KIRJALLINEN KYSYMYS 11/2007 vp

Vuokralaisten oikeudet ovat hyvät ja näin pitää ollakin. Joskus kuitenkin nämä oikeudet aiheuttavat kohtuuttomia ongelmia vuokranantajille tilanteissa, joissa oikeuden ja kohtuuden nimissä olisi myös vuokranantajien oikeuksien astuttava mukaan kuvaan.

Miten turvataan vuokranantajan oikeudet tapauksissa ja tilanteissa, joissa vuokralainen on jättänyt säännönmukaisesti alusta alkaen vuokrat maksamatta, häiriköinyt kerrostaloasunnossa käyttämällä huumeita ja rikkomalla säpäleiksi vuokranantajan omistuksessa olevia huonekaluja ja kiinteitä kalusteita, kuten ovia ja ikkunoita, tekemällä tappouhkauksia ja tuomalla samalla tavalla käyttäytyviä seuralaisia huoneistoon? Vaikka vuokranantaja on häätöpaperit lähettänyt, ei vuokralainen ole suostunut muuttamaan eikä hakemaan tukea vuokraansa sosiaalivirastosta. Sosiaalivirasto ei myöskään ole halunnut tarjota vuokralaiselle asuntoa tämän kasaantuneiden ongelmien vuoksi, jolloin kaikki murhe on kaatunut yksityisen vuokranantajan sekä naapureiden niskoille. Viimein eri oikeudenkäyntien ja kuukausien taistelun jälkeen häätö edellä mainitussa tapauksessa on saatu viranomaisvoimin voimaan, mutta tuhoja on ehtinyt koitua jo useiden tuhansien eurojen edestä, puhumattakaan vuokranantajan ja naapureiden psyykkisestä jaksamisesta.

Mielestäni selkeissä vuokralaisen toiminnallaan aiheuttamissa väärinkäytöstapauksissa tulisi olla mahdollisuus nopeaan häätötoimenpiteeseen viranomaisten avulla etenkin siinä tapauksessa, että vuokralainen käyttäytyy häiritsevästi ja tuhoavasti, mutta kuitenkin niin, että molempien osapuolten näkökulmat tulisivat huomioiduiksi ja sosiaalityöntekijöillä olisi mahdollisuus ja velvollisuus toimia ennakoivasti, ettei tällaisia tilanteita pääsisi syntymään. Vuokralaisella tulisi olla myös velvollisuus korvata työllään tuomiossa asetetut korvaukset valtiolle, jolloin veronmaksajien rahoille tulisi edes jotakin katetta ja kynnys vastaaviin tekoihin vastaisuudessa kasvaisi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä molempien osapuolten, sekä vuokranantajan että vuokralaisen, oikeuksien turvaamiseksi eri ongelmatilanteissa?

Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2007

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 11/2007 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä molempien osapuolten, sekä vuokranantajan että vuokralaisen, oikeuksien turvaamiseksi eri ongelmatilanteissa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Henkilön häätäminen asunnosta vaatii aina tuomioistuimen päätöksen. Häätöä virka-apumenettelynä ei enää tunneta. 1990-luvun alussa alioikeusuudistuksen yhteydessä poistettiin summittainen häätömenettely ulosotonhaltijan luona. Ulosotonhaltijalaitos on sittemmin kokonaan lakkautettu. Summittainen häätömenettely soveltui vain tilanteisiin, joissa häätöperusteesta ei ollut epäselvyyttä.

Jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran sovitussa ajassa, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, paitsi jos laiminlyönnillä on vähäinen merkitys (asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 481/1995 , jälj. AHVL, 61 §). Näin ollen vuokranantajan kannattaa suhteellisen nopeasti vuokrarästien perusteella panna häätöä koskeva asia vireille. Asia pannaan vireille jättämällä käräjäoikeuteen ns. suppea haastehakemus (oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §). Jos asia on vuokranantajan käsityksen mukaan riitainen, joudutaan asia panemaan vireille tavallisella haastehakemuksella.

Jos vuokralainen vahingoittaa huoneistoa, häätöasian vireillepano käräjäoikeudessa on syytä tehdä viipymättä. Vuokrasuhde voidaan purkaa välittömästi, jos huoneistoa hoidetaan huonosti tai siellä vietetään häiritsevää elämää. Käytännössä käräjäoikeudet ovat toisinaan antaneet ns. väliaikaismääräyksen kiiretilanteissa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 7 §:n nojalla. Silloin voidaan väliaikaisesti määrätä vastapuolta kuulematta tilanteen korjaava toimenpide. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä ei kuitenkaan ole muodostunut täysin selvää kantaa siihen, milloin kyseistä säännöstä sovelletaan.

Vuokralainen on vahingonkorvausvastuussa rikkomastaan omaisuudesta (AHVL 25 §). Käytännössä ongelmana on se, ettei vuokralaisella useinkaan ole varoja korvata aiheuttamiaan vahinkoja. Jos vuokralainen syyllistyy rikoslain 35 luvussa tarkoitettuun vahingontekoon, käytettävissä ovat myös rikosoikeudelliset seuraamukset.

Sen jälkeen kun häätötuomio on annettu, se voidaan välittömästi panna täytäntöön, jos hakija asettaa vakuuden. Mikäli käräjäoikeus on antanut asiassa yksipuolisen tuomion, se on heti täytäntöönpantavissa ilman vakuuttakin kuten lainvoimainen tuomio (ulosottolain 2 luvun 6 ja 9 §).

Häädön täytäntöönpanoa koskevat säännökset ovat ulosottolain 6 a luvun 1-8 §:ssä. Säännökset ovat tulleet voimaan 1.3.2004. Kiireellisessä tilanteessa voidaan toimia niin, että muuttokehotus annetaan tiedoksi saman tien, kun asia on tullut vireille ulosottovirastossa, ja muuttopäiväksi määrätään sama tai seuraava päivä. Näin toimien häätö voidaan toimittaa hyvinkin nopeasti.

Edellä todetun perusteella voidaan katsoa, että nykyinen lainsäädäntö ottaa huomioon riittävässä määrin niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin oikeudet.

Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2007

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 11/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd:

Vad ämnar regeringen göra för att trygga vardera partens, såväl hyresvärdens som hyresgästens, rättigheter vid problemsituationer?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Vräkning av en person från en bostad kräver alltid domstolsbeslut. Man känner inte längre till vräkning i form av tjänstehjälp. I samband med underrättsreformen i början av 1990-talet avlägsnades det summariska vräkningsförfarandet inför överexekutor. Överexekutorsväsendet har sedermera helt avskaffats. Det summariska vräkningsförfarandet lämpade sig endast för situationer där det inte förelåg någon oklarhet om vräkningsgrunden.

Om hyresgästen underlåter att betala hyran inom avtalad tid har hyresvärden rätt att häva hyresavtalet, om inte underlåtelsen är av ringa betydelse (61 § i lagen om hyra av bostadslägenhet 481/1995 , nedan BHL). Detta innebär att det för hyresvärden lönar sig att skäligen snabbt anhängiggöra ett vräkningsärende med anledning av eftersläpande hyror. Ärendet anhängiggörs genom att till tingsrätten lämna in en s.k. summarisk stämningsansökan (rättegångsbalken 5 kap. 3 §). Om ärendet enligt hyresvärdens uppfattning är tvistig måste man anhängiggöra ärendet med en vanlig stämningsansökan

Om hyresgästen skadar lägenheten är det skäl att utan dröjsmål anhängiggöra ett vräkningsärende vid tingsrätten. Hyresförhållandet kan hävas omedelbart om lägenheten vanvårdas eller om det förs ett störande liv i lägenheten. I praktiken har tingsrätterna i brådskande fall givit ett s.k. interimistiskt förordnande med stöd av 5 kap. 7 § i rättegångsbalken. I sådana fall kan man utan att höra motparten förordna en åtgärd som återställer situationen. I rättslitteraturen och i rättspraxis har dock inte utformats en helt klar ståndpunkt om när bestämmelse i fråga är tillämplig.

Hyresgästen är skadeståndsansvarig för sådan egendom som han eller hon förstör (BHL 25 §). I praktiken är problemet det att hyresgästen ofta nog inte har medel att ersätta de skador han eller hon förorsakar. Om hyresgästen gör sig skyldig till en sådan skadegörelse som avses i 35 kap. i strafflagen kan också straffrättsliga påföljder komma till användning.

Efter det att en vräkningsdom avkunnats är den omedelbart verkställbar om sökanden ställer säkerhet. Om tingsrätten i ärendet har avkunnat en tredskodom kan den omedelbart verkställas också utan säkerhet så som en lagakraftvunnen dom (2 kap. 6 och 9 § i utsökningslagen).

Bestämmelserna om verkställighet av vräkning ingår i 6 a kap. 1-8 § i utsökningslagen. Bestämmelserna har trätt i kraft 1.3.2004. I brådskande situationer kan man förfara så att en flyttningsuppmaning delges samtidigt som ärendet anhängiggjorts vid utsökningsverket och som flyttningsdag bestäms samma eller följande dag. Om man handlar så kan en vräkning verkställas tom. mycket snabbt.

Med anledning av det ovan konstaterade kan det anses att den nu gällande lagstiftningen i tillräcklig mån tar i beaktande såväl hyresvärdens som hyresgästens rättigheter.

Helsingfors den 4 maj 2007