Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1057/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1057/2009 vp - Sampsa Kataja /kok

Laittomista työtaistelutoimenpiteistä määrättävät sakot

Eduskunnan puhemiehelle

Ilmailualan Unioni aloitti työnseisauksen Helsinki-Vantaan lentoasemalla joulukuun alussa. Työnseisaus kesti viikon ajan. Työtuomioistuin katsoi, että työtaistelutoimenpiteenä lakko oli laiton, sillä se järjestettiin huolimatta voimassa olevasta työehtosopimuksesta. Työtuomioistuimessa Ilmailualan Unioni tuomittiin laittomasta lakosta 13 000 euron sakkoihin. Samaan aikaan kärsi Finnair työnantajana 6,7 miljoonan euron tappiot.

Esimerkiksi Jyväskylän kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen on todennut, että suomalaisissa työmarkkinakäytännöissä on suuri epäsuhta laittomista työtaistelutoimenpiteistä langetettujen sakkojen ja toisaalta laittomien työtaistelutoimenpiteiden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen välillä. Työnantajaliitolle maksettava hyvityssakko on nykyisessä järjestelmässä enintään reilut 28 000 euroa. Varsinkin isoille työnantajille tätä suuremmat tappiot syntyvät useimmiten jo lyhyestä laittomasta työtaistelutoimenpiteestä.

Jotta sakon uhkalla olisi ennalta ehkäisevä vaikutus laittomiin työtaistelutoimenpiteisiin, tulisi sakkojen olla nykyistä suurempia. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on vaarassa, mikäli voimassa olevia sopimuksia rikkovia työtaistelutoimenpiteitä voidaan järjestää ilman vaikuttavia taloudellisia rangaistusseuraamuksia niiden järjestäjälle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa korottaa laittomista työtaistelutoimenpiteistä langetettavien sakkojen määrää?

Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2009

Sampsa Kataja /kok
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sampsa Katajan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1057/2009 vp:

Onko hallitus aikeissa korottaa laittomista työtaistelutoimenpiteistä langetettavien sakkojen määrää?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitusohjelman mukaan työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän toimivuutta kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on myös parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä. Tätä selvitystyötä tehdään osana joustoturvatyötä kolmikantaisessa työelämän sääntelyryhmässä. Työmarkkinoiden toimivuutta arvioidaan lisäksi työmarkkinajärjestöjen välillä kaksikantaneuvotteluissa. Työmarkkinajärjestöt ovatkin vuosien varrella osoittaneet, että tarvittaessa työmarkkinoiden pelisääntöjä voidaan kehittää myös sopimusjärjestelyin.

Työehtosopimuslaissa (436/1946) säädetään työrauhavelvoitteista työehtosopimusten voimassa ollessa. Työrauhavelvollisuus koskee vain työehtosopimuksissa määriteltyjä asioita. Lakko on työehtosopimuslain mukaan laiton, jos se kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen tai työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja sen toteuttaa työehtosopimukseen sidottu taho. Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan aiotusta työnseisauksesta tai sen laajentamisesta on tehtävä ennakkoilmoitus sovittelijalle.

Laittomasta lakosta voidaan tuomita sen toimeenpannut työntekijöiden yhdistys hyvityssakkoon, joka on luonteeltaan erityisluonteinen työoikeudellinen seuraamus. Hyvityssakko kohdistuu siten työntekijöiden yhdistykseen, ei työntekijöihin. Työtuomioistuin tuomitsee hyvityssakon vahingonkorvauksen asemesta. Hyvityssakon enimmäismäärä on 28 300 euroa ja sen rahamäärää tarkistetaan kolmivuotiskausittain. Hyvityssakon suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Hyvityssakon määrässä otetaan huomioon myös työtaisteluun osallistuneiden määrä ja työtaistelun kesto ja sen toistuvuus sekä lakkoon ryhtyneen yhdistyksen jäsenmäärä.

Neuvottelu- ja sopimisoikeus mukaan lukien oikeus ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen on työelämän keskeinen perusoikeus. Työrauhavelvollisuutta koskevat säännökset ja niiden tulkinnasta syntynyt oikeuskäytäntö ovat työmarkkinoiden pelisääntöjen keskeinen osa. Arvioitaessa työrauhakysymysten toimivuutta ja tehtäessä johtopäätöksiä valmistelun aloittamisesta on otettava huomioon muun muassa Suomea sitovat kansainväliset sitoumukset, perusoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä ennen muuta työmarkkinaosapuolten näkökannat.

Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2010

Työministeri Anni Sinnemäki
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1057/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Sampsa Kataja /saml:

Har regeringen för avsikt att höja beloppet av böter som döms ut för olagliga stridsåtgärder på arbetsmarknaden?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt regeringsprogrammet utvecklas arbetsmarknadens avtalssystem i samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna så att det fungerar bättre. Målet är också att förbättra förutsättningarna för lokala avtal. Utredningsarbetet i detta syfte sker som en del av det flexicurity-arbete som görs i gruppen för reglering av arbetslivet på trepartsbasis. Utvärdering av hur väl arbetsmarknaden fungerar sker också i förhandlingar på tvåpartsbasis mellan arbetsmarknadsorganisationerna. Arbetsmarknadsorganisationerna har ju under årens lopp visat att arbetsmarknadens spelregler vid behov kan utvecklas också genom avtalsarrangemang.

I lagen om kollektivavtal (436/1946) föreskrivs en fredsplikt medan kollektivavtalen är i kraft. Fredsplikten gäller endast sådana frågor som definierats i kollektivavtalen. En strejk är enligt lagen om kollektivavtal olaglig, ifall den riktar sig mot en bestämmelse i ett gällande kollektivavtal eller mot kollektivavtalet i dess helhet och ifall den verkställs av en instans som är bunden av kollektivavtalet. Enligt lagen om medling i arbetstvister ska det om inledande eller utvidgning av en planerad arbetsinställelse göras en förhandsanmälan till förlikningsmannen.

En arbetstagarförening som verkställt en olaglig strejk kan dömas att betala plikt, som har karaktären av en extraordinär arbetsrättslig påföljd. Plikten är sålunda riktad mot arbetstagarnas förening, inte mot arbetstagarna. Arbetsdomstolen dömer ut plikt i stället för skadestånd. Maximibeloppet för plikt uppgår till 28 300 euro, och beloppet justeras med tre års intervall. Omständigheter som inverkar på beloppet för plikt är skadans storlek, graden av ådagalagd skuld, den anledning till överträdelsen som den andra parten möjligen givit och föreningens eller företagets storlek samt andra omständigheter som inverkar på ärendet. I pliktbeloppet beaktas även antalet personer som deltagit i arbetsstriden och arbetsstridens längd och eventuell upprepad förekomst samt den strejkande föreningens medlemsantal.

Vid sidan av förhandlings- och avtalsrätten är arbetstagarnas rätt att vidta stridsåtgärder en av de grundläggande fri- och rättigheterna i arbetslivet. Bestämmelserna om fredsplikt och den rättspraxis som uppstått i samband med att de tolkas utgör en central del av arbetsmarknadens spelregler. Då man bedömer hur arbetsfredsbestämmelserna fungerar och drar slutsatser med tanke på påbörjande av beredning bör man beakta bl.a. de internationella förbindelser som är bindande för Finland, frågor i anslutning till de grundläggande fri- och rättigheterna och framför allt arbetsmarknadsparternas synpunkter.

Helsingfors den 12 januari 2010

Arbetsminister Anni Sinnemäki