KIRJALLINEN KYSYMYS 119/2009 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Metsästyslaissa on ongelma, joka koskee hirvenmetsästykseen käytettävän koiran koulutusaikaa verrattuna muihin metsästyskoiriin. Näin laki asettaa koirat eriarvoiseen asemaan, eikä sen tulkintakaan ole ongelmatonta. Lain mukaan hirvieläimen metsästykseen käytettävän koiran koulutus on kielletty 1.1.2009 alkaen.

Talvet ovat kuitenkin muuttuneet vähälumisemmiksi, minkä vuoksi koulutus olisi nykyään mahdollista suuressa osassa maata pidemmän aikaa. Huomioitavaa on myös se, että hirvijahdin jatkuminen joulukuun loppuun hankaloittaa koirakokeiden pitoa, koska koirat, koemaastot ja tuomarit on tuolloin varattu hirvenmetsästykseen. Koirakokeiden pito on välttämätöntä koirien jalostamiseksi sekä niiden kehittymiseksi entistä paremmiksi hirven jahtaajiksi.

Hirven lisääntymisaika on elo-syyskuulla (kiima) ja toukokuulla (vasominen). Eli koulutusaikojen tasavertaistaminen ei kohdistuisi hirven lisääntymisaikaan eikä jahtiin. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua myös siten, ettei rauhoitettuja riistaeläimiä vahingoiteta.

Hirvenmetsästykseen käytettävän koiran koulutusajan tulisi olla tasaveroinen muiden metsästyskoirien kanssa. Metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita pitäisi näin ollen voida järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20. päivästä helmikuun loppuun saakka.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koiran koulutuksen tasavertaistamiseksi metsästyslaissa?

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2009

Petri Salo /kok

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 119/2009 vp:

Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koiran koulutuksen tasavertaistamiseksi metsästyslaissa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Viime aikoina metsästykseen liittyvät eläinsuojelulliset kysymykset ovat nousseet entistä enemmän keskusteluun niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin muun muassa EU:n lainsäädännön valmistelussa. Nykyisen metsästyslainsäädännön mukaan koirakokeen ja koiran kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä ja että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta. Lainsäädäntöä valmisteltaessa on katsottu, että koirakokeet ja koiran kouluttaminen metsästystä varten merkitsevät sellaista riistaeläinten häiritsemistä, joka riistaeläimen rauhoitusaikana olisi yleensä katsottava kielletyksi.

Nykyään rauhoitusajoilla tavoitellaan EU:n lainsäädännön velvoitteiden ja riistaeläinten lisääntymisajan suojelun lisäksi monien riistaeläinten kohdalla toisaalta metsästysverotuksen rajoittamista. Erityisesti metsästysverotuksen rajoittamiseksi säädetty rauhoitusaika ei siten välttämättä ilmaise riistalajin kannalta erityisen herkkää lisääntymisaikaa. Nykyistä lainsäädäntöä valmisteltaessa lähtökohtana oli, että koirakokeita ja koiran kouluttamista tulisi käytännössä ainakin osaksi voida suorittaa muuna kuin metsästysaikana. Poikkeukset koirakokeiden järjestämisessä ja koiran kouluttamisessa rauhoitusaikana perustuivat tietoon koiran toiminnan riistaeläimelle aiheuttamista vaikutuksista.

Eri riistaeläinlajeilla lisääntymiskauden ajoittuminen ja pituus vaihtelevat suuresti, jolloin metsästyskoirien koirakokeiden pitämistä ja koulutusta säätelevässä lainsäädännössä ei voida katsoa tavoiteltavaksi koiranomistajien tasavertaisuutta, vaan säännöksillä pyritään ensisijaisesti varmistamaan eläinsuojelun kannalta tarpeelliset näkökohdat ja että riistakantoja ei niiden lisääntymisaikana häiritä eikä rauhoitettuja eläimiä vahingoiteta. Nykyistä lainsäädäntöä valmisteltaessa katsottiin tarpeelliseksi säädellä erityisesti hirvieläinten metsästykseen käytettävien koirien metsästyskokeiden järjestämistä ja tällaisten koirien kouluttamista.

Edellä mainittuun viitaten maa- ja metsätalousministeriö tulee metsästyslainsäädännön tarkistamisen yhteydessä tarkentamaan riistaeläinten häiritsemistä koskevaa lainsäädäntöä suhteessa rauhoitussäännöksiin. Ministeriössä ei ole suunnitteilla eri metsästyskoirarotujen metsästyskokeita ja koulutusta koskevien säännösten tasavertaistamista.

Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 119/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Salo /saml:

Vilka snabba åtgärder tänker regeringen vidta för att hunddressyr jämställs vid tillämpningen av jaktlagens bestämmelser?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

På sistone har djurskyddet i anslutning till jakt väckt allt intensivare dialog såväl på det nationella som på det internationella planet bl.a. när det gäller beredning av EU-lagstiftning. Enligt den gällande jaktlagstiftningen ska jaktprov och hunddressyr ske utan att man skadar fredade viltarter eller stör dem under parningstiden. När man har berett bestämmelserna har man utgått från att jaktprov och hunddressyr för jakt betraktas som sådan störning av vilt som i regel ska anses vara förbjuden under djurets fredningstid.

Utöver att uppfylla åläggandena enligt EU-lagstifningen och skydda viltarterna under parningstiden syftar många viltarters fredningstider till att begränsa jaktbeskattningen. En fredningstid som i synnerhet riktar till att begränsa jaktbeskattningen indikerar således inte nödvändigtvis den för viltarten särskilt känsliga parningstiden. Vid beredningen av den gällande lagstiftningen var utgångspunkten att jaktprov och hunddressyr i praktiken åtminstone partiellt ska kunna ske under annan tid än jakttid. Undantagen som gäller jaktprov och dressyr av hundar under fredningstiden byggde på informationen om de konsekvenser som hundars verksamhet har orsakat viltet.

Tidpunkten för och längden på parningsperioder varierar stort hos olika viltarter varför syftet med bestämmelserna om jaktprov och skolning av hundar för jakt inte kan anses vara hundägarnas likvärdighet. I första hand är bestämmelserna riktade till att säkra de aspekter som är viktiga med tanke på djurskyddet. Ett ytterligare mål är att man inte stör viltbestånden under parningstiden eller skadar fredade djur. När de gällande bestämmelserna bereddes ville man i synnerhet reglera anordnandet av prov för hundar som används vid jakt efter hjortdjur samt skolningen av dessa hundar.

Med hänvisning till det ovan relaterade ska jord- och skogsbruksministeriet i samband med revideringen av jaktlagstiftningen precisera bestämmelserna om störning av vilt i förhållande till bestämmelserna om fredning. Ministeriet har inga planer på att jämställa tillämpningen av bestämmelserna som gäller jaktprov för olika jakthundraser och skolning av hundarna.

Helsingfors den 20 mars 2009

Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila