Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1087/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1087/2006 vp - Jyrki Kasvi /vihr

Väkivaltaisten tietokonepelien ennakkosensuuri

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen tietokonepeliteollisuus on keskeinen osa suomalaista kulttuurivientiä. Remedy Entertainmentin Max Paynen ja Bugbearin Flatoutin kaltaiset suomalaiset pelit tunnetaan maailmalla nykyään paremmin kuin monet suomalaisen kulttuurin perinteisemmät tuotteet. Esimerkiksi Max Payne -sarjan pelejä on myyty maailmalla yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Suomalaisen peliteollisuuden liikevaihdoksi vuonna 2005 arvioidaan 60 miljoonaa euroa.

Euroopan unionin oikeusministerien kokouksessa 10 päivänä tammikuuta käsiteltiin väkivaltaisten tietokonepelien kieltämistä EU-alueella. EU:n oikeus- ja sisäasiain komissaari Frattini totesi Reutersin tietojen mukaan kokouksen jälkeen mm. Suomen tukeneen kokouksessa kovaa linjaa väkivaltapelien suhteen. Oikeusministeriön 16 päivänä tammikuuta antaman tiedotteen mukaan oikeusministerit totesivat kokouksessa, että äärimmäisen väkivaltaiset tietokonepelit tulisi kieltää kaikissa jäsenmaissa.

Reutersin tietojen mukaan kokouksessa käsiteltiin kuitenkin alle 16-vuotiaille tarkoitettuja pelejä, jotka on siis suunnattu teini-ikäisille. Pelien suurin kuluttajaryhmä ovat kuitenkin aikuiset, yli 18-vuotiaat pelaajat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pelaajien keski-ikä on jo 30 vuotta, ja yli 50-vuotiaista pelaa joka viides. Siksi suurin osa tietokonepeleistä on suunnattu aikuisille, ei suinkaan lapsille. Esimerkiksi film noir -vaikutteisen Max Payne -sarjan pelien ikärajana on 18 vuotta.

Aikuisille suunnatuissa peleissä käsitellään samanlaisia aiheita kuin aikuisten elokuvissakin. Olisikin hyvin keinotekoista kohdella pelejä eri tavalla kuin esimerkiksi elokuvia. Lasten suojelu on yksi ainoista Suomen perustuslain sallimista perusteluista sananvapauden rajoittamiselle. Siksi aikuisille suunnattujen pelien kieltäminen loukkaisi jopa perustuslakia, jos ei ole muita lain sallimia perusteita estää näiden pelien julkaisua.

Pelien muita medioita tiukempi ennakkosensuuri vaarantaisi myös suomalaisen peliteollisuuden toimintaedellytykset maailmanmarkkinoilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten varmistetaan se, ettei tietokonepeleille synny muita medioita tiukempaa ennakkosensuurijärjestelmää, joka on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa ja vaarantaa suomalaisen peliteollisuuden kilpailukyvyn?

Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2007

Jyrki Kasvi /vihr
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Kasvin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1087/2006 vp:

Miten varmistetaan se, ettei tietokonepeleille synny muita medioita tiukempaa ennakkosensuurijärjestelmää, joka on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa ja vaarantaa suomalaisen peliteollisuuden kilpailukyvyn?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymyksessä mainitussa Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa 15.-16.1.2007 käsiteltiin lyhyesti Saksan oikeusministerin johdolla kysymystä väkivaltaisista video- ja tietokonepeleistä ja niiden vaikutuksista lapsiin. Puheenjohtaja esitti näkemyksensä, jonka mukaan yhteisön tason toimenpiteet olisivat tarpeen, ja komission varapuheenjohtaja Franco Frattini ilmoitti, että komissio aikoo julkistaa keväällä asiaan liittyvän tiedonannon. Asiasta ei käyty keskustelua eikä tehty päätöksiä, joita ei yleensäkään tehdä epävirallisissa neuvoston kokouksissa. Näin ollen Suomella eikä muillakaan mailla ollut tilaisuutta esittää kantaansa asiassa. Puheenjohtajana toiminut Saksan oikeusministeri Brigitte Zypries ilmoitti tekevänsä myöhemmin jäsenvaltioille asiaan liittyvän kyselyn.

Suomen lainsäädännössä on jo nykyisin kielletty raakaa väkivaltaa sisältävien kuvatallenteiden kaupallinen levitys. Vuonna 1998 säädetty rikoslain 17 luvun 17 § sisältää väkivaltakuvauksen levittämistä koskevan kriminalisoinnin. Säännöksessä tarkoitetaan raa'alla väkivallalla lähinnä ihmisen henkeen tai terveyteen kohdistuvia vakavanlaatuisia tekoja, esimerkiksi sadistista pahoinpitelyä, silpomista ja kiduttamista. Vastaavia, julkaistun viestin sisältöön kohdistuvia rajoituksia tulee perustuslain 12 §:ssä turvatulle sananvapaudelle muistakin rikoslaissa säädetyistä rangaistussäännöksistä. Kyse on niin sanotuista ilmaisuvapausrikoksista. Esimerkkinä voidaan mainita kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:8), julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1) tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8). Tällaiset viestinnän sisällön rajoitukset ovat hyväksyttäviä ja jopa välttämättömiä perusoikeuksien suojan kannalta.

Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunnassa hyväksytyn Suomen kannan mukaan Suomen nykyistä lainsäädäntöä pidetään tältä osin riittävänä, vaikkakin lasten suojelu väkivaltavideoiden ja -pelien haitallisilta vaikutuksilta on tärkeää. Lasten suojaamisessa ovat kuitenkin ensisijaisia muut toimet kuin rikosoikeudellinen lainsäädäntö, ennen muuta mediakasvatus ja vanhempien tietoisuuden lisääminen sekä viestintäalan omaehtoinen toiminta muun muassa ikärajasuositusten asettamisessa. Tästä kannasta on informoitu myös eduskunnan suurta valiokuntaa 12.1.2007 ennen mainittua epävirallista oikeus- ja sisäministerikokousta.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2007

Oikeusministeri Leena Luhtanen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1087/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Jyrki Kasvi /gröna:

Hur ämnar man säkerställa att det inte skapas ett strängare system för förhandscensur av dataspel än för andra medier, vilket skulle strida mot Finlands grundlag och äventyra den finska spelindustrins konkurrenskraft?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Frågan om våldsamma video- och dataspel och deras inverkan på barn behandlades kort vid det i spörsmålet nämnda inofficiella möte som Europeiska unionens råd (rättsliga och inrikes frågor) höll 15-16.1.2007 under ledning av Tysklands justitieminister. Ordföranden ansåg att åtgärder på gemenskapsnivå är nödvändiga, och kommissionens vice ordförande Franco Frattini sade att kommissionen i vår kommer att publicera ett meddelande om saken. Frågan diskuterades inte och det fattades inte några beslut, vilket man i allmänhet inte heller gör under rådets inofficiella möten. Varken Finland eller de andra länderna hade således tillfälle att ge sin ståndpunkt i saken. Ordföranden, Tysklands justitieminister Brigitte Zypries, sade att hon senare kommer att rikta en förfrågan till medlemsstaterna i saken.

I den finska lagstiftningen är kommersiell spridning av bildupptagningar som innehåller rått våld förbjuden redan i dag. Spridning av våldsskildring kriminaliseras i strafflagens 17 kap. 17 §, som stiftades 1998. I bestämmelsen avses med rått våld närmast allvarliga gärningar som riktar sig mot människors liv eller hälsa, t.ex. sadistisk misshandel, lemlästning och tortyr. I strafflagen finns också andra straffbestämmelser som på motsvarande sätt begränsar innehållet i publicerade meddelanden och därmed den i grundlagens 12 § tryggade yttrandefriheten. Det är fråga om s.k. yttrandefrihetsbrott. Som exempel kan nämnas hets mot folkgrupp (SL 11:8), offentlig uppmaning till brott (SL 17:1) eller spridande av information som kränker privatlivet (SL 24:8). Sådana begränsningar av innehållet i ett meddelande är acceptabla eller rentav nödvändiga med hänsyn till skyddet för de grundläggande rättigheterna.

Statsrådets EU-ministerutskott har godkänt Finlands ståndpunkt enligt vilken den finska lagstiftningen är tillräcklig till dessa delar, även om det är viktigt att skydda barn mot de skadliga effekterna av våldsvideor och -spel. Vid skyddandet av barn prioriteras dock andra åtgärder än strafflagstiftning, framför allt mediefostran och ökande av medvetenheten hos föräldrarna samt mediebranschens egna åtgärder, bl.a. åldersgränsrekommendationer. Också riksdagens stora utskott informerades om denna ståndpunkt 12.1.2007, före justitie- och inrikesministrarnas ovan nämnda inofficiella möte.

Helsingfors den 9 februari 2007

Justitieminister Leena Luhtanen