KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2006 vp

Hevosten määrä Suomessa lisääntyy 1 000 yksilön vuosivauhtia, ja nykyinen määrä on lähes 70 000 kpl. Tiukentuneet ympäristövaatimukset ovat lisänneet entisestään hevostallien ympäristöasioiden neuvonnan tarvetta. Neuvontatyöstä huolehtivilla virkamiehillä tulisi olla riittävää hevosalan osaamista ja hevosenpidon tuntemusta. Tarvitaan myös riittävää yhteistyötä hevosalan kanssa.

Suomen 13 000 tallin kokonaislantamäärä on 600 000 m³, josta 70 % on puukuivikepohjaista. Turpeen osuus on noin 15 % ja loput ovat olkea, paperisilppua yms. Lannan määrä lisääntyy vuosittain 12 000 m^3:llä. 1 m³ purukuivitettua lantaa vastaa 30:tä litraa kevyttä polttoöljyä, kun taas 1 m³ turvekuivitettua lantaa vastaa 40-45:tä litraa polttoöljyä.

EU:n jätteenpolttodirektiivin (2000/65/EY) mukaan lanta luokitellaan biohajoavaksi jätteeksi, jonka riskiluokka on II. Jätteenpoltto on siis sallittu vain jätteenpolttolaitoksissa. Poltto edellyttää kalliita päästöjen mittaamislaitteita, jotka eivät ole suurillekaan talleille kannattavia investointeja. Ruotsissa ja Saksassa lannanpoltto on sallittu ainakin kokeilumielessä.

Nitraattiasetuksen mukaan lannan säilyttäminen asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä lantapatterissa on mahdollista, mikäli päästöt vesiin voidaan estää ja säilytyksessä noudatetaan oikeita menettelytapoja. Hevosen kuivikelannan patteroinnista on havaittu aiheutuvan hyvin vähän ravinnevalumia. Patteroinnin vaikeutuminen ja sen mahdollinen kieltäminen kokonaan vaikeuttavat hevosenlannan hyötykäyttöä ja saattavat päinvastaisista tavoitteista huolimatta lisätä ympäristöriskeljä. On huomioitava, että hevonen syö kokonaista kauraa, jollon sitä on lannassakin. Lyhytaikaisen patteroinnin jälkeen se itää peltoon jouduttuaan. Viljelykasvien seassa kaurasta tulee rikkakasvi, joka saattaa tarvita jopa torjunta-ainekäsittelyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä tavoin hallitus aikoo edistää hevosalan neuvontatyötä sekä tutkia ja edistää hevosenlannan hyödyntämismahdollisuuksia Suomessa ja

aikooko hallitus säilyttää hevosenlannan pitkäaikaisen patteroinnin mahdollisuuden?

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2006

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1016/2006 vp:

Millä tavoin hallitus aikoo edistää hevosalan neuvontatyötä sekä tutkia ja edistää hevosenlannan hyödyntämismahdollisuuksia Suomessa ja

aikooko hallitus säilyttää hevosenlannan pitkäaikaisen patteroinnin mahdollisuuden?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hevosalan neuvontatyötä edistetään maaseudun erikoisneuvontajärjestöjen kautta. Nämä järjestöt saavat valtionapua maa- ja metsätalousministeriöstä. Maa- ja metsätalousministeriö laatii vuosittain järjestöjen kanssa tulossopimuksen, jossa määritellään ne toiminnan painopisteet, joihin valtionapua käytetään. Tulossopimuksessa osapuolet yhdessä asettavat neuvonnalle avaintulosalueet sekä tulosalueiden tavoitteet. Vaikka sopimus on yksivuotinen, siinä asetetaan strategisia tavoitteita myös pidemmälle aikajaksolle. Hevosalan avaintulosalueita ovat kannattavuus, laatu ja kilpailukyky, työpaikat ja elinkeinojen monimuotoisuus sekä ympäristö. 

Valtioneuvosto teki 23.11.2006 periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 asti. Päätöksessä esitetään toimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja hyvän tilan heikkenemisen estämiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteita pyritään edistämään keinoilla, jotka edistävät vesiensuojelua ja muita ympäristöpolitiikan tavoitteita. Toimien suunnittelussa otetaan huomioon myös maatalouden tuottavuus ja taloudellinen kannattavuus. Suurien lantamäärien energiasisällön hyödyntäminen polttamalla voi olla vaihtoehto erityisesti puupohjaisella materiaalilla kuivitetun lannan hyödyntämiseksi. Suomessa lannan polttamisesta on toistaiseksi tehty vain muutamia kokeiluja ja tutkimuksia. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan hallinnonalojen yhteistyönä tullaan selvittämään lannan varastoinnin ja käsittelyn parantamista sekä lannan hyötykäytön, esimerkiksi energiantuotantokäytön sekä lannan tuotteistamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia.

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 ) eli ns. nitraattiasetus edellyttää, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi lanta on varastoitava asianmukaisessa ja riittävän suuressa lantavarastossa. Asetuksen mukaan pääsääntö on, että lannan patterivarasto ei voi korvata lantalaa. Lantalaa ei kuitenkaan tarvitse rakentaa, kun lantaa kertyy vuosittain enintään 20 m³. Lannan patterivarastointi on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Poikkeuksina voidaan hyväksyä työtekniset ja hygieeniset syyt kuten kelirikko tai peltojen kaukainen sijainti. Lisäksi ympäristöministeriön hevostallien ympäristönsuojeluohjeen (4.11.2003) mukaan purupohjaisen hevosenlannan ylivuotinen patterivarastointi on mahdollista tietyin työteknisin edellytyksin, joilla pyritään edistämään kompostoitumista ja estämään pinta- ja pohjavesille aiheutuvat haitat. Lannan patterivarastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Patterivarastoinnista on aina tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2007

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1016/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Katri Komi /cent m.fl.:

På vilket sätt tänker regeringen befrämja rådgivningen inom hästbranschen samt undersöka och befrämja möjligheterna till att utnyttja hästgödsel i Finland och

tänker regeringen bibehålla möjligheten till långvarig lagring av hästgödsel i stukor?

Som svar på spörsmålet anför jag följande:

Rådgivningen inom hästsektorn befrämjas via landsbygdens specialrådgivningsorganisationer. Dessa organisationer erhåller statligt stöd från jord- och skogsbruksministeriet. Jord- och skogsbruksministeriet utarbetar årligen tillsammans med organisationerna ett resultatavtal, där man fastställer tyngdpunkterna för de verksamheter för vilka statsbidraget används. I resultatavtalet fastställer parterna gemensamt rådgivningens centrala resultatområden samt målen för dessa. Trots att det är fråga om ett ettårigt avtal fastställs också strategiska mål för längre perioder. Centrala resultatområden inom hästsektorn är lönsamhet, kvalitet och konkurrenskraft, arbetsplatser och en diversifierad näringsstruktur samt miljö.

Statsrådet fattade 23.11.2006 ett principbeslut om riktlinjerna för vattenskyddet fram till år 2015. I beslutet föreslås vissa åtgärder för att en god vattenkvalitet skall uppnås och för att en försämring av den goda situationen skall förhindras. Man strävar efter att främja förverkligandet av målsättningarna i statens principbeslut genom åtgärder som främjar vattenskyddet och de övriga miljöpolitiska målen. Vid planeringen av åtgärderna beaktas också jordbrukets produktivitet och ekonomiska bärkraft. Ett alternativ kunde vara att utnyttja energiinnehållet i de stora gödselmängderna genom förbränning, särskilt av gödsel som innehåller strö av trämaterial. I Finland har dock hittills endast ett fåtal försök och undersökningar om förbränning av gödsel gjorts. Enligt statsrådets principbeslut kommer förvaltningsområdena att samarbeta för att utreda hur lagringen och behandlingen av gödseln kunde förbättras och även utreda möjligheterna för och effekterna av att utnyttja gödseln för till exempel energiproduktion och genom annan produktifiering.

Statsrådets förordning om begränsning av utsläpp i vattnen av nitrater från jordbruket (931/2000 ) dvs. den så kallade nitratförordningen förutsätter, att utsläpp av nitrater från jordbruket i vattendragen och grundvattnet förhindras. Därför skall gödseln lagras i ändamålsenliga och tillräckligt stora gödsellager. Enligt förordningen är huvudprincipen den att en gödselstuka inte kan ersätta en gödselstad. Man behöver dock inte bygga någon gödselstad om den årliga gödselproduktionen är under 20 m³. Lagring av gödsel i stuka är endast möjlig i undantagsfall. Undantag kan göras av arbetstekniska och hygieniska orsaker såsom menföre eller långt avstånd till åkrarna. Dessutom kan enligt miljöministeriets anvisningar om miljöskydd för häststall (4.11.2003) spånblandad hästgödsel lagras över ett år i en stuka under vissa arbetstekniska förutsättningar, med vilka man försöker befrämja komposteringen och förhindra förorening av yt- och grundvattnet. Lagring av gödsel i stuka får inte medföra risk för förorening av yt- och grundvattnet. Kommunens miljöskyddsmyndigheter skall alltid meddelas om gödsel lagras i stuka.

Helsingfors den 12 januari 2007