KIRJALLINEN KYSYMYS 1018/2010 vp

Päihdetyön ammattitutkinto on sosiaali- ja terveysalan yhteistä ammatillista lisäkoulutusta. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot. Lisäksi edellytetään noin kolmea vuotta alan työkokemusta ja täydentäviä ja syventäviä opintoja. Kattavaan koulutukseen sisältyy mm lääkehoitokoulutusta. Päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneilla on siis laaja ja hyvä pohja toimia ammattilaisina päihdetyössä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan päihdehuollon toimintayksikön toiminnan on perustuttava sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen omaavan henkilöstön hoitoon. Päihdetyön ammattitutkinto pätevöittää tähän. Silti kaikissa kunnissa päihdetyön ammattitutkintoa ei hyväksytä, vaan päihdetyössä työskenteleviltä vaaditaan vähintään lähihoitajan tutkintoa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus toimia sen puolesta, että Valviran ohjeistusta noudatetaan kaikissa kunnissa niin, että päihdetyön ammattitutkinto antaa vaadittavan pätevyyden työskennellä päihdehuollossa?

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2010

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisma /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1018/2010 vp:

Aikooko hallitus toimia sen puolesta, että Valviran ohjeistusta noudatetaan kaikissa kunnissa niin, että päihdetyön ammattitutkinto antaa vaadittavan pätevyyden työskennellä päihdehuollossa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Toisen asteen ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Ammattitutkintoja tarjotaan aikuisille, jotka ovat toimineet jo työelämässä ja joilla pääsääntöisesti ovat perustutkintotasoiset tiedot ja taidot. Päihdetyön ammattitutkinnon suorittajan ammattitaito arvioidaan näyttökokeissa aikuisten näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti. Päihdetyön ammattitutkinnon perusteisiin sisältyvät päihdetyön ja lääkehoidon osaamisalueet vastaavat vaativuudeltaan lähihoitajatutkinnon vaatimuksia. Terveydenhuollossa toimiessaan päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneen työtehtäviin kuuluu myös lääkehoito. Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt turvallisessa lääkehoito-oppaassa (STM:n oppaita 2005:32) lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvien ammattihenkilöiden osaamisvaatimukset ja työnjaon. Päihdetyön ammattitutkinnon perusteissa on otettu huomioon asianmukaisesti turvallisen lääkehoidon osaamisvaatimukset. Näin ollen lääkehoito ei ole ongelma, jonka vuoksi kunnissa olisi syytä palkata vain lähihoitajia terveydenhuollon ammattihenkilöinä päihdehuollon tehtäviin. Kuntien tulisi päinvastoin palkata päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneita päihdetyön tehtäviin, sillä päihdetyön ammattitutkinto antaa alalla kipeästi tarvittavaa erityisosaamista.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tehtävänä on ollut 1.1.2010 alkaen koordinoida aluehallintovirastojen suorittamaa valvontaa sekä yhtenäistää valvontaa ja ratkaisukäytäntöjä eri alueilla. Valvira on myös ensisijainen valvonta-asian käsittelijä ja ratkaisija silloin, kun asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka koskee useaa aluetta tai koko maata. Tavoitteena on valvonnan menetelmien kehittäminen ja valvonnan vaikuttavuuden paraneminen.

Valvira seuraa yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa valtakunnallisilla valvontaohjelmilla lainsäädännössä ja laatusuosituksissa määriteltyjen sosiaalihuollon palvelujen toteutumista ja antaa tarvittaessa ohjeita ja määräyksiä puutteiden korjaamiseksi. Valmisteilla on ympärivuorokautisen mielenterveys- ja päihdehuollon valvontaohjelma. Ohjelmassa yksi keskeisimpiä valvonnan painopistealueita on palvelun tuottamiseen osoitetun henkilöstön määrä ja koulutustaso.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2010

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål KK 1018/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd:

Ämnar regeringen agera för att Valviras anvisningar följs i alla kommuner så att yrkesexamen för arbete bland missbrukare ger den kompetens som krävs för att arbeta inom missbrukarvården?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Yrkesutbildning på andra stadiet utgörs av yrkesinriktad grundexamen, yrkesexamen och specialyrkesexamen. Yrkesexamina erbjuds vuxna som redan har varit verksamma i arbetslivet och som i huvudsak har kunskap och färdighet på den nivå som motsvarar grundexamen. Yrkesskickligheten hos dem som avlagt yrkesexamen för arbete bland missbrukare bedöms med ett fristående yrkesprov i enlighet med systemet med fristående examina för vuxna. Kompetensområdena arbete bland missbrukare och läkemedelsbehandling som ingår i grunderna för yrkesexamen för arbete bland missbrukare motsvarar till sin kravnivå fordringarna i närvårdarexamen. I arbetsuppgifterna för dem som arbetar inom hälsovården och som avlagt yrkesexamen för arbete bland missbrukare ingår också läkemedelsbehandling. Social- och hälsovårdsministeriet har i en handbok om säker läkemedelsbehandling (SHM:s handböcker 2005:32) definierat kompetenskraven och arbetsfördelningen för de yrkesutbildade personerna som deltar i genomförande av en läkemedelsbehandling. I grunderna för yrkesexamen för arbete bland missbrukare har kompetenskraven för säker läkemedelsbehandling beaktats som sig bör. Därför är läkemedelsbehandlingen inte ett problem som tvingar kommunerna att anställa endast närvårdare i egenskap av yrkesutbildade personer inom hälsovården för uppgifter inom missbrukarvården. Kommunerna borde tvärtom anställa personer som avlagt yrkesexamen för arbete bland missbrukare för att arbeta med missbrukarvård, eftersom yrkesexamen för arbete bland missbrukare tillför specialkompetens som branschen är i stort behov av.

Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) har sedan den 1 januari 2010 haft till uppgift att samordna den tillsyn som utförs av regionförvaltningsverken och förenhetliga tillsynen och beslutspraxisen i olika områden. Valvira är också den instans som primärt behandlar och avgör ett tillsynsärende när ärendet principiellt sett är viktigt eller vittgående eller gäller flera områden eller hela landet. Målet är att utveckla tillsynsmetoderna och att förbättra verkningsfullheten av tillsynen.

Valvira följer i samråd med regionalförvaltningsverken med hjälp av rikstäckande tillsynsprogram hur de i lagstiftningen och kvalitetsrekommendationerna fastslagna sociala tjänsterna tillhandahålls och ger vid behov anvisningar och föreskrifter om hur bristerna ska rättas till. Ett tillsynsprogram över mental- och missbrukarvård dygnet runt är under beredning. I programmet är ett av tillsynes centrala tyngdpunktsområden det för produktion av tjänsten anvisade antalet anställda och deras utbildningsnivå.

Helsingfors den 29 december 2010