Hallintovaliokunnan lausunto 28/2002 vp
Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rahanpesun ehkäiseminen
tulliyhteistyöllä)
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunnan puhemies on 18 päivänä lokakuuta 2002 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rahanpesun ehkäiseminen tulliyhteistyöllä) (U 60/2002 vp ) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että hallintovaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- ylitarkastaja Ismo Mäenpää, valtiovarainministeriö
- lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, oikeusministeriö
- lainsäädäntösihteeri Arno Liukko, oikeusministeriö
- poliisiylitarkastaja Reijo Pöyhönen, sisäasiainministeriö
- tutkintapäällikkö Esko Hirvonen, Tullihallitus
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Artiklassa 1 säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa tullille, kun yhteisön alueelle tuodaan tai siltä viedään käteisrahaa vähintään 15 000 euron edestä. Ilmoitusvelvollisuus koskisi rahoja kuljettavaa henkilöä huolimatta siitä, kuuluvatko rahat hänelle itselleen. Ilmoitusta ei voisi tehdä jälkeenpäin.
Käteisellä rahalla tarkoitettaisiin myös matka- ja postishekkejä sekä kaikkia nimettömiä tai haltijalle asetettuja rahoitusvälineitä, jotka ovat vaihdettavissa valuutaksi (2 art.).
Jos on syytä epäillä rahanpesua, ilmoituksen tiedot välitettäisiin sen valtion viranomaisille, jossa henkilö asuu, sekä jäsenvaltiolle, jonka kautta henkilö on rahoja kuljettanut. Kun rahanpesu liittyisi petokseen tai muuhun laittomaan toimintaan, joka koskee yhteisön taloudellisia etuja, tiedot välitettäisiin myös komissiolle (3. art.).
Artiklan 4 mukaan toimivaltaisilla viranomaisilla olisi valtuudet tarkastaa matkustajia ja heidän matkatavaroitaan ja kuulustella heitä löydettyjen rahojen alkuperästä ja päättää niiden haltuun ottamisesta hallinnollisin toimin.
Artiklan 5 mukaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönyttä vastaan olisi aloitettava kansallisen lainsäädännön mukainen menettely. Laiminlyönnin vuoksi mahdollisesti määrättävien sakkojen määrä saa olla enintään neljäsosa kuljetettujen rahojen määrästä. Säännös ei velvoita säätämään esimerkiksi rikosoikeudellisia seuraamuksia vaan ainoastaan mahdollisesti säädettävän sakkorangaistuksen enimmäismäärän.
Jos epäiltäisiin terrorismiin liittyvää rahanpesua, tiedot voitaisiin välittää myös kolmansille maille. Luovuttaminen edellyttäisi tiedot antaneen maan viranomaisten suostumusta sekä tämän maan sisäisten, henkilötietojen kolmansille maille luovuttamista koskevien, säännösten noudattamista (6 art.).
Valtioneuvoston kanta
Rahanpesutarkoituksessa tapahtuvan käteisvarojen rajojen yli kuljettamisen estämiseksi ja paljastamiseksi tarvitaan yhdenmukaista lähestymistapaa. Hallitus kannattaa aloitetta, joskin ehdotus sisältää tarkempaa pohdintaa edellyttäviä yksityiskohtia. Tällainen on esimerkiksi sanktioiden suhde päiväsakkojärjestelmään.
Kysymys säädöksen oikeusperustasta on hankala. Näyttäisi siltä, että ainakaan yksin ei artikla 135 olisi riittävä. Ehdotuksen peruskysymyksenä näyttäisi olevan ilmoitusvelvollisuuden säätäminen, mitä tulliyhteistyötä koskeva artikla 135 ei kattane. Oikeudellisen yksikön näkemys perustamissopimuksen 2 artiklasta vaikuttaa kuitenkin liian suoraviivaiselta. Onhan rahanpesun estämiseksi jo säädetty edellä mainittu ns. rahanpesudirektiivi artiklojen 57 (nykyinen 47) ja 100a (nykyinen 95) nojalla. Rinnakkaisena oikeusperustana saattaisi tässäkin asiassa tulla kysymykseen jokin toinen perustamissopimuksen määräys. 57, 95 tai 308 artiklat voinevat tulla periaatteessa kyseeseen, jos niiden käyttämiselle asetettujen edellytysten katsotaan täyttyvän. Jos EY:n perustamissopimuksessa ei katsottaisi olevan toimivaltaa asetusehdotuksen antamiseen, mahdolliselta vaikuttaisi unionin jonkinlainen toiminta III pilarin puitteissa.
Oikeusperustan osalta hallitus on tarvittaessa valmis tutkimaan erilaisia mahdollisuuksia muuttaa ehdotuksen sisältöä sekä säädösinstrumenttia, jos tällä tavoin voidaan saada aikaan säädös, joka tuo lisäarvoa rahanpesun torjumiseen.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Valiokunta kannattaa eri keinojen käyttöä rahanpesun ehkäisemisessä ja toteaa, että ehdotus on kannatettava ja oikeansuuntainen. Ehdotuksen mukainen ilmoitusmenettely on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa ja Norjassa.
Valiokunta toteaa, että ehdotukseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus hallinnollisine sakkoineen on Suomen oikeusjärjestelmän kannalta ongelmallinen.
Ennen ehdotuksen hyväksymistä sitä tulee muuttaa asianmukaisen oikeusperustan mahdollistamiseksi, jonka jälkeen voidaan tehdä mahdollisesti tarvittava kansallisen sääntelyn ratkaisu.
Lausunto
Lausuntonaan hallintovaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Matti Väistö /keskvpj. Pertti Turtiainen /vas
jäs. Janina Andersson /vihr
Nils-Anders Granvik /r
Valto Koski /sd
Esko Kurvinen /kok
Lauri Kähkönen /sd
Kari Kärkkäinen /kd
Paula Lehtomäki /kesk
Pekka Nousiainen /kesk
Heli Paasio /sd
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Pekka Ravi /kok
Petri Salo /kok
Marja Tiura /kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
apulaissihteeri Jukka Savola