Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 144/2008 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 144/2008 vp - Lenita Toivakka /kok

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen uudistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja -asetusta ollaan uudistamassa. Olisi tärkeää, että lakia ja asetusta korjattaisiin maksujen jälkeenjääneisyyden lisäksi myös rakenteellisesti. Nykyisten säädösten mukaan asiakasmaksun määräämisessä on liikaa muuttujia, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä erityisesti sellaisissa organisaatioissa, joissa perusterveydenhuollon päivystystä on keskitetty sairaanhoitopiirin toiminnaksi (esim. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri).

Nykyisten säädösten mukaan asiakasmaksu määräytyy sen mukaan, onko kyseessä erikoissairaanhoito vai perusterveydenhoito, mistä kunnasta potilas on kotoisin, mihin aikaan potilas saapuu vastaanotolle, minkä ikäinen hän on, onko kyseessä sarjahoito, tuleeko hän jostain laitoksesta, onko kotikunta päättänyt joillekin erityisryhmille poikkeavia maksuja, onko kyseessä työ- tai liikennetapaturma ja kuka on laskun maksaja.

Kun  avohoitokäynnin  maksu  on  nykyisin    0-22 euroa, tuntuu kohtuuttomalta työltä selvittää kaikkia edellä mainittuja seikkoja varsinkin, kun käytettävissä ei ole mitään alueellisia tai valtakunnallisia rekistereitä kansalaisten maksuista eivätkä potilaat itsekään ole kovin hyvin selvillä maksuasioistaan.

Esimerkiksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä asiakasmaksujen osuus sairaanhoitopiirin tuloista on noin 4 %. Maksujen selvittämiseen käytettävä työmäärä on kohtuuton saataviin tuloihin nähden.

Järkevää olisikin muuttaa asiakasmaksulakia ja -asetusta niin, että laissa olisi vain yksi maksu hoitopäivää, yksi poliklinikkakäyntiä ja yksi päiväkirurgiaa varten sekä pitkäaikaishoidon maksu, joita sovellettaisiin sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Maksukatto määrittää tehokkaasti sen määrän, jonka yksittäinen kansalainen joutuu julkisen sektorin terveyspalveluistaan vuosittain maksamaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Tullaanko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan uudistuksen yhteydessä kiinnittämään huomiota maksujen määrän jälkeenjääneisyyden lisäksi myös rakenteellisiin uudistuksiin?

Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2008

Lenita Toivakka /kok
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 144/2008 vp:

Tullaanko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan uudistuksen yhteydessä kiinnittämään huomiota maksujen määrän jälkeenjääneisyyden lisäksi myös rakenteellisiin uudistuksiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella toteutetaan maksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus. Samalla luodaan järjestelmä, jossa maksut seuraavat jatkossa kustannuskehitystä. Uudistuksessa varmistetaan, että palvelut säilyvät kaikkien saatavilla.

Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistus on tarkoitus kohdentaa nimenomaisesti maksujen tasoon. Maksuja korotettiin edellisen kerran vuoden 2002 alusta. Sen jälkeen sekä kustannustaso että ansiotaso ovat nousseet. Hallitusohjelman mukaisella uudistuksella tämä jälkeenjääneisyys on tarkoitus kuroa umpeen. Samalla maksujärjestelmää on tarkoitus uudistaa siten, että jatkossa maksut seuraavat kustannuskehitystä. Valtioneuvoston hyväksymien vuosien 2008-2011 valtiontalouden kehysten mukaan maksu-uudistus on tarkoitus toteuttaa siten, että maksut nousevat vuoden 2008 elokuun alusta ja tämän korotuksen tavoitteena on vuotuisen maksukertymän kasvattaminen 65 miljoonalla eurolla.

Toteutettavan maksu-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa lasten päivähoidon perhekäsite selkeämmäksi siten, että se vastaisi mahdollisimman hyvin perheen todellista rakennetta. Lisäksi hammashoidon maksuja on tarkoitus uudistaa siten, että tutkimuksesta perittävä maksu porrastettaisiin toimenpiteen vaativuuden ja aikaa vievyyden perusteella. Muita rakenteellisia uudistuksia ei ole valmisteltu.

Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, maksut vaihtelevat eri yksiköissä, kuten terveyskeskuksessa ja sairaalassa, sekä eri toimenpiteissä. Kunnat ja kuntayhtymät voivat kuitenkin omillakin ratkaisuillaan yhdenmukaistaa maksuja, sillä laissa ja asetuksessa on säädetty vain enimmäismaksut. Säännökset eivät estä esimerkiksi sitä, että sairaalan poliklinikalla ja terveyskeskuksen yö- ja viikonloppupäivystyksessä olisi käytössä sama maksu kuin normaali terveyskeskuslääkärin vastaanoton maksu. Sen sijaan toisenlainen järjestely, jossa esimerkiksi terveyskeskusmaksut ja sarjahoitomaksut korotettaisiin sairaalan poliklinikkamaksun tasolle, aiheuttaisi väistämättä taloudellisia ongelmia erityisesti perusterveydenhuollon palveluja eniten käyttäville ryhmille, kuten eläkeläisille ja työttömille. Tällöin palvelut eivät enää olisi hallitusohjelman edellyttämällä tavalla kaikkien saatavilla.

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008

Peruspalveluministeri Paula Risikko
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 144/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Lenita Toivakka /saml:

Kommer man i samband med revideringen av klientavgifterna inom social- och hälsovården att fästa uppmärksamhet vid såväl eftersläpningen av avgiftsbeloppen som även strukturella reformer?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens II regering kommer en reform av avgifterna inom social- och hälsovården som beaktar eftersläpningen i fråga om avgifterna att genomföras under regeringsperioden. Samtidigt skapas ett system där avgifterna framöver följer kostnadsutvecklingen. I reformen säkerställs att servicen fortfarande är tillgänglig för alla.

I enlighet med regeringsprogrammet är avsikten att uttryckligen inrikta reformen av klientavgifterna inom social- och hälsovården på avgiftsnivån. Avgifterna höjdes föregående gång vid ingången av 2002. Sedan dess har både kostnadsnivån och inkomstnivån stigit. Genom en reform i enlighet med regeringsprogrammet har man för avsikt att ta igen denna eftersläpning. Samtidigt är avsikten att reformera avgiftssystemet så att avgifterna i fortsättningen följer kostnadsutvecklingen. Enligt ramarna för statsfinanserna 2008-2011 är avsikten att avgiftsreformen ska genomföras så att avgifterna stiger vid ingången av augusti 2008 och målet för denna förhöjning är att det årliga inflödet av avgifter ska ökas med 65 miljoner euro.

I samband med den avgiftsreform som ska genomföras är avsikten att göra familjebegreppet inom barndagvården tydligare så att den så väl som möjligt motsvarar familjens verkliga struktur. Dessutom är avsikten att tandvårdsavgifterna ska reformeras så att avgiften för undersökning graderas utifrån hur krävande åtgärden är och hur mycket tid den tar i anspråk. Några andra strukturella reformer har inte beretts.

Liksom konstateras i det skriftliga spörsmålet varierar avgifterna inom olika enheter, såsom vid hälsocentraler och sjukhus, samt för olika åtgärder. Kommunerna och samkommunerna kan dock även genom sina egna lösningar förenhetliga avgifterna, för i lagen och förordningen föreskrivs endast maximiavgifter. Bestämmelserna utgör t.ex. inget hinder för att man vid sjukhuspolikliniker och hälsocentralernas natt- och veckoslutsjour använder samma avgift som den normala avgiften vid en hälsocentralläkares mottagning. Ett annat slags arrangemang där t.ex. hälsocentralavgifter och serievårdavgifter höjs till samma nivå som sjukhusens poliklinikavgifter skulle ofrånkomligen orsaka ekonomiska problem i synnerhet för de grupper som mest använder tjänsterna inom primärvården, såsom pensionärer och arbetslösa. Då skulle tjänsterna inte längre vara tillgängliga för alla på det sätt som förutsätts i regeringsprogrammet.

Helsingfors den 26 mars 2008

Omsorgsminister Paula Risikko