Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1043/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1043/2009 vp - Lyly Rajala /kok ym.

Sakon muuntorangaistuksen poiston seuraukset

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnassa muutettiin vuonna 2008 rikoslakia (luku 2 a) ja uhkasakkolakia (10 §) siten, että rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkorangaistuksia ja uhkasakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi. Tarkoitus oli vähentää sakkovankien määrää. Muutokset tulivat voimaan 1.10.2008.

Kuluneen vuoden aikana on kaupoista ja liikekeskuksista tullut paljon palautetta. Saadut kokemukset viittaavat vakuuttavasti siihen, että näpistykset ja varkaudet ovat lisääntyneet huomattavasti. Koska poliisin antamaa rangaistusvaatimusta ei enää voi käräjäoikeudessa muuntaa vankeudeksi, jäävät rikoksentekijät käytännössä ilman rangaistusta.

Kauppiaat ovat alkaneet tehdä toistuviin rikoksiin syyllistyneistä henkilöistä rikosilmoituksia. Seurauksena on, että käräjäoikeuksien, syyttäjien ja poliisien työmäärä lisääntyy ja jutturuuhkat edelleen kasvavat.

Kyseessä olevien lakien muutos on lisäksi vaikuttanut yleiseen lainkuuliaisuuteen ja heikentänyt uskoa yhteiskunnassamme hyväksyttyjen käyttäytymistä ja turvallisuutta säätelevien normien voimassaoloon. Kaupan alan edustajien ja työntekijöiden arjen kokemukset on syytä ottaa vakavasti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä saadakseen näpistely- ja varkausrikosten voimakkaan kasvun pysähtymään ja
aikooko hallitus tuoda sakon muuntorangaistusta koskevan lainsäädännön eduskunnan uudelleen harkittavaksi?

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009

Lyly Rajala /kok
Petri Salo /kok
Juha Hakola /kok
Pertti Hemmilä /kok
Oiva Kaltiokumpu /kesk
Raimo Vistbacka /ps
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lyly Rajalan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1043/2009 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä saadakseen näpistely- ja varkausrikosten voimakkaan kasvun pysähtymään ja
aikooko hallitus tuoda sakon muuntorangaistusta koskevan lainsäädännön eduskunnan uudelleen harkittavaksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä kasvoi huomattavasti 1990-luvun alussa taloudellisen laman aikana ja vuonna 1993 tilastoitiin yli 200 000 varkausrikosta. Varkausrikosten määrä kasvoi uudelleen 1990-luvun lopussa, jonka jälkeen niiden vuosittainen määrä on laskenut noin 145 000:n tasolle.

Suurin varkausrikosten ryhmä ovat rikoslain 28 luvun 1 §:ssä tarkoitetut varkaudet, joista rangaistukset tuomitaan pääsääntöisesti tuomioistuimessa. Varkauksista tuomitut sakot voidaan muuntaa vankeudeksi. Vuoden 2009 tammi-syyskuun tilastojen mukaan varkauksien määrä on kasvanut hieman vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Näpistysten määrä on puolestaan kasvanut tasaisesti viimeisten 25 vuoden aikana. Poikkeuksellisen suurta kasvu on ollut 1990-luvun alussa ja lopussa. Sen jälkeen määrä pysyi jokseenkin tasaisena 2000-luvun loppupuolelle saakka, mutta on kasvanut vuonna 2008 ja alkuvuodesta 2009.

Poliisi tilastoi varkausrikollisuutta myös tekopaikan mukaan. Myymälävarkauksien ja -näpistysten määrä on kehittynyt vastaavalla tavalla kuin näpistysrikostenkin, mikä onkin luonnollista, koska valtaosa myymälävarkauksista ja -näpistyksistä on rikosnimikkeeltään näpistyksiä. Vuoden 2009 tammi-syyskuussa erityisesti varkauksiksi tilastoitujen myymäläanastusten määrä on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, sillä kasvua on ollut yli 30 prosenttia. Näin ollen on selvää, ettei muuntorangaistusmuutos voi ylipäätään tältä osin käydä selityksestä, koska varkaudet eivät ylläkuvatulla tavalla kuulu uudistuksen piiriin. Myymälänäpistysten määrä on lisääntynyt noin 9 prosenttia.

Taloudellisilla taantumilla näyttäisi tilastojen perusteella olevan vahva vaikutus näpistysten määrään. Erityisesti 1990-luvun alun laman aikana näpistysten määrä kasvoi huomattavasti. Tällä hetkellä on nähtävissä samankaltaista kehitystä. Syinä näpistysrikollisuuden kasvulle on myös pidetty kaupan rakennemuutosta ja tehostunutta valvontaa. Myös kauppojen alttiudella ilmoittaa näpistyksistä poliisille voi olla vaikutusta esille tulevan näpistysrikollisuuden määrään, vaikka kokonaisrikollisuus ei olisikaan muuttunut.

Seuraamusjärjestelmään tehtyjen lainmuutosten vaikutuksista näpistysten määrään ei ole tutkimustietoa. Kuitenkin on pidettävä epätodennäköisenä, että esimerkiksi sakon muuntorangaistusjärjestelmään tehdyt muutokset olisivat merkittävästi vaikuttaneet rikollisuuden määrään. Muuntorangaistusta suorittavien vankien määrää on vähennetty muun muassa vuosina 1987, 2006 ja 2007, eikä näillä muutoksilla näyttäisi olleen vaikutusta näpistysten määrään. Vuoden 2007 alkupuolella voimaan tulleella lainmuutoksella rajattiin muuntorangaistuksen käytön ulkopuolelle rangaistusmääräysmenettelyssä tuomitut enintään 20 päiväsakon suuruiset sakot. Näpistyssakoista valtaosa kuuluu tähän ryhmään, joten ne jäivät pääosin muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle jo tuolloin. Näpistysten määrä pysyi kuitenkin vuonna 2007 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2006, eikä tuolloin tehty lainmuutos näyttäisi lisänneen rikollisuutta.

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on käynnissä tutkimushanke, jossa lainmuutosten vaikutuksia selvitetään. Joka tapauksessa edellä mainituilla syillä, kuten taloudellisella taantumalla, on tällä hetkellä todennäköisesti merkittävin vaikutus näpistysrikollisuuden kasvuun. Oikeusministeriö selvittää Suomen Kaupan liiton pyynnöstä myös sitä, mikä rooli ulkomaisen rikollisuuden kasvulla mahdollisesti on asiassa.

Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan. Työryhmän työn tulokset on tarkoitus julkistaa vuoden 2010 alussa. Työryhmä on myös selvittänyt alustavasti mahdollisuutta ottaa käyttöön nimenomaan sakkovangeille tarkoitettu yhdyskuntaseuraamus. Selvitystä jatketaan yhdyskuntaseuraamusten kehittämistä koskevassa kokonaistarkastelussa, jota varten oikeusministeriö asettaa toimikunnan alkuvuodesta 2010.

Sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja oli vuonna 2006 keskimäärin 189. Vastaava joukko suoritti sakon muuntorangaistusta jonkin muun vankeusrangaistuksen yhteydessä. Muuntorangaistusjärjestelmään tehtyjen lainmuutosten jälkeen sakkovankien määrä on pudonnut noin 50 päivittäiseen vankiin. Sakkovankiluvun palauttaminen vuoden 2006 tasolle olisi taloudellisesti kestämätön ratkaisu eikä siihen voida palata, vaikka muuntorangaistusjärjestelmää joiltain osin muutettaisiinkin. Yhdyskuntaseuraamusjärjestelmää uudistettaessa yhtenä tavoitteena onkin löytää tälle joukolle sopiva uusi yhdyskuntaseuraamus.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Oikeusministeri Tuija Brax
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1043/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Lyly Rajala /saml m.fl.:

Vad tänker regeringen göra för att få ett stopp på den kraftiga ökningen av snatteri- och stöldbrotten och
tänker regeringen föra lagstiftningen om förvandlingsstraff för böter till riksdagen för omprövning?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Antalet stöldbrott som har kommit till polisens kännedom ökade betydligt under den ekonomiska depressionen i början av 1990-talet och 1993 statistikfördes över 200 000 stöldbrott. Antalet stöldbrott ökade på nytt i slutet av 1990-talet varefter deras årliga antal har gått ned till ca 145 000.

Den största gruppen av stöldbrott är stölder som avses i 28 kap. 1 § i strafflagen och för vilka straffen vanligen döms ut i domstolen. Böter som har dömts ut för stölder kan förvandlas till fängelse. Enligt statistiken för januari-september 2009 har antalet stölder ökat en aning jämfört med motsvarande tid 2008. Antalet snatterier har å sin sida ökat jämnt under de senaste 25 åren. Ökningen har varit exceptionellt stor i början och slutet av 1990-talet. Därefter förblev antalet ganska jämnt till andra hälften av 2000-talet, men har ökat 2008 och i början av 2009.

Polisen statistikför stöldbrottslighet också enligt brottsplatsen. Antalet butikstölder och butiksnatterier har utvecklat på motsvarande sätt som snatteribrott, vilket är naturligt eftersom största delen av butikstölder och butiksnatterier har brottsrubriceringen snatteri. Under januari-september 2009 har särskilt andelen tillgrepp i butiker som statistikförs som stölder ökat jämfört med motsvarande tid förra året eftersom ökningen har varit över 30 procent. Således är det klart att ändringen av förvandlingsstraffen inte överhuvudtaget kan vara en förklaring för denna del eftersom stölder såsom det ovan har beskrivits inte omfattas av reformen. Andelen butiksnatterier har ökat cirka med 9 procent.

Ekonomiska recessioner verkar i ljuset av statistiken ha en stark effekt på antalet snatterier. Särskilt under depressionen i början av 1990-talet ökade antalet snatterier märkbart. För närvarande kan det ses en motsvarande utveckling. Det har ansetts att grunder för den ökade snatteribrottsligheten är också strukturförändringen inom handeln och effektivare övervakning. Även butikernas villighet att anmäla snatterierna till polisen kan ha verkning i förekommande snatteribrottslighet fastän helhetsbrottsligheten inte har ändrat.

Det finns inga forskningsuppgifter om hur lagändringarna i påföljdssystemet har verkat i antalet snatterier. Det måste ändå anses osannolikt att t.ex. ändringarna i systemet för förvandlingsstraff för böter skulle ha påverkat brottsligheten betydligt. Antalet fångar som avtjänar ett förvandlingsstraff har minskats bl.a. 1987, 2006 och 2007 och dessa ändringar verkar inte ha haft någon verkning i antalet snatterier. Genom lagändringen som trädde i kraft under första hälften av 2007 avgränsades böter på högst 20 dagsböter som bestämts i strafforderförfarandet utanför bruket av förvandlingsstraffet. Största delen av snatteriböter hör till denna grupp och de kom att bli utanför förvandlingsstraffsystemet redan då. Antalet snatterier förblev ändå 2007 nästan på samma nivå som 2006 och lagändringen verkar inte ha ökat brottsligheten.

Vid Rättspolitiska forskningsinstitutet pågår ett forskningsprojekt där verkningar av lagändringarna utreds. I varje fall har de ovan nämnda skälen, såsom den ekonomiska recessionen för närvarande sannolikt den största verkningen i ökningen av snatteribrottsligheten. Justitieministeriet utreder på begäran av Förbundet för Finsk Handel också vilken roll den ökade utländska brottsligheten eventuellt har.

En arbetsgrupp som tillsattes av justitieministeriet har utrett en helhetsreform av systemet för förvandlingsstraff för böter. Avsikten är att resultaten av arbetsgruppens arbete offentliggörs i början av 2010. Arbetsgruppen har också preliminärt utrett en möjlighet att införa en samhällspåföljd just för bötesfångar. Utredningen fortsätts i helhetsbedömningen av utvecklingen av samhällspåföljder för vilken justitieministeriet kommer att tillsätta en kommission i början av 2010.

År 2006 var det i genomsnitt 189 fångar som avtjänade ett förvandlingsstraff för böter. En lika stor grupp avtjänade förvandlingsstraff för böter i samband med något annat fängelsestraff. Efter lagändringarna i förvandlingsstraffsystemet har antalet bötesfångar gått ned till ca 50 fångar om dagen. Att återställa antalet bötesfångar till 2006 års nivå är en ekonomiskt ohållbar lösning och det är inte möjligt att återgå till den även om förvandlingsstraffsystemet för några delar ändras. När samhällspåföljdssystemet reformeras är ett syfte att hitta en lämplig ny samhällspåföljd för denna grupp.

Helsingfors den 29 december 2009

Justitieminister Tuija Brax