Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1043/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1043/2010 vp - Mikko Alatalo /kesk

Sakon muuntorangaistuslain tarkistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnassa muutettiin vuonna 2008 rikoslakia (2 a luku) ja uhkasakkolakia (10 §) siten, että rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkorangaistuksia ja uhkasakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi. Tarkoitus oli vähentää sakkovankien määrää. Muutokset tulivat voimaan 1.10.2008.

Yhdeksi tärkeimmäksi perusteluksi esitettiin tuolloin, että sakon muuntorangaistusta suorittavat ovat pääosin päihdeongelmaisia ja vakavasti syrjäytyneitä ihmisiä, joista ei ole sakkojen maksajiksi.

Kuluneen vuoden aikana ovat näpistykset ja varkaudet lisääntyneet huomattavasti. Koska poliisin antamaa rangaistusvaatimusta ei enää voi käräjäoikeudessa muuntaa vankeudeksi, jäävät rikoksentekijät käytännössä ilman rangaistusta. Varattomat henkilöt voivat näpistellä, ajaa ajokortitta ja tehdä muita vähäisiä rikoksia tosiasiassa ilman mitään seuraamuksia.

Kaupat joutuvat käyttämään vartiointiin huomattavia rahasummia. Kauppiaat ovat alkaneet tehdä toistuviin rikoksiin syyllistyneistä henkilöistä rikosilmoituksia. Seurauksena on, että käräjäoikeuksien, syyttäjien ja poliisien työmäärä lisääntyy ja jutturuuhkat kasvavat edelleen.

Kyseessä olevien lakien muutos on lisäksi vaikuttanut yleiseen lainkuuliaisuuteen ja heikentänyt uskoa yhteiskunnassamme hyväksyttyjen käyttäytymistä ja turvallisuutta säätelevien normien voimassaoloon. Kaupan alan edustajien ja työntekijöiden arjen kokemukset on syytä ottaa vakavasti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Voidaanko lakia sakon muuntorangaistuksesta tarkistaa siten, että se vastaa nykyistä paremmin kansalaisten oikeustajua eikä vähennä varattomienkaan henkilöiden vähäisimpienkään rikosten seuraamuksia?

Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010

Mikko Alatalo /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Alatalon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1043/2010 vp:

Voidaanko lakia sakon muuntorangaistuksesta tarkistaa siten, että se vastaa nykyistä paremmin kansalaisten oikeustajua eikä vähennä varattomienkaan henkilöiden vähäisimpienkään rikosten seuraamuksia?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymys perustuu olettamuksille, että näpistykset ja varkaudet ovat kuluneen vuoden aikana lisääntyneet huomattavasti ja että keskeisenä syynä tähän on vuonna 2008 toteutettu lakiuudistus, jonka mukaan rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkorangaistuksia ei enää muunneta vankeudeksi. Kumpikin taustaoletus on tilasto- ja tutkimustietojen valossa virheellinen.

Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana poliisin tietoon tulleet myymälävarkaudet ja -näpistykset ovat hienoisesti vähentyneet viime vuoteen verrattuna. Vuosina 2008 ja 2009 myymälävarkaudet ja -näpistykset kylläkin lisääntyivät pidemmän aikavälin kehitystä vastaavasti.

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on juuri valmistunut tutkimus sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutuksista erityisesti varattomien henkilöiden tekemiin sakkorikoksiin. Tutkimuksen mukaan uudistus ei ole lisännyt varattomien henkilöiden tekemiä näpistyksiä eikä muitakaan sakkorikoksia. On kuitenkin huomattava, että vaikka uudistuksella ei tutkimuksen mukaan ollut välittömästi havaittavia vaikutuksia varattomien alttiuteen syyllistyä näpistyksiin, on poliisin tietoon tulleiden näpistysten määrä lisääntynyt merkittävästi. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana poliisille ilmoitetut näpistykset ovat yli kolminkertaistuneet. Pidemmän aikavälin kehitykseen on ennen kaikkea vaikuttanut kauppojen tiukentunut ilmoituskäytäntö ja itsepalvelumyymälöiden lisääntyminen. Myös mm. kauppojen valvontamenetelmien kehittymisellä on vaikutuksensa tilastojen kehittymiseen.

Kansantalouden tilan sekä myymälävarkauksien ja -näpistysten tarkasteleminen yhdessä viittaa siihen, että rikosten määrällä ja talouden tilalla on vahva yhteys. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kasvoi 1990-luvulla syvimmän laman aikana kolmessa vuodessa (1990-1992) yhteensä 33 prosenttia. Nousua ei käytännössä ollut tätä edeltävinä eikä seuranneina parina vuonna. Aivan vastaavalla tavalla rikosten määrät ovat nyt merkittävästi nousseet taantumavuosina 2008 ja 2009, minkä jälkeen nousu taittui. Talouden tilalla näyttää siten olevan yllättävänkin suora vaikutus rikosten määrään, muuntosäännöksistä täysin riippumatta.

Sakkovankeusuudistus koski ainoastaan rangaistusmääräysmenettelyssä määrättyjä sakkoja. Tuomioistuimissa tuomitut päiväsakot on edelleen mahdollista muuntaa vankeudeksi. Mainitun tutkimuksen mukaan uudistus on jonkin verran siirtänyt sakkorikosten käsittelyä rangaistusmääräysmenettelystä käräjäoikeuksiin, mistä luonnollisesti myös aiheutuu hieman lisäkustannuksia. Vastaavasti uudistus on vähentänyt sakkovankien määrää keskimäärin noin 110-170 vangilla, mistä puolestaan aiheutuu merkittävä kustannussäästö.

Sakon muuntorangaistuksia määrätään edelleen jatkuvasti. Joulukuun puolivälissä vankiloissa oli 44 vankia, jotka suorittivat pelkkää muuntorangaistusta. Osapuilleen samansuuruinen joukko suoritti muuntorangaistusta varsinaisen vankeusrangaistuksen yhteydessä. Vuonna 2009 muuntorangaistuksensa suoritti loppuun lähes 2 500 vankia. Oikeusministeriössä on ponnisteltu sen eteen, että löydettäisiin vankeutta tarkoituksenmukaisempi keino panna täytäntöön sakon muuntorangaistuksia. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, koska sakon muuntorangaistusta suorittavat ovat pääsääntöisesti vakavasti syrjäytyneitä henkilöitä. Työtä jatketaan parhaillaan työtään tekevässä yhdyskuntaseuraamustoimikunnassa.

Muuntorangaistusuudistus ei ole lisännyt varattomien henkilöiden tekemiä näpistyksiä eikä muitakaan sakkorikoksia, joten uudistuksella ei ole havaittu olevan vaikutuksia kaupan alan kokemaan rikollisuuteen. Käytettävissä oleva tilastoaineisto ja sen pohjalta tehty tutkimustyö ei tue näkemystä, että muuntorangaistusta koskevan sääntelyn muuttaminen olisi ratkaisu myymälävarkausongelmaan.

Ei ole myöskään perusteita olettaa, että uudistettu muuntorangaistuskäytäntö olisi ristiriidassa kansalaisten yleisen oikeustajun kanssa. Sen sijaan lainsäädännön sisällöstä julkisuudessa esitetyillä kuvauksilla voi olla oma merkityksensä järjestelmän uskottavuudelle. Julkisuudessa olisi hyvä nykyistä painokkaammin tuoda esiin, että näpistyssakkoja voidaan edelleen muuntaa vankeudeksi ja että näin myös tehdään. Tähänastista julkisuutta on hallinnut päinvastainen sanoma, mikä ei ainakaan ole vaikuttanut myymälävarkauksia ja -näpistyksiä vähentävästi eikä ole tukenut hyvin toimivan järjestelmän uskottavuutta.

Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2010

Oikeusministeri Tuija Brax
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1043/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Alatalo /cent:

Kan lagen om förvandlingsstraff för böter revideras så att den bättre än för närvarande motsvarar medborgarnas rättskänsla och så att påföljderna ens då det gäller ringa brott som begåtts av medellösa personer inte lindras?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Spörsmålet baserar sig på två antaganden, dvs. att antalet snatterier och stölder har ökat betydligt under år 2010 och att den huvudsakliga orsaken till detta är lagändringarna från år 2008, enligt vilka de bötesstraff som dömts ut i strafforderförfarandet inte längre kan förvandlas till fängelse. Enligt statistiska uppgifter och forskningsdata är båda dessa bakgrundsantaganden dock felaktiga.

Antalet butikstölder och -snatterier som kommit till polisens kännedom under de nio första månaderna detta år har gått ned en aning jämfört med förra året. Åren 2008 och 2009 ökade antalet butiksstölder och -snatterier dock på ett sätt som motsvarar utvecklingen på längre sikt.

Rättspolitiska forskningsinstitutet har nyligen publicerat en undersökning om på vilket sätt den minskade användningen av förvandlingsstraff för böter har påverkat i synnerhet antalet bötesbrott som begåtts av medellösa personer. Enligt undersökningen har reformen inte ökat antalet snatterier eller andra bötesbrott som begåtts av medellösa personer. Det bör dock beaktas att även om reformen enligt undersökningen inte har haft några direkt märkbara verkningar på medellösa personers benägenhet att göra sig skyldiga till snatterier, har antalet snatterier som kommit till polisens kännedom ökat betydligt. Under de senaste trettio åren har antalet snatterier som anmälts till polisen mer än tredubblats. Betraktat på längre sikt har denna utveckling påverkats framför allt av butikernas skärpta anmälningspraxis och det ökade antalet självbetjäningsbutiker. Också bl.a. förbättringen av butikernas övervakningsmetoder har påverkat utvecklingen av statistikerna.

Betraktande av samhällsekonomins tillstånd tillsammans med butiksstölder och butikssnatterier hänvisar till att antalet brott och den ekonomiska situationen har ett starkt samband. Antalet brott som kom till polisens kännedom ökade på 1990-talet under den djupaste recessionen sammanlagt med 33 procent på tre år (1990-1992). I praktiken fanns det ingen ökning under de några föregående åren och de några därefter följande åren. På motsvarande sätt har antalen brott betydligt ökat under recessionsåren 2008 och 2009, varefter ökningen bröts. Den ekonomiska situationen verkar således ha en överraskande direkt verkan på antalet brott, helt oberoende av förvandlingsbestämmelserna.

Reformen gällde endast de böter som döms ut i strafforderförfarandet. Det är fortfarande möjligt att förvandla dagsböter som dömts ut i domstolen till fängelse. Enligt den ovan nämnda undersökningen har reformen i någon mån flyttat behandlingen av bötesbrott från strafforderförfarandet till tingsrätterna, vilket naturligtvis orsakar vissa tilläggskostnader. Samtidigt har reformen dock minskat antalet bötesfångar med i genomsnitt 110-170 fångar, vilket medför avsevärda kostnadsbesparingar.

Förvandlingsstraff för böter påförs fortfarande kontinuerligt. I mitten av december fanns det i fängelserna 44 fångar som avtjänade enbart ett förvandlingsstraff. Nästan en lika stor grupp avtjänade ett förvandlingsstraff i samband med det egentliga fängelsestraffet. År 2009 var det nästan 2 500 fångar som slutförde sitt förvandlingsstraff. Vid justitieministeriet har man bemödat sig om att finna ett bättre sätt än fängelse för verkställigheten av förvandlingsstraff för böter. Uppdraget är dock inte lätt, eftersom de som avtjänar förvandlingsstraff för böter är huvudsakligen svårt utslagna personer. Detta arbete fortsätts som bäst i kommissionen för samhällspåföljder.

Reformen av systemet för förvandlingsstraff har inte ökat antalet snatterier eller andra bötesbrott som begåtts av medellösa personer och därmed har reformen inte ansetts påverka brottsligheten inom handelsbranschen. Tillgänglig statistik och de undersökningar som gjorts på basis av den visar inte att en ändring av bestämmelserna om förvandlingsstraff skulle vara en lösning för problemet med butiksstölder.

Det finns inte heller skäl att anta att det nya förfarandet för förvandlingsstraff skulle vara i strid med medborgarnas allmänna rättskänsla. Uppfattningar om lagstiftningens innehåll som framförs i offentligheten kan däremot vara av viss betydelse för systemets trovärdighet. Det vore bra att i offentligheten uttryckligen framföra att böter för snatteri fortfarande kan förvandlas till fängelse och att det också görs så. Offentligheten har hittills präglats av ett motsatt budskap vilket åtminstone inte har minskat butikstölder och butiksnatterier eller stött trovärdigheten av detta fungerande system.

Helsingfors den 28 december 2010

Justitieminister Tuija Brax