Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1158/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1158/2006 vp - Marja Tiura /kok

Diabeteksen ehkäisy ja hoidon parantaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Tyypin 2 diabeteksen yleisyys ja nopea lisääntyminen edellyttävät sairauden ennaltaehkäisyn priorisointia. Tämä tarkoittaa myös erityistoimia taudin diagnosoinnin tehostamiseksi. Hoidossa on jo noin 280 000 diabeetikkoa, ja sen lisäksi arvioidaan, että noin 200 000 suomalaista sairastaa tautia tietämättään. Diabeteksen kustannukset yhteiskunnalle ja potilaille ovat jo tällä hetkellä suuret. Jos tautia ei saada kuriin, näköpiirissä on kustannusten räjähdysmäinen kasvu.

Jo tällä hetkellä noin 12 % terveydenhuollon menoista on diabeteksen aiheuttamia, ja on arvioitu, että osuus ylittäisi 20 % vuonna 2010. On laskettu, että jos joka neljäs sairauden aiheuttama komplikaatio estettäisiin, yhteiskunta säästäisi 380 miljoonaa euroa vuosittain. Komplikaatioiden eli diabetekselle tyypillisten liitännäissairauksien ilmaantuminen kasvattaa diabeetikon hoitokustannukset 10-20-kertaisiksi. Kaikki niiden ehkäisyyn tähtäävä hoidon tehostaminen on huomattavasti hoitoa halvempaa. On myös selvää, että sillä on erittäin suuri merkitys potilaiden elämänlaadun kannalta.

Diabeteshoidon puutteesta kärsivät ennen kaikkea eläkeläiset ja vähävaraiset ihmiset. On ilmiselvää, että tyypin 2 diabeteksen hoito on priorisoitava kansallisena terveyshankkeena, johon on varattava riittävästi määrärahoja. Taudin diagnosointia on tehostettava ja asetettuja hoitotavoitteita on seurattava entistä paremmin. Jokainen euro, joka panostetaan tehostettuun taudin tunnistamiseen ja potilasseurantaan, tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että nopeasti kasvava kansantauti, diabetes, saadaan kuriin?

Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2007

Marja Tiura /kok
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1158/2006 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että nopeasti kasvava kansantauti, diabetes, saadaan kuriin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Diabetes on yksi merkittävimpiä kansanterveysongelmiamme. Tuoreimmat suomalaiset tutkimustulokset kertovat, että tyypin 2 diabeetikkoja on maassamme jo yli 400 000, mutta heistä vain puolet tietää sairastavansa tautia. Lisäksi noin 42 %:lla miehistä ja 33 %:lla naisista on lievempi sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Tautia todetaan entistä enemmän nuorilla ja jopa lapsilla. Taudin keskeiset riskitekijät ovat lihavuus, etenkin vatsakkuus, vähäinen liikunta ja kehno ruokavalio. Diabetekseen altistava ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa, tyydyttyneitä rasvahappoja ja veren glukoosipitoisuutta nopeasti suurentavia hiilihydraatteja sekä vähän ravintokuitua.

Kansallinen terveyshanke perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen 11.4.2002. Siinä on kirjattu ennalta ehkäisevän työn merkitys yhdessä kansalaisten omasta terveydestä kantaman vastuun ja terveiden elintapojen kanssa. Kansallisen terveyshankkeen osioista mm. hoitotakuu, terveydenhuollon ammattihenkilöiden lakisääteinen täydennyskoulutus sekä hoitajien ja lääkärien työnjaon kehittäminen osaltaan parantavat hoitoon pääsyä ja hoidon laatua. Raha-automaattiyhdistyksen varoilla on myös tuettu Duodecimin käypä hoito -suositusten laatimista. Terveydenhuollon ammattilaisten ja myös potilaiden käyttöön on jo aiemmin saatu hoitosuositukset mm. raskausajan diabeteksen, lasten ja aikuisten lihavuuden hoitoon ja vielä tänä keväänä valmistuu uusi laaja diabeteksen hoitosuositus. Kansalaisten käyttöön avoimeen tietoverkkoon avattu Kansalaisen terveyskirjasto tukee myös mainiolla tavalla kansalaisten omahoitoa ja myös potilaiden ja heidän omaistensa tiedontarvetta.

Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa seuraavien 15 vuoden ajan. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tammi-maaliskuussa 2006 terveyden edistämisen aluekierroksen yhdessä Suomen Kuntaliiton, Kansanterveyslaitoksen, Stakesin, Terveyden edistämisen keskuksen ja lääninhallitusten kanssa. Maakunnittain järjestettiin tilaisuuksia, jossa syvennyttiin terveyden edistämisen vahvistamiseen yhdessä kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon ja alueen muiden toimijoiden edustajien kanssa. Diabeteksen ehkäisy oli osa tämän maakuntakierroksen sanomaa.

Kansanterveyslakia muutettiin vuoden 2006 alusta siten, että terveyden edistämisen asemaa parannettiin. Käsite "terveydenhoito" korvataan ilmaisulla "terveyden edistäminen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien". Terveyden edistämiseen liittyvät kunnan tehtävät määritellään laissa laaja-alaisesti. Kunta velvoitetaan seuraamaan väestön terveydentilaa ja huolehtimaan siitä, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa kunnan toiminnassa.

Terveyden edistämisen käytännön toteuttamista varten STM julkisti Syksyllä 2006 "Terveyden edistämisen laatusuosituksen" työvälineeksi kunnan kaikille hallinnonaloille, päättäjille ja työntekijöille. Tavoitteena on, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi. Tähän tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia.

Vuosina 2004-2007 STM on myöntänyt yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa terveyden edistämisen määrärahana ravitsemukseen ja terveysliikuntaan liittyviin hankkeisiin. Näistä esimerkkeinä voidaan sanoa Suomen Diabetesliiton Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä Suomen Sydänliiton ja Kansanterveyslaitoksen ravitsemukseen liittyvät monet hankkeet. Kansallisen terveyshankkeen hankerahoituksesta on tuettu kansallisesti merkittäviä ehkäisevän työn hankkeita vuosina 2003-2006 yhteensä 6,6 miljoonalla eurolla. Näistä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanoon on Pirkanmaan sairaanhoitopiirille myönnetty yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO 2000-2010) on maamme kansallinen diabetesohjelma, joka ehkäisee tyypin 2 diabetesta sekä diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia, kehittää diabeteksen hoitoa ja hoidon laatua sekä tukee diabeetikon omahoitoa. Dehkoa koordinoi Suomen Diabetesliitto. Tämä on hyvä esimerkki valtionhallinnon, julkisen terveydenhuollon, tutkijayhteisön ja kansalaisjärjestön saumattomasta yhteistyöstä.

Dehkon 2D-hankkeen alue kattaa viisi sairaanhoitopiiriä: Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit. Hankealueen väestöpohjaan kuuluu 1,5 miljoonaa suomalaista. Tätä erinomaista toimintamallia on tarkoitus levittää koko valtakuntaan.

Ministeriön alaisessa Kansanterveyslaitoksessa tehdään merkittävää ja maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna huippuluokan ravitsemusepidemiologian tutkimustyötä mm. diabeteksen kehittymisestä ja taudin ehkäisystä. Rohkaisevia ovat tuoreet, kansainvälistäkin huomiota herättäneet tutkimustulokset siitä, että jo pienikin painonpudotus ja arkiliikunnan lisääminen ehkäisevät diabeteksen syntymistä. Tuore Kansanterveyslaitoksen kehittämisprojekti on yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointihanke.

Kaikkein tärkeintä tulevaisuudessa on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja siinä samalla sairauksien ennaltaehkäisy. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa velvoitetaan kunnat - samoin kuin tuoreessa kansanterveyslain muutoksessa - yhä enemmän panostamaan väestön terveydentilan seurantaan ja terveitä elintapoja ja valintoja tukevaan toimintaan. Myös laajan väestöpohjan kuntayhtymille (nykyisille sairaanhoitopiireille) on puitelaissa määritelty alueellinen hyvinvointivastuu.

Palvelujärjestelmää kehitetään edelleen. Vahvemmat ja isommat terveyskeskukset pystyvät paremmin kehittämään palveluita ja varmistamaan hoidon laadun. Ministeriössä valmistumassa oleva Terveyskeskus 2015 -strategia sisältää monipuolisia toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään varmistamaan hoidon saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus.

Diabetesepidemia voidaan pysäyttää. Elintapamuutokset ovat kaikkien käytettävissä ja ne ovat halpoja, kustannusvaikuttavia ja turvallisia. Terveydenhuollossa on panostettava huolellisen hoidon lisäksi ehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaa. Tarvitaan selkeää asennemuutosta epidemian pysäyttämiseksi. Tässä tarvitaan kuntien, terveyskeskusten, koulujen, työpaikkojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Tutkittua tietoa on, ja mm. hankerahoituksella on tuettu menestyksekkäistä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämishankkeita. Hyvät kokemukset on nyt vietävä kattavasti käytäntöön niin työterveyshuollossa kuin perusterveydenhuollossakin ja myös tuettava väestön mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan ja terveellisempään ruokavalioon.

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2007

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1158/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Marja Tiura /saml:

Vad tänker regeringen göra för att vi skall få bukt med den snabbt ökande folksjukdomen diabetes?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Diabetes är ett av våra största folkhälsoproblem. Färska forskningsresultat från Finland visar att det redan nu finns över 400 000 personer med typ 2-diabetes i vårt land, men att bara hälften av dem vet om att de har diabetes. Dessutom har ungefär 42 procent av männen och 33 procent av kvinnorna lindrigare störningar i sockeromsättningen. Typ 2-diabetes går allt lägre ner i åldrarna, och allt fler unga och till och med barn drabbas. De främsta riskfaktorerna är fetma, särskilt bukfetma, fysisk inaktivitet och dålig kost. Kost som ökar risken för diabetes innehåller mycket fett, mättade fettsyror, kolhydrater som får blodockerhalten att öka snabbt och kostfibrer i små mängder.

Det nationella hälsovårdsprojektet bygger på ett principbeslut av statsrådet från den 11 april 2002. Där finns det inskrivet att förebyggande insatser spelar en viktig roll i kombination med medborgarnas egenansvar för sin hälsa och en hälsosam livsstil. I hälsovårdsprojektet ingår bland annat vårdgarantin, lagstadgad fortbildning för yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården och satsningar på bättre arbetsfördelning mellan sjukskötarna och läkarna. Dessa åtgärder förbättrar vårdtillgången och vårdkvaliteten. Arbetet med Duodecims rekommendationer för god medicinsk praxis (Käypä hoito; Gängse vård) har fått bidrag från Penningautomatföreningen. Redan tidigare har det sammanställts rekommendation för yrkesutbildad personal inom hälso- och sjukvården och också för patienter som gäller bland behandling av graviditetsdiabetes, fetma hos barn och vuxna. I vår kommer en ny omfattande rekommendation om diabetes att bli klar. Den öppna hälsoportalen för allmänheten, Kansalaisten terveyskirjasto, är ett utmärkt sätt att stödja egenvård bland befolkningen och tillgodose patienternas och de anhörigas behov av information.

I maj 2001 antog statsrådet ett principbeslut om folkhälsoprogrammet Hälsa 2015 som lägger upp riktlinjerna för hälsovårdspolitiken i vårt land för femton år framåt. I januari-mars 2006 ordnade social- och hälsovårdsministeriet en regional turné för hälsofrämjande insatser tillsammans med Finlands Kommunförbund, Folkhälsoinstitutet, Stakes, Centret för hälsofrämjande och länsstyrelserna. I landskapen ordnade vi tillställningar för fördjupade kunskaper i hälsofrämjande insatser tillsammans med företrädare för kommunerna, social- och hälsovården och andra regionala aktörer. Prevention av diabetes av ett av de teman som behandlades.

En ändring av folkhälsolagen trädde i kraft den 1 januari 2006, och den innebär att hälsofrämjande intar en mer framträdande roll i lagen. Begreppet hälsovård ersattes med uttrycket "främjande av hälsan, inbegripet förebyggande av sjukdomar och olycksfall". Kommunernas uppgifter för att främja hälsan är mycket brett definierade i lagen. Kommunerna förpliktas att följa upp befolkningens hälsotillstånd oh se till att hälsoaspekter beaktas i all kommunal verksamhet.

Hösten 2006 publicerade social- och hälsovårdsministeriet kvalitetsrekommendationer för hälsofrämjande insatser, "Terveyden edistämisen laatusuositus" som är ett verktyg för alla kommunala förvaltningar, beslutsfattare och anställda. Målet är att befolkningens välbefinnande och hälsofrämjande verksamhet skall vara prioriterade insatsområden i alla kommuner. För det krävs det en utvärdering av de hälsofrämjande strukturerna, satsningar på ledarskap, resurser för förebyggande insatser, större kunskaper om välbefinnande samt regelbunden uppföljning och utvärdering av verksamheten.

Perioden 2004-2007 har social- och hälsovårdsministeriet beviljat totalt 2,5 miljoner euro i anslag för hälsofrämjande verksamhet avsedda för projekt kring kost och hälsofrämjande motion. Bland projekten märks projektet för att genomföra programmet för prevention av typ 2-diabetes som Diabetesförbundet i Finland ansvarar för, programmet I form för livet och en rad kostprojekt som Finlands Hjärtförbund och Folkhälsoinstitutet samarbetar kring. Projektanslagen från det nationella hälsovårdsprojektet till nationellt viktiga preventionsprojekt uppgick 2003-2006 till sammanlagt 6,6 miljoner euro. Av beloppet gick totalt 2,5 miljoner euro till Birkalands sjukvårdsdistrikt för genomförande av programmet för prevention av typ 2-diabetes. Programmet för prevention och bättre vård av diabetes (DEHKO 2000-2010) är Finlands nationella diabetesprogram. Programmet förebygger typ 2-diabetes och diabetesrelaterade komplikationer, utvecklar diabetesvården och vårdkvaliteten och ger stöd till diabetiker i egenvården. Diabetesprogrammet samordnas av Diabetesförbundet i Finland. Detta är ett bra exempel på friktionsfritt samarbete mellan statsförvaltningen, den allmänna hälso- och sjukvården, forskarsamhället och frivilligorganisationerna.

Genomförandeprojektet Dehko 2D (FIN-D2D) täcker in fem sjukvårdsdistrikt: Birkalands, Mellersta Finlands, Syd-Österbottens, Norra Österbottens och Norra Savolax sjukvårdsdistrikt. Projektområdet har ett befolkningsunderlag omfattande 1,5 miljoner finländare. Denna utmärkta modell är tänkt att spridas i hela landet.

Folkhälsoinstitutet som är underställt ministeriet bedriver betydelsefull forskning i näringsepidemiologi, bland annat kring diabetesutveckling och diabetesprevention, och arbetet är i toppklass också sett i ett internationellt perspektiv. De senaste resultaten, som också har väckt internationell uppmärksamhet, är uppmuntrande eftersom de visar att redan en liten viktminskning och mer vardagsmotion hindrar att diabetes utvecklas. Ett aktuellt utvecklingsprojekt vid Folkhälsoinstitutet gäller kost och välbefinnande bland elever i årskurserna 7-9.

I framtiden kommer det allra viktigaste att vara att främja hälsa och välbefinnande och samtidigt förebygga sjukdom. I ramlagen om kommun- och servicestrukturreformen åläggs kommunerna, precis som i den aktuella ändringen av folkhälsolagen, att allt mer satsa på uppföljning av befolkningens hälsotillstånd och på verksamhet som gynnar hälsosamma levnadsvanor och val. Också samkommunerna med ett brett befolkningsunderlag (de nuvarande sjukvårdsdistrikten) åläggs i ramlagen ett regionalt ansvar för befolkningens välbefinnande.

Servicesystemet vidareutvecklas. Starkare och större hälsovårdscentraler har bättre möjligheter att utveckla servicen och säkerställa hög vårdkvalitet. Ministeriets strategi Hälsovårdscentral 2015 håller på att bli klar och den innehåller förslag till en rad olika åtgärder som skall säkerställa vårdtillgång och hög vårdkvalitet samt trygga patientsäkerheten.

Diabetesepidemin kan stoppas. Alla har tillgång till livsstilsförändringar och de är billiga, kostnadseffektiva och riskfria. Hälso- och sjukvården skall inte bara satsa på minutiös vård, utan också rikta in sig på preventiv och hälsofrämjande verksamhet. Det behövs en tydlig attitydförändring för att stoppa epidemin. Här krävs det samarbete mellan kommunerna, hälsovårdscentralerna, skolorna, arbetsplatserna och frivilligorganisationerna. Det finns vetenskapligt dokumenterad information och projekt för att förebygga diabetes och förbättra vården och behandlingen har understötts framgångsrikt med bland annat projektpengar. De goda erfarenheterna måste nu omsättas i praktiken över hela linjen både inom företagshälsovården och primärvården, men vi måste också ge befolkningen möjligheter till en fysiskt aktiv livsstil och hälsosammare kost.

Helsingfors den 1 mars 2007

Omsorgsminister Liisa Hyssälä