Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1388/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 1388/2010 vp - Pertti Hemmilä /kok

Sakon muuntorangaistuksen palauttaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Sakon muuntorangaistuksesta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen syksyllä 2010 antamassaan vastauksessa oikeusministeri Brax toteaa, ettei ole perusteita olettaa, että uudistettu sakon muuntorangaistuskäytäntö olisi ristiriidassa kansalaisten yleisen oikeustajun kanssa. Runsas kansalaisilta tullut palaute sekä julkisuudessa lehdissä ja keskustelupalstoilla käyty keskustelu osoittavat kuitenkin sakon muuntorangaistuksen poistumisen olevan kansalaisten oikeudentajun vastaista.

"Myymälävarkaudet rajussa nousussa". "Sakoista tullut ilmaa taparikollisille." Näin on otsikoitu viime viikkoina sakon muuntorangaistuksesta. Näpistysten ja myymälävarkauksien määrä on kasvussa Suomessa. Yhteensä varkaudet aiheuttavat vuodessa 500 miljoonan euron menetykset kaupalle. Poliisin tietoon tulleiden myymälävarkauksien ja näpistysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Vuodesta 2008 vuoteen 2010 näiden rikosten aiheuttamat kulut kaupan alalla ovat kasvaneet noin 30 miljoonalla eurolla. Kaupan alalla ja poliisissa suurena syynä synkkeneviin tilastoihin pidetään muutama vuosi sitten tullutta sakon muuntorangaistuksen lakiuudistusta. Uudistuksen myötä poliisin kirjoittamaa sakkoa ei ole voitu muuntaa vankeusrangaistukseksi, vaikka vastaaja ei koskaan maksaisi sakkoa. Sakkovankien määrä on lakimuutoksen jälkeen vähentynyt, ja oikeusministeriön laskelmien mukaan on saavutettu noin seitsemän miljoonan euron säästöt. Samaan aikaan myymälävarkauksien kasvu on pakottanut kauppoja lisäämään vartiointia. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta nykyään jo koko maassa, kaupat joutuvat käyttämään vartiointiin huomattavia rahasummia.

Erityisesti taparikolliset voivat parhaillaan toimia täysin vapaasti, koska sakoista ei tarvitse välittää ja vankeustuomiota ei tarvitse pelätä. Rikolliset ovat repineet sakkolappuja poliisin silmien edessä.

Kansalaisten oikeustajua on koetellut oikeusministeri Braxin esityksestä lievennetty rikoslain kohta, jonka mukaan uhkasakkoja ja poliisin kirjoittamia sakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi. Tavoitteena lainmuutoksella oli vähentää sakkovankien määrää. Yhdeksi tärkeimmäksi perusteluksi esitettiin tuolloin, että sakon muuntorangaistusta suorittavat ovat pääosin päihdeongelmaisia ja vakavasti syrjäytyneitä ihmisiä, joista ei ole sakkojen maksajiksi.

Perustelut sakon muuntorangaistuksesta luopumiselle olivat monen suomalaisen oikeustajun vastaisia sen vuoksi, että useimmillehan on jo pienestä pitäen opetettu, että rikoksesta joutuu vastuuseen ja siitä seuraa rangaistus. Poliisin tehtävänä on ollut ottaa rikollisia kiinni ja saattaa heidät teoistaan vastuuseen. On ollut täysin luonnollista, että maksamattomista sakoista viime kädessä tuomittaisiin vankeuteen. Muuntorangaistuksesta luopumisen jälkeen tilanne on kuitenkin se, että varattomat henkilöt ja taparikolliset voivat näpistellä, ajaa ajokortitta ja tehdä muita vähäisiä rikoksia ilman mitään tosiasiallisia seuraamuksia.

Kaupan liitto on ottanut kantaa useaan kertaan myymälävarkauksien kasvuun. Sen mukaan poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä on kasvanut yli kymmenen prosenttia. Liiton mukaan keskeinen syy on ollut se, että sakon muuntorangaistuksen poisto on saanut varsinkin taparikolliset suhtautumaan välinpitämättömästi kiinnijäämisen seurauksiin. Myös ulkomaalaisten ammattilaisrikollisryhmien tekemien varkauksien määrä on kaupan mielestä huolestuttavassa kasvussa. Tämän ovat huomanneet käytännössä myös lukuisat alan yrittäjät.

Kaupalle on koitunut 30 miljoonan euron lisäkustannukset. Sakon muuntorangaistuksen poistamisen vaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena sekä rahallisesti että muiden yhteiskunnallisten vaikutusten ja arvojen näkökulmasta.

Kun sakon muuntorangaistuksen poistamista eduskunnassa käsiteltiin, oikeusministeri lupasi, että mikäli ongelmia poiston jälkeen ilmaantuu, asia korjataan viivyttelemättä. Mitään muutosta asiaan ei ole tullut, vaikka nyt on käytännössä nähty sakon muuntorangaistuksen poistamisen seuraukset, jotka ovat olleet kiistattomasti erittäin vakavat. Oikeusministeri Brax on toistuvasti puolustanut sakon muuntorangaistuksen poistamista saavutetuilla säästöillä ja sillä, ettei varattomien ihmisten näpistysten määrä ole kasvanut.

Rikolliset kuitenkin pitävät suorastaan pilkkanaan lakia, kauppiaita ja poliisia. Sakon muuntorangaistus tulee palauttaa viipymättä, jotta lainsäädäntö vastaisi suomalaisten oikeustajua ja antaisi myös selkeän viestin siitä, että tehdystä rikoksesta seuraa aina rangaistus. Se on myös tärkeä viesti yhteiskunnan perusarvojen kunnioittamisen näkökulmasta. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta ei ole oikein, että toinen saa rikoksestaan sakkorangaistuksen, joka pannaan myös täytäntöön, mutta toiselle määrättävä samanlainen rangaistus jää vain nimelliseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta sakon muuntorangaistus palautetaan viivyttelemättä?

Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2011

Pertti Hemmilä /kok
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1388/2010 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta sakon muuntorangaistus palautetaan viivyttelemättä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tilastojen mukaan poliisin tietoon tulleiden myymäläanastusten määrä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan. Kehitykseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea kauppojen tiukentunut ilmoituskäytäntö ja itsepalvelumyymälöiden lisääntyminen. Vuosina 2008 ja 2009 poliisin tietoon tulleiden myymäläanastusten määrä lisääntyi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vastaavanlainen suurempi kasvu tapahtui 1990-luvun alussa. Molemmissa tapauksissa kasvun keskeisenä syynä näyttäisi olleen taloudellinen taantuma. Vuonna 2010 myymäläanastusten määrä on sen sijaan hieman laskenut verrattuna vuoteen 2009.

Hyväksyessään sakon muuntorangaistusjärjestelmää koskeneen lainmuutoksen vuonna 2008 eduskunta edellytti, että oikeusministeriö seuraa lainmuutoksen vaikutuksia muun muassa rikollisuuteen. Eduskunnan edellyttämällä tavalla Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on tehty tutkimus lainsäädännön muutosten vaikutuksista (OPTL:n verkkokatsauksia 16/2010). Tutkimuksessa ei havaittu, että muuntorangaistusjärjestelmään tehdyillä lainmuutoksilla ja myymäläanastusten kasvulla olisi yhteyttä. Sen sijaan tutkimus osoitti, ettei lainmuutos ole lisännyt varattomien tekemiä näpistysrikoksia eikä muitakaan sakkorikoksia.

Rangaistusmääräysmenettelyssä tuomitut sakot on lainsäädäntömuutoksilla rajattu muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle. Jo vuonna 2007 alle 20 päiväsakon suuruiset rangaistusmääräyssakot rajattiin muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle. Vaikutuksiltaan tämä muutos koski valtaosaa rangaistusmääräyssakoista. Vuoden 2008 muutoksella viimeinenkin neljännes rangaistusmääräyssakoista jäi muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle. Tuomioistuimen tuomitsemat sakot voidaan edelleen muuntaa vankeudeksi. Esimerkiksi toistuvasti näpistelevän rikosasiat voidaan, ja poliisin tulisikin, viedä tuomioistuimeen, jolloin tuomittu sakko voidaan muuntaa vankeudeksi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan näpistysasioita onkin viety tuomioistuimen käsiteltäväksi jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin.

Julkisuudessa on esitetty erilaisia väitteitä muuntorangaistusjärjestelmän muutosten vaikutuksista. Lainvalmistelu perustuu kuitenkin tutkittuun tietoon kuten edellä mainittuun Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimukseen. Tutkimustiedon valossa väitteet lainmuutoksista rikollisuuden lisääntymisen syynä perustuvatkin pääosin virheellisiin käsityksiin.

Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan. Tämän työn jatkona yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään, olisiko mahdollista kehittää sakon muuntorangaistukseksi soveltuva yhdyskuntaseuraamus.

Sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja oli vuonna 2006 keskimäärin 189. Vastaava joukko suoritti sakon muuntorangaistusta jonkin muun vankeusrangaistuksen yhteydessä. Muuntorangaistusjärjestelmään tehtyjen lainmuutosten jälkeen sakkovankien määrä on pudonnut noin 60 päivittäiseen vankiin. Vastaavasti sakon muuntorangaistusta muun vankeusrangaistuksenyhteydessä suorittavien määrä on vähentynyt. Sakkovankiluvun palauttaminen vuoden 2006 tasolle olisi vankiloiden rahoituksen, henkilökunnan määrän ja vankipaikkojen kannalta kestämätön ratkaisu, eikä sitä voida tehdä, vaikka muuntorangaistusjärjestelmää joiltain osin muutettaisiinkin.

Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2011

Oikeusministeri Tuija Brax
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1388/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml:

Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att förvandlingsstraff för böter återinförs ofördröjligen?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt statistiken har antalet butikstölder som kommit till polisens kännedom ökat redan under flera årtionden. Denna utveckling har påverkats framför allt av butikernas skärpta anmälningspraxis och det ökade antalet självbetjäningsbutiker. Under åren 2008 och 2009 skedde det en större ökning i antalet butikstölder som kommit till polisens kännedom än tidigare under 2000-talet. En liknande större ökning skedde i början av 1990-talet. I båda fallen verkar den centrala orsaken till ökningen ha varit den ekonomiska recessionen. Under år 2010 har antalet butikstölder däremot minskat en aning jämfört med år 2009.

I samband med godkännandet av lagändringen som gällde systemet med förvandlingsstraff för böter år 2008 förutsatte riksdagen att justitieministeriet följer konsekvenserna av lagändringen bl.a. för brottsligheten. Rättspolitiska forskningsinstitutet har på det sätt som riksdagen förutsatte gjort en undersökning om konsekvenserna av lagändringen (Rättspolitiska forskningsinstitutets webböversikter 16/2010). I undersökningen fann man inget samband mellan ändringarna i systemet med förvandlingsstraff för böter och ökningen i antalet butikstölder. Däremot påvisade undersökningen att lagändringen inte har ökat antalet snatterier eller andra bötesbrott som begåtts av medellösa personer.

Böter som utfärdats vid strafforderförfarande har genom lagändringar avgränsats utanför systemet med förvalndlingsstraff för böter. Redan år 2007 avgränsades böter på högst 20 dagsböter som bestämts i strafforderförfarandet utanför systemet med förvandlingsstraff. Konsekvenserna av denna ändring gällde största delen av böter som bestämts i strafforderförfarandet. Genom ändringen som gjordes år 2008 blev också den resterande fjärdedelen av böter som bestämts i strafforderförfarandet utanför systemet med förvandlingsstraff. Böter som dömts ut i en domstol kan fortsättningsvis förvandlas till fängelse. Det är möjligt, och polisen också borde, föra brottmål som gäller t.ex. en person som gjorts sig skyldig till snatteri upprepade gånger till domstol, varvid utdömda böter kan förvandlas till fängelse. Enligt Rättspolitiska forskningsinstitutets undersökning har snatteriärenden också förts till domstol en aning oftare än tidigare.

I offentligheten har det framförts olika påståenden om konsekvenserna av ändringarna i systemet med förvandlingsstraff. Lagberedningen grundar sig dock på forskningsdata såsom ovan nämnda Rättspolitiska forskningsinstitutets undersökning. I ljuset av forskningsdata är påståendena om att lagändringarna skulle vara orsaken till ökningen i brottsligheten i huvudsak baserade på felaktiga uppfattningar.

Justitieministeriets arbetsgrupp har utrett en helhetsreform av systemet med förvandlingsstraff för böter. Som en fortsättning till detta arbete ska man i samband med totalreformen av samhällspåföljderna utreda om det är möjligt att införa en samhällspåföljd som kan användas som förvandlingsstraff för böter.

År 2006 var antalet fångar som avtjänade ett förvandlingsstraff för böter i genomsnitt 189. En lika stor grupp avtjänade ett förvandlingsstraff i samband med ett annat fängelsestraff. Till följd av ändringarna i systemet med förvandlingsstraff för böter har antalet bötesfångar sjunkit till ca 60 fångar per dag. Antalet fångar som avtjänar ett förvandlingsstraff i samband med ett annat fängelsestraff har på motsvarande sätt minskat. Att återgå till 2006 års nivå i fråga om antalet bötesfångar är med hänsyn till fängelsernas finansiering, personalantal och antalet fångplatser en otänkbar lösning, och detta kan inte göras även om systemet med förvandlingsstraff för böter till någon del skulle ändras.

Helsingfors den 4 april 2011

Justitieminister Tuija Brax