KIRJALLINEN KYSYMYS 1020/2008 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Supikoiria tarhataan Suomessa tällä hetkellä noin 130 turkistarhalla. Enimmäkseen tilat eivät kuitenkaan ole erikoistuneet supikoirien tarhaukseen, vaan niitä kasvatetaan yleensä aina kettujen tarhauksen rinnalla samoin kasvatusmenetelmin ja -käytännöin. Vuoden 2007 pentutuotos oli 130 000 eläintä. Siitoseläinten lukumäärä oli vastaavasti noin 34 000 eläintä. Luvut ovat pieniä verrattuna minkkien ja kettujen lukumääriin.

Supikoiria on tarhattu Suomessa vasta noin 30 vuotta. Suomen lisäksi lajia kasvatetaan Euroopassa merkittäviä määriä vain Puolassa. Osassa EU-maita supikoiran pito turkistarhoilla on lailla kielletty.

EU-komission teettämässä tieteellisiin tutkimuksiin perustuvassa selvityksessä (SCAHAW, 2001) raportoitiin lukuisia supikoirien hyvinvointiin kohdistuvia ongelmia turkistarhoilla. Selvityksessä mainittiin ongelmiksi muun muassa puuttuva mahdollisuus puolison valintaan ja pariuskollisuuteen, verkkopohjaiset häkit, virikkeettömät olosuhteet ja jalkasairaudet.

Lisäksi supikoiran luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu Suomen olosuhteissa talviuneen vaipuminen. Turkistarhoilla käyttäytymistä ei useinkaan mukailla. SCAHAW nimesi merkittäväksi ongelmaksi sen, että supikoiria hoidetaan useimmiten kuten kettuja. Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö ei aseta supikoiran tarhaukselle mitään erityisvaatimuksia lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseksi.

Komission selvitys suosittelee yksiselitteisesti luopumaan supikoiratarhauksesta siihen asti, kunnes supikoirien hyvinvoinnista on olemassa riittävästi tutkimustietoa. Toistaiseksi tietoa on saatu lisää vain marginaalisesti.

Suomen eläinsuojelulaki vaatii, että eläintenpidossa on otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

Supikoiran tarhaus tulisi SCAHAW:n suosituksen ja Suomen eläinsuojelulain perusteella kieltää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo muuttaa eläinsuojelulakia ja supikoiran tarhaukselle asetettuja vaatimuksia siten, että supikoiran lajityypillinen käyttäytyminen mukaan lukien pariuskollisuus ja talviuneen vaipuminen voidaan taata ja että muut SCAHAW:n luettelemat tarhauksen supikoiran hyvinvoinnille aiheuttamat ongelmat voidaan välttää?

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008

Pia Viitanen /sd

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1020/2008 vp:

Miten hallitus aikoo muuttaa eläinsuojelulakia ja supikoiran tarhaukselle asetettuja vaatimuksia siten, että supikoiran lajityypillinen käyttäytyminen mukaan lukien pariuskollisuus ja talviuneen vaipuminen voidaan taata ja että muut SCAHAW:n luettelemat tarhauksen supikoiran hyvinvoinnille aiheuttamat ongelmat voidaan välttää?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Eläinsuojelulain (247/1996) 3 §:ssä säädetään, että eläinten pidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. EU:n tuotantoeläinten suojelua koskeva neuvoston direktiivi (98/58/EY, jäljempänä tuotantoeläindirektiivi) sisältää vastaavanlaiseen periaatteeseen perustuvia tuotantoeläinten hyvinvointia koskevia yleisluontoisia vaatimuksia. Lisäksi Euroopan neuvostossa on laadittu tuotantoeläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (ETS 87). Myös Euroopan yhteisö on tämän sopimuksen osapuolena ja sopimuksen nojalla on laadittu muun muassa turkiseläinten pitoa koskevat vaatimukset, jotka ovat osa eläinten hyvinvointia koskevaa yhteisölainsäädäntöä. Turkiseläinten pitoa koskevat eläinsuojeluvaatimukset on hyväksytty sopimuspuolten yksimielisellä päätöksellä vuonna 1999. Näiden vaatimusten on katsottu kaikkien osapuolten mielestä antavan riittävät mahdollisuudet eläinten kannalta tärkeimpien fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen turkiseläinlajien tarhauksessa. Näiden vaatimusten laatimisessa on käytetty hyväksi viimeisintä tieteellistä tietoa turkiseläinten hyvinvoinnista. Supikoirienyksityiskohtaisista hyvinvointivaatimuksista ei ollut käytettävissä vielä riittävästi lajikohtaista tietoa, jotta supikoiralle olisi voitu laatia esimerkiksi omat yksityiskohtaiset tilavaatimuksensa kuten minkeille tai ketuille.

Tuotantoeläindirektiivin ja Euroopan neuvoston edellä mainitun sopimuksen yleisluontoiset määräykset on saatettu Suomessa voimaan eläinsuojelulailla ja eläinsuojeluasetuksella (396/1996, valtioneuvoston asetus). Turkiseläinten pitoa koskevat yksityiskohtaisemmat vaatimukset on saatettu Suomessa voimaan turkiseläinten pitoa koskevalla maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (16/EEO/1999). Tämän päätöksen sisältämiä täsmällisempiä määräyksiä turkiseläinkasvatuksessa noudatettavista hyvinvointivaatimuksista sovelletaan myös supikoirien tarhauksessa.

Euroopan neuvoston turkiseläinten pitoa koskevat määräykset sisältävät vaatimuksen määräysten uudistamisesta ja ajan tasalle saattamisesta. Uudistustyössä otetaan huomioon myös uusi tieteellinen tieto turkiseläinten, mukaan lukien supikoira, hyvinvoinnista. Kaikkea uutta tietoa kuten tietoa erilaisista käyttäytymistarpeista ja niiden merkityksestä ja tärkeydestä eläinten hyvinvoinnille ja mahdollisuuksista tyydyttää näitä tarpeita käytännön turkistarhauksessa tullaan tarkastelemaan ja punnitsemaan tuotantoeläinten suojelua koskevan sopimuksen pysyvässä komiteassa uusia määräyksiä laadittaessa. Uudistetut eurooppalaiset turkiseläinten pitoa koskevat vaatimukset tullaan hyväksymisensä jälkeen saattamaan osaksi Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä.

Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1020/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Pia Viitanen /sd:

Hur tänker regeringen ändra djurskyddslagen och de krav som gäller för farmning av sjubb så, att sjubbens arttypiska beteende också gällande partrohet och vintervila kan garanteras och de övriga problem avseende djurens välbefinnande vid sjubbfarmning som räknas upp av SCAHAW kan undvikas?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt 3 § i djurskyddslagen (247/1996) ska djurens hälsa främjas och hänsyn tas till djurens fysiologiska och beteendemässiga behov vid djurhållningen. EU:s direktiv om skydd av animalieproduktionens djur (98/58/EG, nedan direktivet om produktionsdjur) innehåller allmänna krav gällande produktionsdjurens välbefinnande som grundar sig på motsvarande principer. Dessutom har Europeiska rådet utarbetat en europeisk konvention om skydd av animalieproduktionsdjuren (ETS 87). Också EU har undertecknat konventionen och har med stöd av den bland annat utarbetat vissa krav gällande pälsdjurshållning, som ingår i den allmänna lagstiftningen om djurens välbefinnande. De djurskyddskrav som gäller vid pälsdjurshållning godkändes år 1999 av avtalsparterna genom ett enhetligt beslut. Kraven ansågs av alla parter ge tillräckliga möjligheter för tillfredsställande av djurens viktigaste fysiologiska och beteendemässiga behov vid farmning av pälsdjur. Kraven har utarbetats med beaktande av de senaste vetenskapliga rönen om pälsdjurens välbefinnande. I det skedet hade man inte ännu tillräckligt detaljerade kunskaper om sjubbens artspecifika välbefinnandekrav för att till exempel kunna utarbeta specificerade utrymmeskrav som för mink och räv.

De allmänna bestämmelser som ingår i direktivet om produktionsdjur och Europeiska rådets ovan nämnda konvention har i Finland satts i kraft genom djurskyddslagen och djurskyddsförordningen (396/1996, statsrådets förordning). Mer detaljerade krav gällande hållningen av pälsdjur har i Finland satts i kraft genom jord- och skogsbruksministeriets beslut om djurskyddskrav vid pälsdjurshållning (16/VLA/1999). De utförligare bestämmelser i beslutet om krav som ska iakttas för djurens välbefinnande vid uppfödning av pälsdjur tillämpas också vid farmning av sjubb.

Europeiska rådets bestämmelser om pälsdjurshållning innehåller krav på att bestämmelserna moderniseras och uppdateras. När reformen utarbetas kommer man också att beakta de senaste vetenskapliga rönen om pälsdjurens och också sjubbens välbefinnande. Den ständiga kommittén inom konventionen om skydd av animalieproduktionens djur kommer vid utarbetandet av de nya bestämmelserna att undersöka och utvärdera all ny kunskap, som till exempel kunskap om olika beteendebehov och de olika beteendenas betydelse och värde för djurens välbefinnande, och också bedöma möjligheterna för att tillfredsställa dessa behov vid praktisk pälsfarmning. De förnyade europeiska kraven för pälsdjurshållning kommer efter att ha godkänts att införlivas i Finlands djurskyddslagstiftning.

Helsingfors den 7 januari 2009

Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila