KIRJALLINEN KYSYMYS 1031/2008 vp
Olympiastadionin kehittäminen jalkapallostadionina
Helsingin olympiastadion on arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia Helsingissä ja Suomessa. Yhtä aikaa olympiastadionin kehittämisessä pitää huolella suojella historiallisia arvoja, mutta samalla uudenaikaistaa olympiastadionia vastaamaan nykyisiä tarpeita.
Olympiastadionia pitää suojella niin, että se voi jatkossakin toimia näyttämönä urheilulle, jota varten olympiastadion on rakennettu. Parasta suojelua ei ole jonkin rakennuksen museoiminen käyttökelvottomaksi vaan rakennuksen kehittäminen niin, että se säilyttää arvonsa ja voi toimia siinä tarkoituksessa, mihin se on rakennettu. Olympiastadionin D-katsomon kattaminen on hieno esimerkki siitä, miten voidaan suojelulliset arvot turvata yhtä aikaa toiminnallisuuden parantuessa.
Yhteiskunnan kehittyessä myös eri urheilulajien suosio vaihtelee. Jos olympiastadion oli alun perin yleisurheilun pyhättö, mielletään se nykyään ennen muuta Suomen jalkapallomaajoukkueen kotikentäksi. Jalkapallo Suomen suosituimpana lajina on selvästi ohittanut yleisurheilun stadionin käytössä.
Olympiastadionin nurmimatto on pienempi kuin monien muiden jalkapallostadioneiden. Tästä on ollut kiistatta hyötyä Huuhkaja-miehistölle. Kapealla ja lyhyellä kentällä on voinut kehittää Suomen pelaajamateriaalille sopivan pelitavan. Nyt tämä hyöty on kuitenkin poistumassa, sillä Euroopan jalkapalloliitto UEFA edellyttää kansainvälisissä otteluissa kenttää, jonka minimikoko on 68 m x 105 m. Nykyinen olympiastadionin kenttä on noin neljä metriä liian kapea ja 2,5 metriä liian lyhyt.
Ongelma ei ole vain osan kotiedusta menettäminen vaan se, että kentän leventäminen vaatii muutoksia olympiastadionin rakenteisiin. Esimerkiksi pituushyppypaikat eivät enää mahdu kentän reunalle.
Kun vaakakupissa ovat toisaalta Suomen suosituimman lajin maajoukkueen kotikenttä ja toisaalta vähäinen yleisurheilukäyttö, täytyy jalkapallon painaa enemmän. Nyt on pikaisesti löydettävä ratkaisu, joka mahdollistaa jalkapallon pelaamisen olympiastadionilla myös tulevaisuudessa. Takarajana on syksyllä 2010-alkavat jalkapallon EM-karsinnat, mutta kokonaisuuden kannalta olisi hyvä tehdä pysyvä ratkaisu jo ensi kesänä pidettäviin naisten EM-kisoihin mennessä.
Samalla kun kenttää levennetään, pitää myös tutkia mahdollisuudet nykyaikaistaa olympiastadionin myynti- ja saniteettitiloja sekä muutenkin parantaa yleisön palvelua suurten jalkapallomaaotteluiden yhteydessä.
Vaikka Helsingin kaupunki kantaa suurimman vastuun olympiastadionin kehittämisestä, pitää valtion olla mukana hankkeessa yhtä vahvasti. Kentän leventämiseen ja yleisöpalvelutilojen parantamiseen voitaisiin käyttää elvytysrahoja. Olympiastadionin kunnostuksella voitaisiin parantaa omalta osaltaan myös työllisyystilannetta. Siksi valtion pitää pikaisesti löytää Museoviraston ja Stadion-säätiön kanssa toimiva ratkaisu, jolla olympiastadion säilytetään Huuhkajien kotikenttänä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin pikaisiin toimiin hallitus on ryhtymässä, että pystytään turvaamaan se, että Suomen jalkapallomaajoukkue pystyy jatkossa säilyttämään Helsingin olympiastadionin kotikenttänään ja pelaamaan siellä sekä EM- että MM-karsintaottelunsa?
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008
Paavo Arhinmäki /vasEduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paavo Arhinmäen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1031/2008 vp:
Mihin pikaisiin toimiin hallitus on ryhtymässä, että pystytään turvaamaan se, että Suomen jalkapallomaajoukkue pystyy jatkossa säilyttämään Helsingin olympiastadionin kotikenttänään ja pelaamaan siellä sekä EM- että MM-karsintaottelunsa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Helsingin olympiastadion on urheilun suurtapahtumien, erityisesti kotimaisten ja kansainvälisten yleisurheilukilpailujen ja jalkapallo-otteluiden päänäyttämö Suomessa.
Opetusministeriön tehtävänä on liikuntalain (1054/1998) tarkoituksen mukaan edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Liikuntalain 8 §:n mukaan valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Valtio myöntää avustusta erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin soveltuvien liikuntapaikkojen rakentamiseen. Avustusta on myönnetty myös valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkojen rakentamiseen. Valtion rahoitukseen näissä tapauksissa on käytetty opetusministeriölle tuloutettuja veikkauksen ns. säästövaroja.
Opetusministeriö on avustanut olympiastadionin mittavia peruskorjaus- ja laajennushankkeita vuosina 1991 (13,5 milj. euroa) ja 2004 (4,2 milj.euroa). Rahoitus tapahtui valtion ja olympiastadionin omistajan, Helsingin kaupungin kesken samansuuruisena.
Opetusministeriö myönsi viime vuonna avustusta myös Helsingin olympiastadionin yleisöturvallisuutta lisäävien katsomorakenteiden rakentamiseksi. Tavoitteena on, että olympiastadion vastaisi turvallisuusnäkökohtien osalta Euroopan neuvoston asiaa koskevan, Suomen vuonna 1987 ratifioiman eurooppalaisen yleissopimuksen (Katsojien väkivaltaa ja epäsopivaa käyttäytymistä urheilutapahtumissa ja erityisesti jalkapallo-otteluissa koskeva eurooppalainen yleissopimus) suosituksia ja sen kanssa yhteneväisten kansainvälisten urheilujärjestöjen urheilun suurtapahtumille asettamia vaatimuksia.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on parantaa Suomen valmiuksia hakea ja järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia. Tavoitteen saavuttamisen kannalta Helsingin olympiastadionin toimivuus suurtapahtumanäyttämönä on keskeinen.
Stadion-säätiö on hakenut 29.12.2008 päivätyllä hakemuksella opetusministeriöltä neljän miljoonan euron määrärahaa olympiastadionin peruskorjaukseen. Hankesuunnitelman mukaan peruskorjauksen tarkoituksena on lisätä stadionin rakenteiden turvallisuutta, yleisötilojen viihtyvyyttä ja asiakaspalvelun toimivuutta. Stadionsäätiö ilmoittaa täydentävänsä hakemusta myös suunnitelmalla, jossa se ottanee huomioon kirjallisessa kysymyksessä mainitut kansainvälisten jalkapallo-otteluiden mitoitusvaatimukset tulevaisuudessa.
Hallitus tulee tarkastelemaan valtion mahdollisuutta osallistua Helsingin olympiastadionin peruskorjaukseen, mikäli liikuntapaikkarakentamiseen osoitettaisiin määrärahoja hallituksen parhaillaan valmistelemassa elvytyspaketissa.
Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2009
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan WallinI det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1031/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Paavo Arhinmäki /vänst:
Vilka åtgärder har regeringen i rask takt vidtagit för att säkerställa att Finlands fotbollslandslag i fortsättningen ska kunna ha Helsingfors olympiastadion som sin hemmaplan och spela både EM- och VM-kvalmatcher där?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Helsingfors Olympiastadion är huvudarenan för stora idrottsevenemang, framför allt nationella och internationella friidrottstävlingar och fotbollsmatcher, som ordnas i Finland.
Till undervisningsministeriets uppgifter hör i enlighet med syftet i idrottslagen (1054/1998) att främja motion och annan idrott samt tävlings- och elitidrott och medborgarverksamhet i anslutning till dessa. Enligt 8 § i idrottslagen tas i statsbudgeten årligen in ett anslag för beviljande av understöd för anläggningsprojekt som avser idrottsanläggningar och tillhörande fritidslokaliteter. Staten beviljar understöd i synnerhet för att främja uppförande av idrottsanläggningar avsedda för behov i breda användargrupper. Understöd har även beviljats för att bygga idrottsanläggningar som är viktiga ur ett rikstäckande perspektiv. I dessa fall har det för statsfinansieringen använts s.k. inbesparingsmedel som intäktsförts till undervisningsministeriet från tippning.
Undervisningsministeriet har understött genomförandet av omfattande totalrenoverings- och tillbyggnadsprojekt på Olympiastadion åren 1991 (13,5 miljoner euro) och 2004 (4,2 miljoner euro). Staten och Olympiastadions ägare, d.v.s. Helsingfors stad, svarade för finansieringen och bägge parterna stod för 50 procent av kostnaderna.
I fjol beviljade undervisningsministeriet understöd även för att bygga läktarkonstruktioner som ökar säkerheten för åskådarna. Målet är att Olympiastadion i fråga om säkerhetsaspekterna ska svara mot de rekommendationer och krav som är förenliga med en Europarådskonvention om ärendet (den europeiska konventionen om våld och olämpligt uppträdande hos åskådare vid idrottsevenemang och i synnerhet vid fotbollsmatcher). Finland ratificerade den europeiska konventionen 1987.
Enligt regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens andra regering är det regeringens mål att Finlands beredskap att ansöka om och ordna internationella storevenemang förbättras. För att nå målet är det viktigt att Helsingfors Olympiastadion är funktionsduglig som arena för storevenemang.
Stadion Stiftelsen har genom en ansökan daterad den 29 december 2008 hos utbildningsstyrelsen ansökt om ett anslag på fyra miljoner för en totalrenovering av Olympiastadion. Enligt projektplanen är avsikten med totalrenoveringen att öka säkerheten i konstruktionerna på stadion, trivseln i lokalerna som är avsedda för åskådarna och smidigheten hos kundbetjäningen. Stadion Stiftelsen har meddelat att den dessutom kommer att komplettera sin ansökan med en plan i vilken den antagligen kommer att beakta de i det skriftliga spörsmålet omnämnda dimensioneringskraven som ställs på internationella fotbollsmatcher i framtiden.
Regeringen kommer att utreda statens möjligheter att delta i totalrenoveringen av Helsingfors Olympiastadion om det i det stimulanspaket som regeringen för närvarande bereder anvisas anslag för uppförande av idrottsanläggningar.
Helsingfors den 22 januari 2009
Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin