Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1224/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1224/2010 vp - Tarja Tallqvist /kd ym.

Lasten suojeleminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä

Eduskunnan puhemiehelle

Kaikenlainen seksuaalinen hyväksikäyttö jättää lapseen pysyviä ja vaikeita traumoja. Lapsia on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin suojelemaan hyväksikäytön uhriksi joutumiselta. YK:n Lapsen oikeuksien julistuksen mukaan lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensi sijalla suojelua ja apua annettaessa. Lasta on suojeltava kaikilta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä.

Suomessa ei ole riittävästi panostettu seksuaalirikoksien ennaltaehkäisyyn ja rikoksen uusimisen estämiseen. Kun henkilön taipumuksesta pedofiliaan on olemassa tieto tai vahva epäilys ja on odotettavissa, että hän toimii taipumuksensa mukaan, on lainsäädännön mahdollistettava lasten suojeleminen hyväksikäytöltä ja pedofiilin valvominen. Pedofiliarikoksen riski on ilmeinen, sillä seksuaalinen kiinnostus lapsiin on sitkeä taipumus, josta on vaikea päästä eroon. Tästä syystä lapsen hyväksikäytöstä tuomion saaneet tulisi saada valvonnan piiriin myös rangaistuksen suorittamisen jälkeen.

Valvonnassa voitaisiin yhdistää henkilön varsinainen jälkivalvonta ja vankiloissa käyttöön otettuihin hoito-ohjelmiin liittyvä psykiatrisen hoidon jatkaminen. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma on todennut, että valvonnan pitäisi jatkua niin kauan, kunnes vanhuus tai sairaus heikentää pedofiilin.

Poliisin mahdollisuudet puuttua todennäköiseen hyväksikäytön uhkaan ovat puutteelliset, kun rikosta ei vielä ole tapahtunut. Vaikka pedofiliaan syyllistyneiden perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä myös huolta, olisi oltava mahdollisuus rajoittaa esimerkiksi heidän asuinpaikkansa valintaa ja oleskelua koulujen, päiväkotien ja lapsille tarkoitettujen harrastuspaikkojen läheisyydessä. Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus helposti ilmoittaa epäilyistään lapsiin kohdistuvasta hyväksikäytön uhasta. Poliisilla tulee puolestaan olla mahdollisuus tallettaa tätä tietoa ja niitäkin rikosilmoituksia, joita tehdään vanhentuneesta lapsen hyväksikäytöstä. Jos samasta henkilöstä tulee toistuvasti ilmoituksia, sen olisi johdettava jonkinlaiseen seurantaan kunnioittaen jälleen samalla oikeusvaltion periaatteita.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus aikoo tehostaa lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja
aikooko hallitus ottaa käyttöön lapsen hyväksikäytöstä tuomion saaneiden jälkivalvonnan?

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011

Tarja Tallqvist /kd
Toimi Kankaanniemi /kd
Leena Rauhala /kd
Päivi Räsänen /kd
Kari Kärkkäinen /kd
Sari Palm /kd
Merja Kuusisto /sd
Katja Taimela /sd
Esa Lahtela /sd
Jukka Gustafsson /sd
Jyrki Yrttiaho /vas
Merja Kyllönen /vas
Arto Satonen /kok
Timo Heinonen /kok
Bjarne Kallis /kd
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tarja Tallqvistin /kd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1224/2010 vp:

Kuinka hallitus aikoo tehostaa lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja
aikooko hallitus ottaa käyttöön lapsen hyväksikäytöstä tuomion saaneiden jälkivalvonnan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus on käynnistänyt useita lainsäädännön muutosehdotuksia, joiden tavoitteena on entistä tehokkaampi lasten suojaaminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

Joulukuun 3 päivänä 2010 hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen (HE 282/2010 vp), jossa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Esitys sisältää useita ehdotuksia, joilla on tarkoitus parantaa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuvan lapsen asemaa. Esityksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus korotettaisiin neljäksi kuukaudeksi vankeutta, sukupuoliyhteyden sisältävät hyväksikäyttörikokset katsottaisiin lähtökohtaisesti törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi ja nuoreen kohdistuvan seksuaalipalvelujen ostamisen enimmäisrangaistus korotettaisiin yhdestä vuodesta kahdeksi vuodeksi vankeutta.

Lakiin lisättäisiin myös rangaistussäännökset lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin. Lapsipornografiaa koskevien rangaistussäännösten tunnusmerkistöjä täsmennettäisiin ja täydennettäisiin. Lisäksi syyteoikeuden erityistä vanhentumista koskevaa säännöstä täydennettäisiin niin, että myös lapseen kohdistunut pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, paritus sekä eräät muut laissa määriteltävät törkeät rikokset vanhentuisivat aikaisintaan uhrin täyttäessä kaksikymmentäkahdeksan vuotta.

Myös salassapitovelvollisuutta koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia lasten suojaamiseksi seksuaalirikoksilta. Muun ohessa sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palveluksessa oleville henkilöille sekä kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille säädettäisiin oikeus tehdä salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta seksuaalirikosta. Lisäksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisessä käytettävään rikosrekisteriotteeseen merkittäisiin myös pornografia- ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset. Pääsääntöisesti rikosrekisteriotteeseen merkitään vain sakkoa ankarammat rangaistukset.

Joulukuussa 2010 eduskunnalle annettiin myös seksuaalirikollisten velvoitteellista lääkehoitoa seuraamusjärjestelmässä koskeva lakiesitys (HE 310/2010 vp), jonka tavoitteena on uusintarikollisuutta ehkäisemällä suojata sekä lapsia että aikuisia seksuaalirikoksilta. Esityksessä ehdotetaan seksuaalirikollisten lääkehoidon sekä siihen liittyvän psykososiaalisen hoidon ja tuen ottamista osaksi valvotun koevapauden ja ehdonalaisen vapauden järjestelmää. Vanki voisi päästä valvottuun koevapauteen sitoutumalla vapaaehtoisesti sukupuolista halua hillitsevään lääkehoitoon. Tällöin edellytyksenä olisi valvotun koevapauden muiden ehtojen lisäksi, että vanki sitoutuisi jatkamaan sovittua lääkehoitoa myös ehdonalaisessa vapaudessa. Hoitoehdon rikkomisesta saattaisi seurata palauttaminen vankilaan. Uudistus merkitsisi siten seksuaalirikoksesta tuomittujen nykyiseen verrattuna tehostettua yksilöllistä jälkivalvontaa valvotun koevapauden ja ehdonalaisen vapauden aikana.

Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2011

Oikeusministeri Tuija Brax
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1224/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Tarja Tallqvist /kd m.fl.:

Hur tänker regeringen intensifiera skyddet av barn mot sexuellt utnyttjande och
tänker regeringen införa övervakning i efterhand när det gäller dem som dömts för sexuellt utnyttjande av barn?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Regeringen har lagt fram flera förslag till ändring av lagstiftningen när det är fråga om att allt intensivare skydda barn mot sexuellt utnyttjande.

Den 3 december 2010 överlämnade regeringen till riksdagen en proposition (RP 282/2010 rd) där det föreslås att riksdagen ska godkänna Europarådets konvention om skydd för barn mot sexuell exploatering och sexuella övergrepp. Propositionen innehåller flera förslag som syftar till att förbättra ställningen av barn som utsätts för sexuella övergrepp. Enligt propositionen kommer minimistraffet för sexuellt utnyttjande av barn att höjas till fängelse i fyra månader, utnyttjandebrott där det ingår samlag ska som utgångspunkt betraktas som grovt sexuellt utnyttjande av barn och maximistraffet för köp av sexuella tjänster av ung person höjs från ett till två års fängelse.

I lagen föreslås också straffbestämmelser om lockande av barn i sexuella syften. Rekvisiten i straffbestämmelserna om barnpornografi preciseras och kompletteras. Bestämmelsen om särskild preskription av åtalsrätten kompletteras därutöver så att även tvingande till sexuell handling, sexuellt utnyttjande, koppleri och vissa andra grova brott som bestäms i lagen och som riktat sig mot ett barn preskriberas tidigast när offret fyller 28 år.

Även bestämmelser om sekretess föreslås bli ändrade för att skydda barnen mot sexualbrott. Det föreslås att de anställda hos bl.a. social- och hälsovården, undervisningsväsendet och ungdomsväsendet samt alla yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården ska ha rätt att trots sekretessbestämmelserna göra en anmälan till polisen, när de på grund av omständigheter som de har fått kännedom om i sin uppgift har skäl att misstänka att en person som är yngre än 18 år har utsatts för ett sexualbrott. I framtiden ska också bötesstraff som dömts ut för pornografi- och sexualbrott antecknas i det straffregisterutdrag som används vid kontroll av den brottsliga bakgrunden hos en person som arbetar med barn. I straffregisterutdraget antecknas i regel endast de straff som är strängare än böter.

I december 2010 överlämnades det till riksdagen också en proposition med förslag till förpliktande läkemedelsbehandling för sexualbrottslingar (RP 310/2010 rd) som ska ingå i påföljdssystemet och som syftar till att genom förebyggande av återfallsbrottslighet skydda både barn och vuxna för sexualbrott. I propositionen föreslås det att läkemedelsbehandlingen av sexualbrottslingar och psykosocial vård och psykosocialt stöd som anknyter till läkemedelsbehandlingen införs i systemet med övervakad frihet prov och villkorlig frihet. En fånge kan placeras i övervakad frihet på prov om han eller hon frivilligt förbinder sig att delta i läkemedelsbehandling som dämpar den sexuella lusten. Då är en förutsättning vid sidan av de övriga villkoren för den övervakade friheten på prov att fången förbinder sig att även i den villkorliga friheten fortsätta den avtalade läkemedelsbehandlingen. Brott mot vårdvillkoret kan leda till att fången sänds tillbaka till fängelset. Reformen innebär således att de som dömts för sexualbrott kommer att övervakas intensivare på efterhand under den övervakade friheten på prov och den villkorliga friheten jämfört med dagens läge.

Helsingfors den 2 mars 2011

Justitieminister Tuija Brax