KIRJALLINEN KYSYMYS 1036/2008 vp

Kolmannen sektorin verotuskysymykset ovat viime aikoina nousseet keskusteluun, kun verottaja on aktivoitunut yleishyödyllisten järjestöjen verotuksen tarkastamisessa. Tarkastusten seurauksena moni aikaisemmin yleishyödylliseksi luokiteltu verovapaa toiminta on tulkittu elinkeinotoiminnaksi ja siten tulo- ja/tai arvonlisäverovelvolliseksi.

Järjestöille tulkinnan yhtäkkinen muuttuminen on aiheuttanut huomattavia ongelmia. Jos yleishyödylliselle voittoa tavoittelemattomalle toiminnalle asetetaan 22 prosentin arvonlisävero, on monen yhdistyksen koko toiminta käytännössä uhattuna.

Helsingin Taiteilijaseura on kuvaava esimerkki yleishyödyllisestä järjestöstä, jonka toimintaedellytykset ovat verottajan muuttuneiden käytäntöjen vuoksi olennaisesti heikentyneet. Koska seuran toiminta on voittoa tavoittelematonta ja seuran saamat julkiset avustukset muodostavat vain noin 9 prosenttia koko seuran budjetista, seura on verovelvollisuuden seurauksena joutunut nostamaan järjestämiensä kuvataidekurssien hintoja merkittävästi kattaakseen kurssien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Tässä tilanteessa osallistujamäärät uhkaavat romahtaa niin, että kurssien järjestäminen on vaakalaudalla.

Ylläpitämälleen Taidelainaamolle langenneen verovelvollisuuden vuoksi seura on joutunut korottamaan taideteosten välityksestä ottamaansa palkkiota 35 prosentista 40 prosenttiin. Kun päälle tulevat taiteilijan itse maksama 8 prosentin arvonlisävero sekä työhuone- ja materiaalikustannukset, ei teoksen myynnistä jää taiteilijalle käteen juuri mitään. Vaihtoehtoisesti kustannuksia voi yrittää siirtää teosten hintaan, mutta tämä puolestaan tyrehdyttää myyntiä.

Taiteilijat ovat yksi pienituloisimmista ammattiryhmistä, joiden toimeentulo koostuu taideteosten myynnistä ja taidekursseilla opettamisesta. Helsingin Taiteilijaseura on pyrkinyt toiminnallaan nostamaan esiin ja tukemaan vähemmän nimekkäitä taiteilijoita, joiden olisi muuten mahdotonta elättää itseään taiteellaan. On lyhytnäköistä ja ajattelematonta, että tällaisten tärkeiden sivistystä ja kulttuuria palvelevien tehtävien hoito nyt verottajan toimesta vaarannetaan.

Taiteilijaseuran esimerkki osoittaa, ettei verotusta voida muuttaa ottamatta huomioon sen seurauksia taiteen ja kulttuurin tekemisen edellytyksille. Vero- ja kulttuuripolitiikkaa ei voi tarkastella toisistaan erillisinä politiikan lohkoina vaan on huomattava, että veropolitiikalla vaikutetaan myös kulttuuripolitiikkaan ja taiteen tekemisen edellytyksiin.

Koska verottajan muuttuneet käytännöt tässä tapauksessa kohdistuvat nimenomaan yleishyödyllisiin voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin, ei kyse ole vain kulttuuripolitiikasta vaan myös laajemmin siitä, miten valtio toimillaan huomioi kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin keskeisesti vaikuttavia toimenpiteitä ei tulisi viedä läpi pelkkinä tulkintakäytäntöjen muutoksina, vaan niistä tulisi käydä punnittua, demokraattista ja avointa keskustelua. Onkin hyvä, että verokysymykset on otettu asialistalle oikeusministeriön alaisessa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa, jolta odotetaan tuloksia jo kevään 2009 aikana.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta pohtia verotuskäytäntöjen seurauksia kansalaisyhteiskunnalle ja kriittisesti arvioida muuttuneiden verotuskäytäntöjen seurauksia yleishyödyllisten järjestöjen toimintaedellytyksille sekä suositella niiden muuttamista, jotta järjestöjen toimintaedellytykset voidaan turvata ja

ellei neuvottelukunnan työstä seuraa sitä, että verottajan käytännöt muuttuvat, niin miten hallitus on ottanut huomioon valtion budjetissa järjestöjen lisärahoitustarpeen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2009

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1036/2008 vp:

Aikooko Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta pohtia verotuskäytäntöjen seurauksia kansalaisyhteiskunnalle ja kriittisesti arvioida muuttuneiden verotuskäytäntöjen seurauksia yleishyödyllisten järjestöjen toimintaedellytyksille sekä suositella niiden muuttamista, jotta järjestöjen toimintaedellytykset voidaan turvata ja

ellei neuvottelukunnan työstä seuraa sitä, että verottajan käytännöt muuttuvat, niin miten hallitus on ottanut huomioon valtion budjetissa järjestöjen lisärahoitustarpeen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kolmannen sektorin verokysymykset ovat nousseet viime aikoina esille aiempaa voimakkaammin. Tämä on seurausta lähinnä verottajan aktivoitumisesta yhdistysten ja säätiöiden verotuksen valvonnassa. Lainsäädännön osalta muutoksia ei ole tapahtunut. Nykytilanne on aiheuttanut epätietoisuutta ja epävarmuutta järjestökentässä. Tämä ei missään tapauksessa ole tarkoituksenmukaista.

Tilanteen parantamiseksi Verohallitus on jo viime vuoden huhtikuussa julkaissut uuden verotusohjeen, jonka tarkoituksena on ollut selventää yleishyödyllisyyden ja elinkeinotoiminnan arviointia ja ottaa esille yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevia ajankohtaisia kysymyksiä. Yleishyödyllisille yhteisöille on myös vahvistettu oma veroilmoituslomake ja laadittu sen täyttöohje. Verovalmistelijoille on järjestetty useita koulutustapahtumia, joiden tavoitteena on ollut verotuksen yhtenäisyyden lisääminen. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus on keskitetty tämän vuoden alussa tiettyihin toimipisteisiin, mikä luonnollisesti tulee parantamaan asiantuntemusta ja edistämään verotuksen yhdenmukaisuutta.

Jatkotyötä tehdään parhaillaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puitteissa, jossa yleishyödyllisten yhdistysten verokysymykset on nostettu asialistan kärkeen. Neuvottelukunnan tavoitteena on kartoittaa yhdistysten ja säätiöiden verotukseen liittyviä kehittämistarpeita näiden ongelmien ratkomiseksi. Tarkoituksena on muun muassa selvittää, voidaanko tulkintaongelmia selventää Verohallinnon ohjeistusta täsmentämällä. Tältä osin tuloksia on tarkoitus saada vuoden 2009 kevään aikana.

Lisäksi tämän vuoden helmikuussa ollaan asettamassa valtiovarainministeriön johdolla työryhmä selvittämään järjestöjen verotukseen liittyviä ongelmakohtia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Työryhmään nimetään keskeisten ministeriöiden, Verohallinnon ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan edustajat sekä tarvittavat asiantuntijat. Työryhmä tekee esityksen järjestöjen verotusta selkeyttävistä toimista kesään mennessä.

Valtaosa budjetin kautta tulevasta järjestöjen rahoituksesta perustuu Raha-automaattiyhdistyksen tuottoihin ja Veikkaus Oy:n voitonjakoon. Näillä perusteilla vuoden 2009 talousarviossa järjestöille ohjataan varoja avustuksina yhteensä noin 380 miljoonaa euroa.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2009

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1036/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna:

Kommer delegationen för medborgarsamhällspolitik att titta på beskattningspraxisens följder för medborgarsamhället, kommer den att kritiskt bedöma följderna för allmännyttiga organisationers verksamhetsförutsättningar och kommer delegationen att rekommendera att praxis ändras så att organisationernas verksamhetsförutsättningar kan tryggas och,

om arbetet som delegationen utför inte leder till förändrad praxis, hur har regeringen i statsbudgeten beaktat organisationernas behov av tilläggsfinansiering på lång och kort sikt?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Den tredje sektorns skattefrågor har under den senaste tiden rönt större uppmärksamhet än tidigare. Detta är en följd främst av att skattemyndigheterna aktivare övervakar beskattningen av föreningar och stiftelser. Några förändringar i lagstiftningen har inte gjorts. Nuläget har gett upphov till oklarhet och osäkerhet inom organisationerna. Detta är absolut inte ändamålsenligt.

Skattestyrelsen publicerade en ny beskattningsanvisning redan i april förra året för att råda bot på situationen. Syftet med anvisningen var att klargöra bedömningen av allmännytta och näringsverksamhet och att lyfta fram aktuella frågor som gäller allmännyttiga samfund. De allmännyttiga samfundena har även fått en egen deklarationsblankett med anvisningar för ifyllandet. Utbildning har anordnats för skatteberedare i flera sammanhang. Målet med utbildningen har varit att göra beskattningen mer enhetlig. Vid ingången av detta år koncentrerades beskattningen av allmännyttiga samfund till vissa verksamhetsställen. Detta kommer självfallet att förbättra kompetensen och främja en enhetlig beskattning.

Arbetet fortsätter som bäst inom ramen för delegationen för medborgarsamhällspolitik där beskattningen av allmännyttiga samfund finns högst upp på agendan. För att lösa problemen i anslutning till beskattningen har delegationen som mål att kartlägga de utvecklingsbehov som föreningar och stiftelser har gällande beskattningen. Syftet är bland annat att utröna om tolkningsproblemen kunde åtgärdas med precisare anvisningar från skatteförvaltningen. Till denna del är det meningen att arbetet ska bli färdigt under våren 2009.

I februari i år kommer man dessutom, på initiativ av finansministeriet, att tillsätta en arbetsgrupp med uppdrag att utreda organisationernas problem med beskattningen och presentera olika lösningar. Till medlemmar i arbetsgruppen utses representanter från centrala ministerier, Skatteförvaltningen och delegationen för medborgarsamhällspolitik samt de experter som behövs. Arbetsgruppen ska före sommaren komma med förslag om preciseringar av beskattningen.

Merparten av föreningarnas finansiering över budgeten bygger på intäkter från Penningautomatföreningen (RAY) och vinstutdelning från Veikkaus Ab. I budgeten 2009 anvisas organisationerna sådana medel i bidrag som sammanlagt uppgår till ca 380 miljoner euro.

Helsingfors den 9 februari 2009