Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1380/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1380/2010 vp - Lauri Oinonen /kesk

Biokaasun tuotannon edistäminen Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

On erinomaista, että hallitus yrittää saattaa metsiemme biomassan hyötykäyttöön sähkön- ja lämmöntuotannossa. Samoin on erinomaista, että hallitus tukee tuulivoimaa sähköntuotannossa. Lisäksi suomalainen metsäteollisuus on edelläkävijä luomassa puupohjaista kotimaista biodieseliä. Tämän kehittämiselle antaa hyvän pohjan hallituksen esittämä energiaveropaketti ja tähän liittyen liikenteessä myyntiosuusvelvoitteen muuttaminen.

Kuitenkin energiaveropaketti ja myyntiosuusvelvoite kaipaavat uudistamista. Kansallisesti ja kansainvälisesti on todettu, että kustannustehokkain tapa leikata kasvihuonepäästöjä liikenteessä on biokaasun käytön edistäminen, mikä leikkaa huomattavasti myös kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä. Näin esitän biokaasun laajempaa käyttöä liikenteeseen kaikin mahdollisin tavoin siellä, missä sillä on mahdollisuus kasvaa kannattavaksi liiketoiminnaksi, jotta pääsemme EU:n asettamiin päästötavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä ja hallituksen asettamaan päästöttömään energiatalouteen vuoteen 2030 mennessä.

Suurin osa Suomessa tuotetusta biokaasusta tulee kaatopaikkalaitoksista, jotka käyttävät tämän sähkön ja/tai lämmön tuottamiseen tai jopa polttavat sen suoraan ilman mitään hyötykäyttöä. Kuitenkin EU:n liikennesektorin hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 35 % vuodesta 1990 vuoteen 1996. Vastaavasti EU:n tutkimuskeskuksen yhdessä EU:n autoteollisuuden (Eucar) ja öljyteollisuuden (Concawe) kanssa tekemän laajan liikennepolttoaineiden elinkaarianalyysin mukaan jäteperäinen biokaasu on kasvihuonekaasupäästöiltään selvästi alhaisin kaikista polttoaineista. Samoin kansainvälisen autoliiton FIA:n tammikuussa 2010 julkaistutuissa testituloksissa VW Passat Ecofuel osoittautui koko Euroopan puhtaimmaksi polttomoottoriautoksi eli mm. kaikkia hybridiautoja paremmaksi.

Suomessa VTT on tutkimuksissaan osoittanut, että biokaasun päästöhaitta, mukaan lukien muutkin päästöt kuin hiilidioksidipäästöt, kilometriä kohti on pienin verrattuna sähköön, maakaasuun, biodieseliin, dieseliin tai bensaan. Samoin VTT on osoittanut, että ainoastaan maakaasuauton kilometrikustannukset ovat samalla tasolla kuin biokaasuauton verrattuna sähkö-, diesel-, biodiesel- tai hybridiautoihin. Samoin VTT:n tutkimuksessa mainitaan, että USA:n ympäristönsuojeluviraston EPA:n testivoittaja on jo 10 vuoden ajan ollut metaanimonofuelauto Honda Civic GX.

Täten ulkomaalaiset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat kiistatta, että biokaasu on erittäin hyvä keino leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Syynä on ympäristölaadun lisäksi moottoritekniikan laatu, jossa biokaasun oktaaniluku on 140. Tähän oktaanilukuun yksikään fossiilinen tai uusiutuva nestemäinen polttoaine ei pääse. Vastaavasti Suomen Biokaasuyhdistys on pystynyt todistamaan, että uudistamalla nykyistä tekniikkaa nykyisissä biokaasulaitoksissa ja perustamalla uusia biokaasulaitoksia biokaasua riittäisi yllin kyllin sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä liikennebiokaasuksi.

Tästä huolimatta hallitus on kuitenkin asettamassa biokaasukäyttöisille ajoneuvoille käyttövoimaveron. Samoin hallitus on esittänyt tuotantotukea biokaasulle vain sähköntuotantoon ja on myyntiosuusvelvoitteiden uudistamisessa keskittynyt käytännössä vain nykyisen palmudieselin lisäämiseen ja myöhemmin suomalaisen puuperäisen biodieselin korvaamiseen sillä. Näin veropolitiikalla, tuotantotuilla ja myyntiosuusvelvoitteen uudistamisella hallitus hankaloittaa huomattavasti biokaasun nousua varteenotettavaksi energialähteeksi liikenteeseen. Tämä ei ole perusteltavissa liikennebiokaasun tuottamiseen liittyvillä lisäkustannuksillakaan tai rajoitetulla ajoneuvokannalla, mikäli tälle löytyy poliittinen tahto.

Käytännön esimerkki tästä löytyy Ruotsista, jossa jopa Lapissa kulkee biokaasubussi julkisessa liikenteessä. Kun perinteinen dieselbussi hyytyy pakkaseen dieselin jähmettyessä, tämä bussi pysyy aikataulussa biokaasun jähmettyessä vasta -180 celsiusasteessa. Pisimmälle liikennebiokaasun käytössä on päässyt Etelä-Ruotsi, jossa on täysin toimiva liikennebiokaasuasemaverkosto ja merkittävä osa julkisesta liikenteestä toimii biokaasulla. Liikennebiokaasua tuottavien laitosten ohella Ruotsista löytyy myös Suomen tapaan biokaasulaitoksia, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, mutta näiden määrä ei ole kasvussa, eikä Ruotsin hallitus erityisesti tue näiden kasvua, vaan itse asiassa määrätietoisesti pyrkii saamaan liikennebiokaasun yhä laajempaan käyttöön. Täten Ruotsissa biokaasun käyttö liikenteessä on voimakkaassa kasvussa.

Kun Suomessa linja-autoliikennöitsijät tuskailevat dieselveron ja dieselin hintapiikkien kanssa, Ruotsissa biokaasuun siirtyneet liikennöitsijät voivat luottaa kotimaiseen tasahintaiseen polttoaineeseen, jonka saannissa ei ole ongelmaa. Vastaavasti biokaasun tuotantoon siirtyneet kunnat ja kaupungit suorastaan odottavat raakaöljyn varmaa hinnannousua vuosien kuluttua raakaöljyvarantojen huvetessa hitaasti ja varmasti. Näin näiden kuntien ja kaupunkien talous on varmemmalla pohjalla kuin yhdenkään suomalaisen kunnan ja kaupungin.

Maataloudessa biokaasu avaa mahdollisuuden tehdä maatiloista energiaitsenäisiä yksiköitä. Tähän peruskalut tarjoaa Valtra Oy Ab:n kehittämänä biokaasutraktori ja samaan tekniikkaan perustuva biokaasuaggregaatti. Biokaasutraktoria on koeajettu hyvin tuloksin maatilalla Laukaassa, jota Valtra Oy Ab esitteli laajalle yleisölle Ruotsissa. Suomessa ei ole vielä polttoaineverkostoa biokaasutraktoria varten.

Ottamalla tuotantotuki pois biokaasulaitoksilta niiden saaman investointituen tai perustamisvuoden takia syrjitään niitä alan pioneereja, jotka ovat kehittäneet uusien laitosten ja tulevien laitosten käyttämän teknologian. Lisäksi tuotantotuen piirissä olevat laitokset ovat todella isoja. Näin ekologisesti kestävä hajautettu energiantuotanto kärsii.

Samoin biokaasulaitosten lopputuotteet olisivat parempia lannoitteita kuin nykyiset kemialliset lannoitteet, ja Ruotsissa näiden käyttö ei ole ongelma lainsäätäjälle. Kuitenkaan kaikkia biokaasulaitosten lopputuotteita, kuten nestemäistä typpipitoista lannoitetta, Suomessa maanviljelijät eivät saa käyttää ollenkaan, koska Suomen lainsäädäntö luokittelee sen tietyissä tapauksissa jätevedeksi eikä se sellaisenaan ole sisällytettävissä lannoitevalmisteluetteloon. Tämä nestemäinen typpijae olisi kuitenkin varsin käyttökelpoinen lannoite viljelijöille, joiden pellot ovat fosforilla kyllästettyjä. Lisäksi, käyttäessään biokaasulaitosten toista kiinteämpää lopputuotetta tai lain salliessa nestemäisen typpijakeen käytön, maanviljelijöiden on aloitettava raskasmetalliseuranta jokaiselta peltolohkolta, mikäli he siirtyvät käyttämään ko. lopputuotteita, vaikka biokaasulaitokset tekevät jo tämän heidän puolestaan Eviran ohjeistuksen mukaan.

Täten Suomen biokaasulaitosten kehitystä vaivaa ns. kuolemanlaakson ylittämisen ongelma eli toiminnan alkuvaiheen ylittäminen. Tämä on yleinen, ei pelkästään biokaasua koskeva kysymys. Ongelman ydin ei ole raha, vaan se, miten uudet teknologiaan sekä toimintatapoihin tai yhteiskunnallisiin muutoksiin perustuvat muutostarpeet saataisiin konkreettisesti toteutettua viiveettömämmin Suomessa kuin muualla. Finnveran alkavien yritysten rahoitusohjelma ja ns. business-enkeliohjelmat sekä Sitran pääomasijoitukset eivät riitä, kun käytäntö on osoittanut, että 2000-luvun alun tappiovuosien jälkeen yksityiset pääomasijoittajat ovat siirtyneet kypsempien yritysten rahoittamiseen.

Näin hallituksen esitysten tuloksena eivät ainoastaan Suomessa olevat maakunnalliset liikennebiokaasuhankkeet, vaan myös perinteiset biokaasulaitokset, jotka tuottavat sähköä ja/tai lämpöä, ovat odottavalla kannalla. Mikäli hallituksen esitykset toteutuvat, biokaasun käyttö kaikilla sektoreilla tulee merkittävästi vaikeutumaan tai jopa vähenemään sekä keskittymään harvoihin isoihin laitoksiin, mikä ei ole ekologisesti järkevää. Lisäksi keskittämällä liikenteen polttoaineen tuotanto pariin puudiesellaitokseen näiden laitosten ulkomaanvienti pienenee huomattavasti esim. Saksaan, jonka oma biodieseltuotanto on romahtanut. Näin annamme Ruotsin metsäteollisuudelle valttikortin ottaa Suomesta valmis teknologia ja viedä Ruotsista puuperäistä dieseliä ulkomaille, kun Ruotsin oma liikennepolttoainetarve perustuu biokaasuun ja biodieseliin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään, jotta biokaasulle suunnatut tuotantotuet ulotetaan myös liikennebiokaasutuotantoon, liikenteen myyntiosuusvelvoitteet ulotetaan liikennebiokaasuun ja biokaasulaitosalan pioneerit pääsevät samanvertaiseen asemaan tuotantotuissa uusien biokaasulaitosten kanssa ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että biokaasulaitosten sivutuotteena muodostuva lannoite vapautetaan sellaisista säädöksistä, jotka estävät biokaasutuotannon kasvua, ja tuetaan samalla sekä Suomen energiaomavaraisuutta ekologisesti kestävällä hajautetulla energiatuotannolla että Suomen mahdollista puupohjaista biodieselvientiä?

Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2011

Lauri Oinonen /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1380/2010 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään, jotta biokaasulle suunnatut tuotantotuet ulotetaan myös liikennebiokaasutuotantoon, liikenteen myyntiosuusvelvoitteet ulotetaan liikennebiokaasuun ja biokaasulaitosalan pioneerit pääsevät samanvertaiseen asemaan tuotantotuissa uusien biokaasulaitosten kanssa ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että biokaasulaitosten sivutuotteena muodostuva lannoite vapautetaan sellaisista säädöksistä, jotka estävät biokaasutuotannon kasvua, ja tuetaan samalla sekä Suomen energiaomavaraisuutta ekologisesti kestävällä hajautetulla energiatuotannolla että Suomen mahdollista puupohjaista biodieselvientiä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus antoi syyskuussa 2010 eduskunnalle esityksen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta ja eduskunta hyväksyi kyseisen lain joulukuussa 2010. Lain (1396/2010 ) tuotantotuen tasoa koskevat kohdat saatettiin voimaan valtioneuvoston asetuksella 25.3.2011 alkaen, kun EY:n komissio oli notifiointimenettelyssä hyväksynyt lakiin sisältyvät valtiontuet. Uudet 1.1.2009 tai sen jälkeen kaupalliseen käyttöön otetut ja otettavat biokaasuvoimalat voivat nyt hakeutua em. lain mukaisen syöttötariffijärjestelmän piiriin, jolloin niille maksetaan enintään 12 vuoden ajan sähkön markkinahinnasta riippuvaa muuttuvaa sähkön tuotantotukea. Vanhat, ennen vuotta 2009 käyttöönotetut biokaasuvoimalat ovat saaneet investointiinsa energiatukea ja lisäksi energiavalmisteverolain (1260/1996 ) mukaista tukea tuotetun sähkömäärän mukaan. Vuoden 2011 alusta lain (1260/1996 ) mukaista tukea ei enää myönnetä, vaan se on korvattu vastaavan suuruisella uuden lain (1396/2010 ) mukaisella kiinteällä sähkön tuotantotuella 4,2 euroa/MWh. Tuen hakijan pitää toimittaa rekisteröitymisilmoitus Energiamarkkinavirastolle.

Liikennebiokaasun tuotantoon ja jalostukseen tähtääviin uusiin biokaasulaitosinvestointeihin on jatkossakin mahdollista saada energiatukea, ja lisäksi biokaasu säilyy verottomana liikennepolttoaineena. Työ- ja elinkeinoministeriössä on myös käynnistymässä biokaasun liikennekäytön edistämisen selvittäminen. Mahdolliset biokaasun liikennekäytön edistämistä koskevat linjaukset ja lisätoimenpiteet jäävät huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen nimitettävän uuden hallituksen harkittaviksi ja päätettäviksi.

Biokaasuprosessissa syntyy maanparannusaineena sellaisenaan käytettävää sivutuotetta. Tätä mädätysjäännöstä voidaan käyttää maataloudessa maanparannukseen sellaisenaan tai kuivattuna. Kuivauksessa syntynyt nestejae on lannoitevalmistetyyppinimeltään rejektivesi. Sitä voidaan käyttää orgaanisena lannoitteena maataloudessa, jos sen raaka-aineina ovat lanta, eläinperäinen tai muu elintarviketeollisuuden orgaaninen sivutuote. Sen sijaan kun puhdistamoliete on yhtenä biokaasutuksen raaka-aineena, ei rejektiveden käyttö lannoitteena ole vielä sallittua. Yhteiskäsittelyn lopputuotteiden käyttöominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Tätä tietoa ei tyyppinimen muutosta vaativilta toimijoilta ole vielä saatu. Lisätiedon toimittaminen on toimijoiden ensisijainen velvollisuus, jotta säädöksiä voidaan lähteä tarkistamaan.

Koska puhdistamolietepohjaisessa mädätysjäännöksessä on kyse maanparannusaineena sellaisenaan käytettävästä sivutuotteesta, koskee sen käyttöä maataloudessa myös valtioneuvoston päätöksen 282/1994 puhdistamolietteen maatalouskäytöstä rajoitteet ja määräykset mukaan lukien tarvittaessa viljelymaan analysointivaatimus mädätysjäännöksen raskasmetallikuormituksesta. Valtioneuvoston päätöksen pohjana olevaa puhdistamolietedirektiiviä ollaan EU:ssa uudistamassa lähiaikoina.

Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1380/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent:

Vilka åtgärder är regeringen beredd att vidta för att de produktionsstöd som riktats till biogasen också ska utsträckas till att omfatta produktionen av biogas för trafikbruk, att åtaganden beträffande försäljningsandelen för trafikbruk ska utsträckas till att omfatta den biogas som används i trafiken och för att pionjärerna i biogasverksbranschen ska bli jämställda med nya biogasanläggningar i fråga om produktionsstödet och
vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att den gödsel som uppstår som biprodukt vid biogasverken inte ska omfattas av sådana bestämmelser som hindrar biogasproduktionen från att växa, och att man samtidigt genom ekologiskt hållbar distribuerad energiproduktion stöder såväl Finlands energisjälvförsörjning som Finlands eventuella export av träbaserad biodiesel?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I september 2010 lämnade regeringen en proposition till riksdagen med förslag till lag om stöd till produktion av el från förnybara energikällor. Riksdagen godkände lagen i fråga i december 2010. De bestämmelser i lagen (1396/2010 ) som gäller nivån på produktionsstödet sattes i kraft genom statsrådets förordning från och med den 25 mars 2011, efter det att EU-kommissionen vid anmälningsförfarandet hade godkänt de statsstöd som ingår i lagen. Nya biogasverk som har tagits eller kommer att tas i kommersiell drift 1.1.2009 eller senare kan nu söka sig till det system med ett inmatningspris som föreskrivs i lagen i fråga varvid de betalas ett rörligt produktionsstöd för el som är beroende av marknadspriset på el i högst 12 års tid. Gamla biogasverk som tagits i drift före år 2009 har fått energistöd för sin investering och dessutom stöd enligt den s.k. energiaccislagen (1260/1996 ) på basis av den mängd el som de hittills har producerat. Från och med ingången av 2011 beviljas inte längre något stöd enligt den nämnda lagen (1260/1996 ) utan det har ersatts med ett lika stort fast produktionsstöd om 4,2 euro/MWh enligt den nya lagen (1396/2010 ). Den som ansöker om stödet ska lämna in en registreringsansökan till Energimarknadsverket.

Det är möjligt att också fortsättningsvis få energistöd för investeringar i biogasverk som producerar och förädlar biogas för trafikbruk, och dessutom ska biogasen också i fortsättningen vara ett skattefritt drivmedel. En utredning om främjandet av användningen av biogas i trafiken håller också på att inledas vid arbets- och näringsministeriet. Eventuella riktlinjer och ytterligare åtgärder för främjande av användningen av biogas i trafiken ska dock övervägas och beslutas av den nya regeringen, som kommer att utnämnas efter riksdagsvalet i april.

I en biogasprocess uppkommer det en biprodukt som kan användas som sådan som jordförbättringsmedel. Denna rötningsfraktion kan användas för jordförbättring inom jordbruket antingen som sådan eller i avvattnad form. Den flytande fraktion som uppkommer vid avvattningen har som gödselmedel typnamnet rejektvatten. Det kan användas som organiskt gödselmedel inom jordbruket, om gödsel och animalisk eller annan organisk biprodukt från livsmedelsindustrin använts som råvara i det. Om däremot slam från reningsverk används som en av råvarorna vid biogasning, får rejektvatten tills vidare inte användas som gödselmedel. Det behövs fler forskningsdata om användningsegenskaperna hos och miljökonsekvenserna av slutprodukterna från samdeponeringen. Sådana data har ännu inte fåtts av de aktörer som kräver ändring av typnamnet. Skyldigheten att lämna ytterligare data ankommer i första hand på aktörerna för att en revidering av författningarna ska kunna påbörjas.

Eftersom den rötningsfraktion som baserar sig på slammet från reningsverk är en biprodukt som används som sådan till jordförbättring, omfattas användningen av den inom jordbruket också av begränsningarna och bestämmelserna i statsrådets beslut 282/1994 om användning av slam från reningsverk inom jordbruket inklusive kravet på analys av odlingsjorden med tanke på eventuell tungmetallbelastning från rötningsfraktionen, när detta är relevant. Det slamdirektiv som statsrådets beslut baserar sig på kommer att revideras av EU inom den närmaste framtiden.

Helsingfors den 30 mars 2011

Näringsminister Mauri Pekkarinen