Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 100/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 100/2011 vp - Lasse Hautala /kesk

Poliisipalvelujen tasapuolinen saatavuus

Eduskunnan puhemiehelle

Sisäasiainministeri Päivi Räsäseltä tiedusteltiin syyskuussa eduskunnan kyselytunnilla, millainen on poliisipalvelujen tulevaisuus ja rahoitus lähivuosina. Ministeriltä kysyttiin myös, suunnataanko voimavaroja poliisin näkyvyyteen, kenttätyöhön ja yleisen järjestyksen parantamiseen ja mikä on poliisien määrä jatkossa. Ministeri kertoi asettavansa syksyn aikana työryhmän, joka ryhtyy pohtimaan hallitusohjelmaankin kirjattua poliisin pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelmaa. Räsänen totesi myös, että nykytilanne on hyvä ja jatkossa painopiste tulee olemaan entistä enemmän ennalta ehkäisevässä työssä ja poliisipartioiden näkyvyyden lisäämisessä katukuvassa. Lisäksi riittävä poliisien määrä tullaan turvaamaan. Käytännössä tilanne on tällä hetkellä toisenlainen, ja tulevaisuuden osalta on paljon epävarmuutta.

Poliisipalvelujen saatavuus on uhattuna, ellei lisärahoitusta ole näköpiirissä. Poliisin määrärahojen pitäminen nykyisellä tasolla ensi vuodelle suunnitellussa valtion talousarvioesityksessä on hyvä asia, muttei riittävä. Poliisin hallintorakenneuudistuksella (Pora1) on hyvä tavoite hallinnon keventämiseksi ja työpanoksen siirtämiseksi poliisin kenttätyöhön. Tavoitteesta huolimatta Poliisihallitus on kasvanut jo kooltaan keskisuureksi poliisilaitokseksi. Sen henkilövahvuus on jo noin 220 henkilöä.

Poliisien näkyvyys ja hälytyspalvelujen heikentyminen ovat nähtävissä erityisesti poliisilaitosten reuna-alueilla. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksessa toteutettiin kenttäryhmien rakenneuudistus 5.9.2011 alkaen. Tuon ryhmärakenneuudistuksen tuloksena Alavuden ja Kauhajoen poliisiasemien kenttähenkilöstön määrä alennettiin 12 henkilöön. Samalla Seinäjoen pääpoliisiaseman miehitystä vahvistettiin siirtämällä mm. poliisikoiratoiminta Seinäjoelle. Tämän takia Kauhajoen ja Alavuden tilanne on sellainen, että  12 henkilön  vahvuus  ei riitä 24/7-palveluiden tuottamiseen. Niillä alueilla ei aina aloita ns. oma partio työvuoroaan. Alueiden palvelut hoidetaan siten Seinäjoelta, josta on noin tunnin matka hälytystehtävässäkin. Myös esimerkiksi päihtyneiden pitkät kuljetusmatkat heikentävät tärkeämpien palveluiden saatavuutta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tasapuoliset poliisipalvelut ovat kaikkien saatavilla asuinpaikkakunnasta riippumatta ja että poliisilla on riittävästi rahoitusta ja resursseja toimiakseen apua tarvitsevien hyväksi ja
mitkä ovat ne käytännön toimenpiteet, joilla poliisien näkyvyyttä lisätään ja hälytysaikoja myös poliisilaitosten reuna-alueilla lyhennetään?

Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2011

Lasse Hautala /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lasse Hautalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 100/2011 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tasapuoliset poliisipalvelut ovat kaikkien saatavilla asuinpaikkakunnasta riippumatta ja että poliisilla on riittävästi rahoitusta ja resursseja toimiakseen apua tarvitsevien hyväksi ja
mitkä ovat ne käytännön toimenpiteet, joilla poliisien näkyvyyttä lisätään ja hälytysaikoja myös poliisilaitosten reuna-alueilla lyhennetään?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Poliisille esitetään v. 2012 talousarviossa määrärahaa yhteensä 699,9 milj. euroa, mikä on n. 3,0 milj. euroaenemmän kuin vuonna 2011. Lisäys aiheutuu ensisijaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan osoitetusta 5,6 milj. euron lisäyksestä ja valmistuvien poliisien työllistämiseen osoitetusta 5,0 milj. euron määrärahalisäyksestä. Hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttaminen merkitsee poliisille v. 2012 yhteensä 7,2 milj. euron määrärahaleikkauksia. Poliisin taloudellinen tilanne on erittäin tiukka vuonna 2012, sillä vaikka poliisin määrärahataso nousee vuoteen 2011 verrattuna, samanaikaisesti poliisin menoissa on merkittävää kasvupainetta muun muassa toimitilojen ja palvelujen ostojen osalta. Poliisin kokonaishenkilötyövuosimäärän arvioidaan vähentyvän kuluvaan vuoteen verrattuna n. 130 henkilötyövuodella. Poliisimiesten määrän arvioidaan vähenevän 107 henkilötyövuodella. Poliisimiesten määrää ovat nostaneet vuosina 2009-2011 poliisien työttömyyden vähentämiseen suunnatut ylimääräiset määrärahat. Vuodelle 2012 arvioitu n. 7 500 poliisimiehen määrä vastaa vuoden 2008 tasoa, jonka jälkeen työttömien poliisien työllistäminen aloitettiin. Poliisitehtävien henkilöstöresurssit ovat nousset vuoden 2008 jälkeen 300 henkilötyövuodella. Työttömiä poliiseja on tällä hetkellä 44. Budjettiriihessä osoitettu 5 milj. euron lisämääräraha helpottaa poliisin työllisyystilannetta vuonna 2012, mutta työttömien poliisien määrä tulee nousemaan vuoden 2012 aikana johtuen Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvien suuresta määrästä (360 valmistuvaa).

Vuoden 2012 talousarvion mukainen määrärahataso edellyttää poliisilta toimintamenosäästöjä. Syynä säästötoimenpiteisiin on kulutason nousu. Henkilöstökulujen osuus poliisin menoista on noin 75-80 %, joten määrärahatilanne heijastuu väistämättä myös henkilöstömäärään.

Poliisin hallintorakenneuudistuksella luotiin edellytykset poliisitoiminnan jatkokehittämiselle. Poliisihallinnolla on nyt paremmat mahdollisuudet johtaa ja ohjata poliisitoimintaa sekä toimia mahdollisimman joustavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Poliisin hälytys- ja valvontatoiminnassa suoritetaan kiireellisten hälytystehtävien ohessa myös näkyvää valvontaa. Poliisipalveluiden kysyntä ohjaa poliisin sijoittumista alueella eikä työvuoron aloittamispaikalla ole suurta merkitystä.

Poliisihallinnossa  pyritään kehittämään  työn tuottavuutta   erilaisin   toimenpitein,  mm. Vitja -hankkeen odotetaan vähentävän poliisin henkilöstöresurssitarvetta tulevaisuudessa. Ajoneuvotietokoneet ja niihin liittyvä tietoliikenneratkaisu mahdollistavat myös, että poliisin perustoimistoratkaisut on saatavissa partioautoihin. Yli puolet poliisiautoista on varustettu ajoneuvotietokoneilla ja tänä vuonna varustetaan satoja autoja laajakaistayhteyksin.

Alavuden ja Kauhajoen yhteenlaskettu kiireellisten hälytystehtävien määrä on noin 12 prosenttia koko poliisilaitoksen kiireellisistä hälytystehtävistä. Yhteensä Alavuden ja Kauhajoen alueella on ollut vuonna 2011 tammi-elokuussa noin 1 000 hälytystehtävää, eli noin 4 tehtävää vuorokaudessa.

Keskimääräinen poliisin toimintavalmiusaika on vuonna 2011 ollut Alavudella ja Kauhajoella 17,4 minuuttia AB-tehtävissä (ei sisällä hätäkeskuksen käsittelyaikaa). Koko poliisilaitoksen alueella vastaava luku on 20,4 minuuttia. Tietojohtoisella suunnittelulla tehostetaan poliisin toimintaa. Resursseja voidaan suunnata tarpeen mukaan nopeassakin rytmissä sinne missä suurin kysyntä on.

Vaikuttaa siis siltä, että poliisilaitos on muuttanut rakennetta siten, että hiljaisemman kysynnän alueelta on siirretty työvuoroja alkamaan korkeamman kysynnän alueelle.

Sisäasiainministeriö asettaa työryhmän poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi. Työryhmän toimikausi päättyy 29.2.2012 ja sen tehtävänä on poliisin tulosohjauksen kehittämiseen liittyen arvioida poliisitoimen resursseihin, painopisteisiin ja resurssien jakoon ml. poliisin paikallinen palveluverkkorakenne, liittyvät kehittämistarpeet seuraavasti:

  • varmistetaan poliisitoimen kustannusrakenteen tarkoituksenmukaisuus ja tehdään esitys voimavarojen kohdentamisesta poliisitoimelle myönnettyjen määrärahojen puitteissa,
  • tehdään hallitusohjelmassa edellytetty kokonaissuunnitelma poliisin pidemmän aikavälin resursseista,
  • tehdään esitys poliisin palveluverkkorakenteesta siten, että se tukee poliisin tehtävien toteuttamista ja kustannustehokkuutta.

Vuoden 2012 talousarvioesitykseen kirjattujen tavoitteiden osalta poliisin toiminta tulee pysymään keskeisimmiltä osin vuoden 2011 tasossa, esimerkiksi toimintavalmiusaika tulee säilymään vuoden 2011 tasossa, samoin mm. selvitettyjen rikosten määrä. Talousrikostorjunta tehostuu siihen erikseen myönnetyn lisämäärärahan myötä.

Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2011

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 100/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Lasse Hautala /cent:

Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att polistjänsterna ska vara jämlikt tillgängliga för alla oavsett boningsort och för att polisen ska ha tillräcklig finansiering och tillräckliga resurser för att kunna arbeta till förmån för dem som behöver hjälp och
med vilka praktiska åtgärder kommer polisernas synlighet att ökas och utryckningstiderna också i polisinrättningarnas mera perifera områden att förkortas?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I budgeten för 2012 föreslås ett anslag till polisen på inalles 699,9 milj. euro, vilket är ca 3,0 euro mera än för 2011. Ökningen hänför sig i första hand till en ökning på 5,6 milj. euro som anvisats för bekämpning av den ekonomiska brottsligheten och grå ekonomin och en anslagsökning på 5,0 milj. euro för sysselsättningen av nyexaminerade poliser. Inbesparningarna som enligt regeringsprogrammet ska genomföras innebär nedskärningar i polisens anslag för 2012 på inalles 7,2 milj. euro. Även om anslagsnivån stiger jämfört med 2011 är polisens ekonomiska situation mycket ansträngd 2012, eftersom det samtidigt finns ett starkt tryck på förhöjningar som bland annat hänför sig till lokaler och köp av tjänster. Polisens totala antal årsverken uppskattas minska med ca 130 jämfört med pågående år. Antalet poliser uppskattas minska med 107 årsverken. Antalet poliser har 2009-2011 ökat på grund av de extra anslag som anvisats för att minska arbetslösheten bland poliser. Antalet poliser som för 2012 uppskattas till ca 7 500 motsvarar 2008 års nivå, då arbetet med att sysselsätta arbetslösa poliser inleddes. Personresurserna för polisiära uppgifter har ökat med 300 årsverken sedan 2008. För närvarande uppgår antalet arbetslösa poliser till 44. Tilläggsanslaget på 5 milj. euro som anvisades i samband med budgetmanglingen kommer att underlätta polisernas sysselsättningsläge 2012, men antalet arbetslösa poliser kommer trots det att stiga under året på grund av det stora antalet som utexamineras från Polishögskolan (360).

Anslagsnivån enligt budgeten för 2012 förutsätter inbesparningar i polisens verksamhetsutgifter. Sparåtgärder krävs för att kostnadsnivån har stigit. Personalkostnadernas andel av polisens utgifter är ca 75-80 %, vilket oundvikligen leder till att anslagsläget också återspeglar sig i mängden personal.

Den administrativa strukturreformen inom polisen skapade förutsättningar för en vidareutveckling av polisens verksamhet. Polisförvaltningen har nu bättre förutsättningar att leda och styra polisens verksamhet och att arbeta så flexibelt som möjligt i en ständigt föränderlig omvärld.

I utrycknings- och övervakningsfunktionerna sköter polisen förutom brådskande utryckningsuppdrag också synlig övervakning. Inom ett område är det efterfrågan på polistjänster som styr var polisen befinner sig och det har inte så stor betydelse var ett arbetsskift inleds.

Polisförvaltningen strävar efter att utveckla arbetsproduktiviteten genom olika åtgärder, bl.a. förväntas projektet för en översyn av polisens informationssystem minska behovet av personella polisresurser i framtiden. Tack vare fordonsdatorerna och deras datakommunikationsprogram går det att få basversioner av polisens kontorsprogram till patrullbilarna. Över hälften av polisbilarna är redan utrustade med fordonsdatorer och det här året får hundratals bilar bredbandsuppkoppling.

Det sammanlagda antalet brådskande utryckningsuppdrag i Alavo och Kauhajoki är ca 12 procent av hela polisinrättningens brådskande utryckningsuppdrag. I januari-augusti 2011 gjordes det i Alavo-Kauhajoki-området inalles ungefär 1 000 utryckningsuppdrag, dvs. ca 4 uppdrag om dygnet.

År 2011 var polisens genomsnittliga aktionsberedskapstid 17,4 minuter i Alavo-Kauhajoki-området när det gäller AB-uppdrag (inkluderar inte nödcentralens behandlingstid). Inom hela polisinrättningens område var motsvarande siffra 20,4 minuter. Polisens verksamhet effektiveras genom informationsstyrd planering. Resurser kan då efter behov även snabbt sättas in där efterfrågan är störst.

Det verkar alltså som om polisinrättningen hade gjort strukturella ändringar så att arbetsskift som tidigare har inletts på ett område med lägre efterfrågan har flyttats över så att de nu inleds på ett område med högre efterfrågan.

Inrikesministeriet kommer att tillsätta en arbetsgrupp med uppgift att utveckla polisens resultatstyrning och resursallokering. Arbetsgruppens mandat går ut den 29 februari 2012 och dess uppdrag är att i anknytning till polisens resultatstyrning bedöma vilka utvecklingsbehov som hänför sig till polisväsendets resurser, tyngdpunkter och resursfördelning, inklusive strukturen för polisens lokala nätverk av tjänster, enligt följande:

  • säkerställa ändamålsenligheten i polisväsendets kostnadsstruktur och ge förslag till resursallokering inom ramen för de anslag som anvisats polisväsendet,
  • utarbeta den övergripande plan om polisens resurser på lång sikt som förutsätts i regeringsprogrammet,
  • ta fram ett sådant förslag till struktur för polisens nätverk av tjänster som kostnadseffektivt stödjer genomförandet av polisens uppdrag.

Beträffande de mål som skrivits in i budgetpropositionen för 2012 kommer polisens verksamhet till väsentliga delar att hållas på 2011 års nivå, exempelvis kommer aktionsberedskapstiden att hållas på 2011 års nivå, likaså bl.a. antalet utredda brott. Bekämpningen av ekonomisk brottslighet blir effektivare i och med det tilläggsanslag som separat har anvisats för ändamålet.

Helsingfors den 11 oktober 2011

Inrikesminister Päivi Räsänen