KIRJALLINEN KYSYMYS 149/2005 vp

Perinteisesti virsiopetuksella ja kasvatuksella virsien käyttöön ja tuntemukseen on ollut vahva sija Suomen kouluissa. Erityisesti oppivelvollisuuskoulujen ja lukioiden aamuhartaudet ovat palvelleet tehokasta ja monipuolista virsien tuntemuksen kasvatusta.

Koulun alaluokilla on opetettu lastenvirsiä, ylemmillä luokilla ja lukioissa nuorten virsiä ja koko virsikirjan sisältöä laajemminkin. Virsien merkitys ihmisten arkielämässä ja elämän murros- ja taitekohdissa on ollut varsin suuri. Tavatessani niin kansakoulun kuin oppikoulunkin aikaisia nyt keski-ikäisiä koulutovereitani on usein todettu koulun aamuhartauksien ja niissä annetun virsien tuntemuksen tärkeä merkitys elämässä.

Aiemmin virsiopetuksella ja -kasvatuksella on aamuhartauksien lisäksi vankka sijansa myös koulujen uskonnon ja musiikin opetuksessa. Peruskouluun aikoinaan siirryttäessä tapahtui valitettava uskonnon opetuksen viikkotuntien vähennys, mikä ei ajankäytönkään osalta voi antaa entisen kaltaisia mahdollisuuksia virsiopetukseen. Vastaava kielteinen kehitys on tapahtunut myös lukioissa. Koulujen musiikin opetusta on myös supistettu, ja näin osaltaan virsiopetuksessa tästäkin syystä on tapahtunut menetyksiä. Tuntuu kuin kokonaisnäkemys ja -vastuu koulujen virsiopetuksesta ja -kasvatuksesta puuttuisi.

Valinnaisilla ja vapaaehtoisilla kursseilla, joko uskonnon tai musiikin opetuksessa, saattaisi lukiossa olla osaltaan mahdollisuuksia kohentaa virsiopetuksen ja -kasvatuksen sekä muunkin hengellisen nuoriso- ja gospelmusiikin opetusta vapaaehtoisten lukiokurssien muodossa. Ilmeisesti tätäkään mahdollisuutta ei ole osattu luoda ja kehittää. Nyt olisi aika tarttua mahdollisuuteen sekä virsiopetuksen, hengellisen musiikin että hengellisen nuorisomusiikin kasvatuksen tehostamiseksi kouluissa ja erityisesti lukioissa.

Koulujen aamuhartauksien sisältö on valitettavasti perin vähämerkityksinen verrattuna perinteisiin aamuhartauksiin. Niissä keskeiset osat olivat raamatun luku sekä lyhyt hengellinen tai kristillisen uskon kanssa sopusoinnussa oleva puhe ja rukous. Aamuhartaudet tekivät virret ja raamatun keskeiset ajatukset tutuiksi itse päivittäisen hengellisen tarpeen lisäksi koko elämänkaarta varten. Nyt tätä eivät valitettavasti peruskoululaiset tai lukiolaiset enää saa entiseen tapaan. Lasten ja nuorten on vaikea löytää kestävää arvopohjaa elämäänsä tämän ajan koulujen opetuksesta. Oikea arvopohja on kuitenkin paras sijoitus tulevaisuuteen sekä yksilön että kansakunnan osalta. Virret edustavat osaltaan ei vain evankelisluterilaisen kirkon, vaan myös koko kansakunnan arvopohjaa, jota tarvitaan oikean ja väärän erottamiseksi ja pohjaksi oikeiden valintojen tekemiseen.

Hengellisellä nuorisomusiikilla on aivan oma sijansa nuorten elämässä, mutta se liittyy pääosin kuitenkin vain tiettyyn lyhyeen elämänvaiheeseen. Siksi se ei voi korvata virsiopetuksen ja -kasvatuksen tarvetta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin aiotaan ryhtyä koulujen virsiopetuksen ja -kasvatuksen kehittämiseksi ja lisäämiseksi peruskoulujen ja lukioiden aamunavauksissa sekä musiikin ja uskonnon opetuksessa?

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2005

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 149/2005 vp:

Mihin toimiin aiotaan ryhtyä koulujen virsiopetuksen ja -kasvatuksen kehittämiseksi ja lisäämiseksi peruskoulujen ja lukioiden aamunavauksissa sekä musiikin ja uskonnon opetuksessa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Perusopetuslain 14 §:n mukaisesti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 huomioi monessa kohden koulujen virsiopetuksen ja -kasvatuksen laajemmin kuin aiemmin voimassa olleet peruskoulun opetussuunnitelman perusteet vuodelta 1994.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 kaikkia uskontosidonnaisia ryhmiä koskevassa osassa opetuksen yleistavoitteena on perehdyttää oppilas omaan uskontoon. Lisäksi oppilaan tulee perehtyä suomalaiseen katsomusperinteeseen. Nämä tavoitteet pitävät sisällään myös mahdollisuuden perehdyttää oppilas virsiin.

Evankelisen uskonnon kohdalla vuosiluokilla 1.-5. oppilaiden eräänä tavoitteena on tutustua luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan. Opetussisällöissä on mainittu muun muassa kirkko- ja kalenterivuoden juhlat ja niihin liittyvät kristilliset sisällöt ja tavat. Myös sisältöalue seurakunnan keskeiset toiminnat, johon kuuluvat aiheet jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia ja toiminta seurakunnan jäsenenä sisältää virsien opetuksen aineksia. Aivan erityisenä sisältöalueena on mainittu kristillisten symbolien esiintyminen kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide, virret ja muut hengelliset laulut 1.-5. luokkien kohdalla.

Samat aiheet toistuvat vuosiluokkien 6.-9. opetuksessa laajennettuina. Tässä yhteydessä voidaan poimia eräs aihetta koskeva erityissisältöalue: luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne.

Ortodoksinen uskonnon opetus perusopetuksen opetussuunnitelmien 2004 perusteiden pohjalta sisältää myös runsaasti kirkkomusiikin aineksia. Vuosiluokkien 1.-5. sisällöistä voidaan mainita muun muassa kirkkovuoden pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat sekä ortodoksisen kirkon jäsenenä toimivien omien seurakuntien toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset. Liturgisen elämän sisältöalueella kirkkomusiikki on mainittu aivan omana sisältöalueenaan, johon kuuluu muun muassa jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja. Vuosiluokilla 6.-9. edellä mainitut kirkkomusiikin aihealueet laajenevat.

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita.

Lukiolain (629/1998 ) 10 §:n 2 momenttiin (muutettu lailla 478/2003 ) pohjautuvissa opetussuunnitelmien perusteissa 2003 virsien opetus voidaan ottaa esiin useilla kursseilla. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta -kurssin eräänä tavoitteena on se, että opiskelija tuntee kirkon opin rakentumisen ja jumalanpalveluselämän. Tämä tavoite voi sisältää virsiopetusta.

Myös ortodoksisen uskonnon opetuksen sisällöt mahdollistavat monipuolisesti kirkkomusiikin käsittelemisen uskonnon tunnilla lukion opetussuunnitelmien 2003 pohjalta. Esimerkkeinä voidaan mainita tavoitteet:

• Opiskelija hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa.
• Opiskelija tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria.

Päivänavaukset ja koulussa järjestettävät hartaustilaisuudet voivat sisältää virsimusiikkia. Kuitenkin perusopetuslain 13 §:n, lukiolain 9 §:n ja valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilaan tai opiskelijan oman uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista. Jos uskonnonopetukseen tai koulun muuhun toimintaan sisältyy uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa hartauden harjoittamista, perusopetusta saavan oppilaan huoltajalla on perustuslain 11 §:n 2 momentin perusteella oikeus omantunnon syihin vedoten ilmoittaa, ettei oppilas osallistu siihen. Tämä oikeus on riippumatta siitä, kuuluuko oppilas asianomaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lukion opiskelijalla on oikeus vastaavasti olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, joka sisältyy uskonnonopetukseen tai oppilaitoksen muuhun toimintaan, riippumatta siitä, kuuluuko hän uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 149/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent m.fl.:

Vilka åtgärder ämnar man vidta för att utveckla och utöka skolornas psalmundervisning och psalmfostran i morgonsamlingarna samt i musik- och religionsundervisningen i grundskolorna och gymnasierna?

Som svar på spörsmålet anför jag följande:

I enlighet med 14 § i lagen om grundläggande utbildning beaktar grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen i många avseenden skolornas psalmundervisning och psalmfostran i större utsträckning är de tidigare gällande grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen från 1994.

I grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2004 är det allmänna målet för undervisningen i den del som gäller alla religionsrelaterade grupper att göra eleverna förtrogna med den egna religionen. Dessutom skall eleverna informeras om finländsk åskådningstradition. Dessa mål innefattar också möjligheten att göra eleverna förtrogna med psalmer.

När det gäller den evangelisk-lutherska religionen är ett mål för eleverna i årskurserna 1-5 att bekanta sig med den lutherska kyrkan och församlingens verksamhet. I undervisningsinnehållet nämns bl.a. kyrko- och kalenderårets högtider samt sedvänjor och kristna innehåll som hör till dem. Också innehållsområdet församlingens centrala verksamhetsformer, där gudstjänsten, kyrkliga förrättningar, diakoni samt verksamheten som församlingsmedlem ingår, innefattar element av psalmundervisning. Som ett särskilt innehållsområde för årskurserna 1-5 nämns kristna symboler i kyrkan och elevens omgivning, kyrkokonst samt psalmer och andra andliga sånger.

Samma ämnesområden tas upp på nytt i undervisningen för årskurserna 6-9 men då mera fördjupat. I detta sammanhang kan man finna ett särskilt innehållsområde gällande ämnet: medlemsskap och verksamhet i den lutherska kyrkan samt kristen psalmtradition och annan musiktradition.

Den ortodoxa religionsundervisningen utgående från grunderna för läroplanen för den grundläggande undervisningen 2004 innehåller också många element som rör kyrkomusik. När det gäller innehållet för årskurserna 1-5 kan man nämna bl.a. kyrkoårets heliga tider samt kyrkoårets stora och medelstora högtider samt den egna ortodoxa församlingens verksamhetsformer, speciellt gudstjänsterna. Inom innehållsområdet det liturgiska livet nämns kyrkomusiken som ett alldeles eget innehållsområde i vilket ingår gudstjänsthymner och hymner under andra heliga förrättningar. Under årskurserna 6-9 utvidgas dessa kyrkomusikaliska ämnesområden.

I undervisningen av andra religioner följer man principerna i grunderna för läroplanerna för de ovan nämnda religionena.

I grunderna för läroplanerna 2003, vilka grundar sig på 10 § 2 mom. i gymnasielagen (629/1998 , mom. ändrat genom lag 478/2003 ), kan psalmundervisningen lyftas fram under flera kurser. Ett mål för kursen kyrka, kultur och samhälle är att de studerande skall veta hur kyrkans lära är uppbygd samt känna till gudstjänstlivet. Detta mål kan innefatta psalmundervisning.

Också innehållet i den ortodoxa religionsundervisningen gör det möjligt att på grundval av läroplanerna för gymnasiet 2003 på ett mångsidigt sätt behandla kyrkomusik på religionstimmarna. Följande mål kan nämnas som exempel:

• De studerande skall uppfatta religionens uttryck i konsten.
• De studerande skall känna till den multinationella ortodoxa kulturen i Finland.

Morgonsamlingarna och andaktsstunderna i skolan kan innehålla psalmmusik. Enligt 13 § i lagen om grundläggande utbildning, 9 § i gymnasielagen och de riksomfattande grunderna för läroplanen är dock undervisningen av elevernas eller de studerandes egen religion inte konfessionell. Om religionsundervisningen eller skolans övriga verksamhet innehåller andakter som kan anses vara religionsutövning har vårdnadshavaren till en elev i den grundläggande utbildningen med stöd av 11 § 2 mom. i grundlagen och med hänvisning till samvetsskäl rätt att meddela att eleven inte deltar i denna undervisning eller verksamhet. Denna rätt är inte beroende av om eleven hör till det religiösa samfundet i fråga. En gymnasiestuderande har rätt att på motsvarande sätt låta bli att delta i religionsutövning som ingår i religionsundervisningen eller i läroanstaltens övriga verksamhet, oberoende av om den studerande hör till ett religiöst samfund.

Helsingfors den 17 mars 2005