Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1229/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1229/2010 vp - Lauri Oinonen /kesk

Äänekoskelle suunnitellun biodiesellaitoksen logistiikkaverkoston rakentaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Mikäli Äänekoskelle sijoitetaan biodiesellaitos, on samalla ensiarvoisen tärkeää, että tätä biopolttoaineen tuotantoa tukee ympäristöystävällinen kestävä logistiikka raaka-aineen eli puun hankintaa varten. Lisäksi logistiikkaverkon tulee kattaa koko pohjoinen Keski-Suomi, jotta puun hankinnan työllistävä vaikutus kattaa koko pohjoisen Keski-Suomen ja osia naapurimaakuntiakin. Tässä ovat keskeisessä asemassa Keski-Suomen rata ja Keitele-Päijänne-kanava. Samoin Äänekoskella tulee olla työllistävä ja ympäristöystävällinen vientilogistiikka, jota varten nyt rappeutuva Haapamäki-Parkano-Pori-rata tulisi peruskorjata. Samalla osa Pohjanmaan radan suunnitellusta tavarankuljetuksen lisäyksestä voitaisiin ohjata Ylivieskan, Haapajärven, Jyväskylän, Haapamäen ja Parkanon kautta ennen Tamperetta Poriin. Tässä tapauksessa Tampereen lähelle Pirkkalaan suunniteltu uutta järjestelyratapihaa ja Tampereen pohjoispuolelle suunniteltuja lisäraidepareja ei olisi tarpeen rakentaa, koska Keski-Suomen rata ja Haapamäen kautta kulkeva vanha Pohjanmaan rata kunnostettuina täyttäisivät nämä raideliikenteen tarpeet. Näin säästyvät varat kattavat hyvin Keski-Suomen radan sekä Haapamäki-Parkano-Pori-rataosuuden ratainvestoinnit. Näin ratojen osalta kyse on jo suunnitellun rahoituksen uudelleen ohjaamisesta työllistävämpään ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Vastaavasti Keitele-Päijänne-kanava on nyt vajaakäytössä, ja sen liikennemuotojen uudistaminen toisi uutta taloudellista virikettä myös muullekin kuin puunkuljetukselle, kuten esim. matkailulle. Vuoden 2011 lisätalousarviossa on esitetty rahaa uudentyyppisille kuljetusaluksille mm. puutavaran ja bioenergian kuljetuksia varten. Näitä ympärivuotiseen käyttöön suunniteltuja aluksia tulisi käydä rakentamaan ja samanaikaisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan kyseisen liikenteen tarvitsemia satamia.

Näin Äänekosken biodiesellaitoksen puutavarakuljetukset saisivat monipuolisen eri liikennemuotoja hyödyntävän ja ympäristöystävällisen laajan logistiikkaverkoston, jonka työllistävä vaikutus ulottuisi maantieteellisesti hyvin laajalle pohjoiseen Keski-Suomeen ja naapurimaakuntiin. Samalla se loisi uusia mahdollisuuksia kehittää muita toimialoja, kuten esimerkiksi sisävesiristeilymatkailua. Samoin kaavailtu Jyväskylä-Lahti-Helsinki-rata saisi aivan uuden merkityksen, kun Keski-Suomen radan kunnostamisella saataisiin suorin junayhteys Oulusta Jyväskylän kautta Helsinkiin. Tämä auttaisi Jyväskylän ja Oulun pysymistä kehittyvinä maakuntakeskuksina sekä Saarijärven nykyisten koulutuslaitosten kehittymistä tutkimukseen ja opetukseen keskittyviksi monitieteellisiksi biotalouskeskuksiksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että Äänekoskelle mahdollisesti sijoitettavaa biodiesellaitosta tukee ympäristöystävällinen ja eri kuljetusmuotoja hyödyntävä logistiikkaverkosto?

Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2011

Lauri Oinonen /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1229/2010 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että Äänekoskelle mahdollisesti sijoitettavaa biodiesellaitosta tukee ympäristöystävällinen ja eri kuljetusmuotoja hyödyntävä logistiikkaverkosto?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Liikennevirasto on antanut lausunnon Äänekosken biodiesellaitoshanketta koskevasta YVA- selostuksesta marraskuussa 2010. Lausunnon taustamateriaaliksi on virastossa teetetty kuljetustarkastelu, jossa erityisesti raaka-ainekuljetusten osuutta on selvitetty tuoreiden valtakunnallisten kuljetusten optimointimallien avulla.

Raaka-ainekuljetuksissa optimointien mukaan rautatiekuljetuksen osuus tulisi olemaan Äänekosken laitoksen toimituksissa noin kaksi kolmasosaa ja tiekuljetuksen yksi kolmasosa. Vesitiekuljetuksilla ei näytä olevan olennaista merkitystä raaka-aineiden kuljetuksissa Äänekosken laitokselle.

Äänekosken energiapuun toimitukset vastaavat selvityksen mukaan noin viittä junakuljetusta ja noin 40 rekkakuljetusta vuorokaudessa. Asiantuntijatiedon mukaan edellä mainitut junamäärät mahtuvat olemassa olevalle rataverkolle. Rautateitse kuljetettavan raaka-ainemäärän saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin erillisen energiapuun kuormauspaikkaverkon rakentamista. Nykyinen tieverkko pystyy välittämään kasvavan liikenteen. Lisääntyvä raskas liikenne voi kuitenkin ruuhkauttaa erityisesti liittymiä. Raskaiden ajoneuvojen lisääntyminen voi myös lisätä turvattomuuden tunnetta kävelijöiden ja pyöräilijöiden keskuudessa sekä paineita ajonopeuksien alentamiseen.

Liikennevirastossa valmistuu maaliskuun 2011 alussa energiakuljetusten optimointimalli. Mallin avulla voidaan selvittää biopolttoainelaitosten raaka-ainekuljetusten reitit ja tarvittavien terminaalien sijaintialueet.

Tuotekuljetusten määrä on raaka-ainekuljetusten ja mahdollisten hiilidioksidikuljetusten rinnalla pieni eikä aiheuta alueen tieverkon kannalta merkittävää lisäkuormitusta.

Tieverkon kannalta energiapuun kuljetuksia merkittävämpi liikenne voi syntyä laitoksen tuottaman ja talteen otettavan hiilidioksidin varastointiin kuljettamisesta. Mikäli kaikki kuljetukset satamiin hoidetaan tiekuljetuksina, merkitsee se noin 60 täysperävaunullisen rekan kuljetusta vuorokaudessa. Hiilidioksidin vienti Suomen satamista ulkomaille varastoitavaksi tarkoittaa noin 50 aluskäyntiä Suomessa.Seudun nykyisen liikennekysynnän ja ennustetun kehityksen perusteella panostus on tarkoituksenmukaisinta kohdentaa olemassa olevaan liikennöityyn rataverkkoon. Parhaillaan on käynnissä Keski-Suomen radalla (Jyväskylä-Haapajärvi) radan päällysrakenteen uusiminen radan heikkokuntoisimmilla alueilla. Nämä toimenpiteet mahdollistavat rataosan liikennöinnin lähes kymmenen seuraavan vuoden ajan, minkä aikana lisäkorjaustarpeita tulee arvioida uudelleen.

Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2011

Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1229/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att den biodieselanläggning som eventuellt placeras i Äänekoski ska stödjas av ett miljövänligt logistiknätverk som utnyttjar olika transportformer?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Trafikverket gav ett utlåtande om MKB-rapporten om projektet för biodieselanläggningen i Äänekoski i november 2010. Bakgrundsmaterial för utlåtandet var den transportundersökning som verket låtit göra, där i synnerhet andelen råvarutransporter hade utretts med hjälp av nya optimeringsmodeller för riksomfattande transporter.

Enligt optimeringen kommer andelen järnvägstransporter att utgöra ungefär två tredjedelar och vägtransporterna en tredjedel av råvaruleveranserna till anläggningen i Äänekoski. Vattenvägstransporter kommer troligen inte att ha någon större betydelse när det gäller transport av råvaror till anläggningen i Äänekoski.

Leveranserna av energived till Äänekoski motsvarar enligt undersökningen ungefär fem tågtransporter och ungefär 40 långtradartransporter per dygn. Enligt uppgifter från sakkunniga får de nämnda tågtransporterna plats på det befintliga bannätet. För att man ska kunna uppnå den mängd råvaror som ska transporteras per järnväg krävs det emellertid att ett separat lastningsplatsnätverk för energived byggs. Det nuvarande vägnätet klarar av den ökande trafiken. Den ökande tunga trafiken kan dock medföra att i synnerhet korsningar stockar sig. Det allt större antalet tunga fordon kan också öka känslan av otrygghet bland fotgängare och cyklister och bidra till att trycket på att sänka körhastigheterna ökar.

Vid Trafikverket färdigställs en optimeringsmodell för energitransporter i början av mars 2011. Med hjälp av modellen kan man utreda rutterna för råvarutransporter till biobränsleanläggningarna och placeringen av terminaler.

Antalet produkttransporter är litet i jämförelse med antalet råvarutransporter och eventuella koldioxidtransporter och medför ingen betydande tilläggsbelastning på regionens vägnät.

Lagertransporter av den koldioxid som anläggningen producerar och som ska tas tillvara kan leda till trafik som har större betydelse för vägnätet än transporterna av energived. Om alla transporter till hamnarna genomförs som vägtransporter innebär det cirka 60 transporter med långtradare med egentlig släpvagn per dygn. Utförseln av koldioxid från Finlands hamnar för lagring utomlands innebär omkring 50 fartygsbesök i Finland.

På basis av regionens nuvarande trafikefterfrågan och den förväntade utvecklingen är det mest ändamålsenligt att rikta insatserna på det befintliga trafikerade bannätet. För närvarande förnyas överbyggnaden på banan i Mellersta Finland (Jyväskylä-Haapajärvi) på de delar av banavsnittet som är i sämst skick. Dessa åtgärder gör trafik på banavsnittet möjlig i närmare tio års tid framöver. Under denna tid ska behoven av tilläggsreparation bedömas på nytt.

Helsingfors den 2 mars 2011

Trafikminister Anu Vehviläinen