Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1186/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1186/2010 vp - Lauri Oinonen /kesk

Liikennebiokaasun käytön edistäminen maa- ja metsätaloudessa

Eduskunnan puhemiehelle

Biokaasun tuottaminen, sen jatkojalostaminen ja käyttö ovat parhaita tekoja ympäristön, luonnon, kotimaisuuden ja yritteliäisyyden puolesta. Biokaasun laajempaa käyttöä tulisi edistää kaikin mahdollisin tavoin siellä, missä sillä on mahdollisuus kasvaa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Suurin osa Suomessa tuotetusta biokaasusta tulee kaatopaikkalaitoksista, jotka käyttävät tämän sähkön ja/tai lämmön tuottamiseen tai jopa polttavat suoraan ilman mitään hyötykäyttöä. Kuitenkin EU:n liikennesektorin hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 35 % vuodesta 1990 vuoteen 1996, ja EU:n tutkimuskeskuksen yhdessä EU:n autoteollisuuden (Eucar) ja öljyteollisuuden (Concawe) kanssa tekemän laajan liikennepolttoaineiden elinkaarianalyysin mukaan jäteperäinen biokaasu on kasvihuonekaasupäästöiltään selvästi alhaisin kaikista polttoaineista.

Samoin kansainvälisen autoliiton FIA:n tammikuussa 2010 julkaistuissa testituloksissa VW Passat Ecofuel osoittautui koko Euroopan puhtaimmaksi polttomoottoriautoksi eli mm. kaikkia hybridiautoja paremmaksi. Suomessa VTT on tutkimuksissaan osoittanut, että biokaasun päästöhaitta mukaan lukien muutkin päästöt kuin hiilidioksidipäästöt kilometriä kohti on pienin verrattuna sähköön, maakaasuun, biodieseliin, dieseliin tai bensaan. Samoin VTT on osoittanut, että ainoastaan maakaasuauton kilometrikustannukset ovat samalla tasolla kuin biokaasuauton verrattuna sähkö-, diesel-, biodiesel- tai hybridiautoihin. Samoin VTT:n tutkimuksessa mainitaan, että USA:n ympäristönsuojeluviraston EPA:n testivoittaja on jo 10 vuoden ajan ollut metaanimonofuelauto Honda Civic GX.

Näin ulkomaiset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat kiistatta, että biokaasu on erittäin hyvä keino leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Syinä ovat ympäristölaadun lisäksi moottoritekniikan laatu, jossa biokaasun oktaaniluku on 140. Tähän oktaanilukuun yksikään fossiilinen tai uusiutuva nestemäinen polttoaine ei tiettävästi pääse. Vastaavasti Suomen Biokaasuyhdistys on pystynyt todistamaan, että uudistamalla tekniikkaa nykyisissä biokaasulaitoksissa ja perustamalla uusia biokaasulaitoksia esimerkiksi kaatopaikoille biokaasua riittäisi runsaasti sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä liikennebiokaasuksi.

Käytännön esimerkki biokaasun toimivuudesta löytyy Ruotsista, jossa jopa Lapissa kulkee biokaasulinja-auto julkisessa liikenteessä. Kun perinteinen dieselillä kulkeva linja-auto hyytyy pakkaseen dieselin jähmettyessä, biokaasulla toimiva linja-auto pysyy aikataulussa biokaasun jähmettyessä vasta -180 celsiusasteessa. Pisimmälle liikennebiokaasun käytössä on päästy Etelä-Ruotsissa, jossa on täysin toimiva liikennebiokaasuasemaverkosto ja merkittävä osa julkisesta liikenteestä toimii biokaasulla. Ruotsin hallitus pyrkii määrätietoisesti saamaan liikennebiokaasun yhä laajempaan käyttöön. Täten Ruotsissa biokaasun käyttö liikenteessä on voimakkaassa kasvussa. Liikennebiokaasua tuottavien laitosten ohella Ruotsista löytyy Suomen tapaan myös sähköä ja lämpöä tuottavia biokaasulaitoksia. Ruotsissa biokaasun tuotantoon siirtyneet kunnat ja kaupungit suorastaan odottavat raakaöljyn varmaa hinnannousua vuosien kuluessa raakaöljyvarantojen huvetassa hitaasti ja varmasti. Näin näiden kuntien ja kaupunkien talous on varmemmalla pohjalla kuin yhdenkään suomalaisen kunnan ja kaupungin.

Suomessa on vain yksi yksityinen biokaasun tankkauspiste, ja suomalaisen maatalouden kannattavuutta syö merkittävässä määrin ulkomainen polttoaine. Tämä yksityinen biokaasun tankkauspiste on Erkki Kalmarin maatilalla Laukaalla, jossa myös Valtra Oy:n biokaasutraktori on ollut koekäytössä ja todettu täysin luotettavaksi ja turvalliseksi. Samoin tilalta löytyy Valtra Oy:n kehittämään traktoriteknologiaan perustuva biokaasugeneraattori. Kalmarin tilan ja Valtra Oy:n yhteistyö osoittaa, että suomalaisista maatiloista voi tulla hyvin pitkälti energiaitsenäisiä yksiköitä tai vähintään niin, että suomalainen maanviljelijä voi saada edullista suomalaista polttoainetta toiselta lähimaatilalta. Kummassakin tapauksessa suomalaisen maatalouden kannattavuus nousee merkittävästi. Esteenä on se, ettei hyötysuhteeltaan ja käyttövarmuudeltaan traktoreihin ja maatilatalouden työkoneisiin parhaiten soveltuvalle ns. DualFuel-moottoritekniikalle ole nykyisellään mahdollista saada EU:n harmonisoimaa tyyppihyväksyntää. DualFuel on tavallinen dieselmoottori, jossa sytytys tapahtuu dieselillä ja jota voi tilanteen mukaan käyttää joko pelkästään dieselillä tai biokaasulla ja dieselillä. Tällöin 70-85 % moottorin tehosta tulee biokaasusta.

Biokaasutraktoreiden ja koko biokaasuteknologian kehityksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää löytää keinot suomalaisen biokaasuteknologian edistämiseksi. Biokaasun käytön eteneminen traktoreihin ja työkoneisiin maatiloilla edistää myös päästötavoitteiden saavuttamista. Tulisikin löytää menettely, jolla uuden ympäristöystävällisen biokaasuteknologian kehitys mahdollistetaan käytännön sovellutuksissa. Tällöin tulisi ottaa huomioon biokaasun erityisluonne uusiutuvana, kotimaisena ja useimmiten paikallisena energialähteenä, jonka kokonaispäästöt ovat alhaisaet.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lainsäädännölliset esteet biokaasun käytölle traktoreissa sekä maa- ja metsätalouden työkoneissa voidaan poistaa mahdollisimman nopeasti ja näin saavuttaa kasvihuonekaasujen päästötavoitteet uusiutuvalla kotimaisella energialla?

Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2011

Lauri Oinonen /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1186/2010 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lainsäädännölliset esteet biokaasun käytölle traktoreissa sekä maa- ja metsätalouden työkoneissa voidaan poistaa mahdollisimman nopeasti ja näin saavuttaa kasvihuonekaasujen päästötavoitteet uusiutuvalla kotimaisella energialla?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus yhtyy kysymyksessä esitettyyn näkemykseen, että biokaasu on polttoaineominaisuuksiltaan ja ympäristöominaisuuksiltaan hyvä polttoaine niin sähkön ja lämmön tuotannossa kuin liikennepolttoaineenakin. Biokaasun käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa pyritään edistämään mm. uudella syöttötariffijärjestelmällä. Liikennekäytön osalta biokaasua voidaan tukea lähinnä laitosinvestoinneille myönnettävin investointituin.

Kysyjä toteaa, että biokaasun käytölle maatalouden traktoreissa ja työkoneissa asettaa lainsäädännöllisen esteen se, ettei ns. dual-fuel moottoritekniikalle ole nykyisellään mahdollisuutta saada EU:n harmonoimaa tyyppihyväksyntää.

Tältä osin hallitus toteaa, että uusien moottorityyppien hyväksyttämistä Euroopan laajuisille markkinoille on komissio antanut EU:n parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen traktoreita koskevan tyyppihyväksyntälainsäädännön uudistamiseksi. Uudistamisen yhteydessä tarkoituksena olisi, että jatkossa traktoreiden moottoreihin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin työkoneiden moottoreihin. Komissio on lisäksi esittänyt, että tyyppihyväksynnässä luovuttaisiin kokonaan traktorimoottoreiden päästödirektiivistä ja viitattaisiin suoraan työkoneiden moottoreiden päästödirektiiviin. Tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa miten yksityiskohtaisesti eri moottoreita on tarkoitus säännellä.

Koska direktiivit eivät tällä hetkellä tunne dual-fuel-moottoreita, on tällaiselle moottorityypille kuitenkin mahdollista jo nykyisen lainsäädännön mukaisesti hakea tilapäinen hyväksyntä ns. uuden tekniikan sääntöjen mukaan eli direktiivin 2003/37/EY artiklan 11 mukaisesti.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2011

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1186/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att så snart som möjligt undanröja de lagstiftningsmässiga hindren för användning av biogas i traktorer samt i jord- och skogsbrukets arbetsmaskiner och därigenom uppnå målen för minskning av växthusgasutsläppen med inhemsk förnybar energi?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Regeringen omfattar den i spörsmålet presenterade synen att biogas är ett bra bränsle både i el- och värmeproduktionen och som drivmedel i fråga om bränsleegenskaper och miljöegenskaper. Målet är främja användningen av biogas i el- och värmeproduktionen bl.a. genom det nya systemet med inmatningspris. När det gäller användningen av biogas som bränsle för transporter kan biogasen närmast stödas genom investeringsstöd som beviljas för investering i anläggningar.

Frågeställaren konstaterar att ett lagstiftningsmässigt hinder för användningen av biogas i traktorer och arbetsmaskiner inom jordbruket utgörs av att det för närvarande inte är möjligt att få EU:s harmoniserade typgodkännande för motorer med den s.k. dual fuel-tekniken.

Till denna del konstaterar regeringen att för att nya typer av motorer ska bli godkända på den europeiska marknaden har kommissionen till Europaparlamentet och rådet framlagt ett förslag om revidering av lagstiftningen om typgodkännande av motorer i traktorerna. Avsikten med revideringen är att samma krav som tillämpas på motorerna i arbetsmaskiner i fortsättningen också ska tillämpas på motorerna i traktorer. Kommissionen har dessutom föreslagit att man vid typgodkännandet helt ska avstå från utsläppsdirektivet för traktormotorer och hänvisa direkt till det utsläppsdirektiv som gäller för motorerna i arbetsmaskiner. I detta skede är det ännu inte känt hur detaljerade bestämmelser om olika slags motorer som kommer att utfärdas.

Trots att direktiven inte för närvarande känner till dual fuel-motorer är det dock möjligt att redan enligt den nuvarande lagstiftningen för denna typ av motor ansöka om temporärt godkännande enligt de s.k. reglerna för den nya tekniken, dvs. enligt artikel 11 i direktiv 2003/37/EG.

Helsingfors den 25 februari 2011

Näringsminister Mauri Pekkarinen