neuvoston päätökseksi rahanpesun selvittelykeskusten välisestä yhteistyöstä pohjautuu Suomen aloitteeseen, jolla halutaan tehostaa rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä vastuussa olevien kansallisten selvittelykeskusten välistä suoraa ja nopeaa tietojen vaihtoa. Tällä tietojen kansainvälisen vaihdon tehostamisella pyritään paljastamaan ja vaikuttamaan erityisesti järjestäytyneeseen ja vakavaan rikollisuuteen liittyvään rahanpesuun.

Lausunto

Lausuntonaan hallintovaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,

että valiokunta puoltaa Suomen aloitteeseen perustuvan rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä koskevan päätösehdotuksen hyväksymistä ja
että valiokunta samalla yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Matti Väistö /kesk
jäs. Rakel Hiltunen /sd
Lauri Kähkönen /sd
Kari Kärkkäinen /skl
Kirsi Ojansuu /vihr
Heli Paasio /sd
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Pekka Ravi /kok
Petri Salo /kok
Arto Seppälä /sd
Kari Urpilainen /sd
Jari Vilén /kok
vjäs. Pertti Hemmilä /kok


Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ossi Lantto