KIRJALLINEN KYSYMYS 16/2008 vp

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK:n tutkimuksessa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta käy ilmi kotimaisten kielten opetuksen riittämätön taso oppilaitoksissa. Opiskelijat olivat koulutusohjelmien yleiseen laatuun melko tyytyväisiä, mutta peräti 30 prosenttia tutkimukseen vastaajista kritisoi saamaansa suomen tai ruotsin kielen opetusta. Sama tulos on havaittu jo aiemmissa tutkimuksissa, mutta asiaan ei ole saatu korjausta.

Hallituksen tavoitteena on työperäisen maahanmuuton lisääminen ja suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistyminen. Korkeakouluopetuksessa tavoitteeksi on asetettu ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuuden lisääminen. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä onkin lisääntynyt koko 2000-luvun. Työperäisen maahanmuuton tavoitteen kannalta olisi hyvä, että mahdollisimman moni Suomeen ulkomailta opiskelemaan tullut jäisi myös töihin Suomeen. Tähän on ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa paljon halukkuutta. Yli 40 prosenttia SAMOK:n kyselyyn vastanneista olisi valmis jäämään Suomeen, jos löytäisi työpaikan.

Suomeen työllistymisen kannalta suomen tai ruotsin kielen osaaminen on avainasemassa. Kielitaito vaikuttaa oleellisella tavalla myös maahanmuuttajan kotoutumiseen. Tämän vuoksi riittävän ja laadukkaan kielenopetuksen tarjoaminen kaikille maahanmuuttajille on aktiivisen maahanmuuttopolitiikan kulmakiviä.

Ammattikorkeakouluissa erityisenä haasteena on se, että jokainen koulutusohjelma tai yksikkö vastaa itse ulkomaisten opiskelijoidensa kielen opetuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkintoon pakollisina sisältyvien ja valinnaisina tarjottujen kotimaisten kielten kurssien määrässä on suurta vaihtelua koulutusohjelmasta riippuen.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007-2012 linjataan seuraavaa: "Korkeakoulut huolehtivat siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat saavat opintojensa aikana riittävän suomen ja ruotsin kielen taidon sekä kulttuurintuntemuksen."

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo ohjata ammattikorkeakouluja huolehtimaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden riittävästä kotimaisten kielten opetuksesta?

Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2008

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anni Sinnemäen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 16/2008 vp:

Miten hallitus aikoo ohjata ammattikorkeakouluja huolehtimaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden riittävästä kotimaisten kielten opetuksesta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Korkeakoulutuksen kansainvälistäminen on ollut keskeinen korkeakoulupoliittinen tavoite, jolla on tähdätty koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisesti suomalaisissa korkeakouluissa. Vuonna 2007 ammattikorkeakouluissa opiskeli 5 400 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Kansainvälistymisen myötä korkeakouluissa on myös kehitetty ja lisätty vieraskielistä koulutustarjontaa. Ammattikorkeakouluissa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat opiskelevat pääosin englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Kaikki korkeakoulut järjestävät suomen tai ruotsin kielen opetusta ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille, mutta opetusresurssit ovat paikoin riittämättömiä, mikä ilmenee myös Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton tutkimuksesta. Vuonna 2007 ammattikorkeakouluissa järjestettiin suomen kielen opetusta vieraana kielenä yhteensä 860 opintopisteen verran ja opintoihin osallistui runsaat 4 600 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Hallitus yhtyy käsitykseen siitä, että ulkomaisten opiskelijoiden suomen ja ruotsin kielen opetukseen sekä kulttuurin tuntemukseen on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa panostettava jatkossa nykyistä enemmän, jotta tutkinnon täällä suorittaneiden integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille helpottuu. Ulkomaisille opiskelijoille suunnatun kielikoulutustarjonnan tulee olla tarkoituksenmukainen opintojen ja työelämän kannalta. Nämä linjaukset on tehty hallituksen hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007-2012.

Korkeakouluja ohjataan osana rakenteellista kehittämistä tuottamaan kansainvälistymiseen liittyviä tukipalveluita yhteistyössä. Tällä voidaan vahvistaa yksittäisen ammattikorkeakoulun tai yliopiston mahdollisuuksia tarjota riittävästi laadukasta suomen ja ruotsin kielen opetusta opiskelijoilleen. Korkeakoulut tulevat myös laatimaan koko toimintansa kattavat kielistrategiat vuoden 2009 aikana. Opetusministeriö valmistelee yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa korkeakoulujen kansallisen kansainvälistymisstrategian vuoden 2008 aikana. Strategiassa tullaan laaja-alaisesti tarkastelemaan korkeakoulujen sekä niiden koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämistä. Myös ulkomaisten opiskelijoiden tukipalvelut ja kotimaisten kielten opetukseen liittyvät kysymykset tullaan liittämään osaksi tätä strategiaa.

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2008

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 16/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Anni Sinnemäki /gröna:

Hur ämnar regeringen vägleda yrkeshögskolorna till att sörja för en tillräcklig språkundervisning för utländska examensstuderande?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Internationaliseringen av högskoleutbildningen har varit ett centralt högskolepolitiskt mål, som man strävat efter att nå genom att utveckla kvaliteten på utbildningen och forskningen. Antalet utländska examensstuderande har ökat stadigt vid de finländska högskolorna. År 2007 studerade 5 400 utländska examensstuderande vid yrkeshögskolorna. I och med internationaliseringen har också utbudet av utbildning på främmande språk utvecklats och utökats vid högskolorna. Vid yrkeshögskolorna studerar de utländska examensstuderandena i huvudsak på engelskspråkiga utbildningsprogram. Alla högskolor anordnar undervisning i finska eller svenska för de utländska examensstuderandena, men undervisningsresurserna är på sina ställen otillräckliga, vilket även framgår av en undersökning som gjorts av Förbundet för studerandekårer vid yrkeshögskolorna i Finland. År 2007 ordnades vid yrkeshögskolorna undervisning i finska som främmande språk till en omfattning av sammanlagt 860 studiepoäng och drygt 4 600 yrkeshögskolestuderande tog del av studierna.

Regeringen delar uppfattningen om att man vid universiteten och yrkeshögskolorna i större utsträckning bör satsa på undervisning i finska och svenska samt på kännedom om den finska kulturen, för att de som avlagt examen i Finland lättare ska integreras i det finska samhället. Utbudet av språkutbildning för utländska studerande bör vara ändamålsenligt med tanke på studierna och arbetslivet. Dessa linjedragningar har gjorts i den utvecklingsplan för utbildning och forskning 2007-2012 som regeringen godkänt.

Höskolorna vägleds som ett led i den strukturella utvecklingen att i samarbete producera stödtjänster som anknyter till internationalisering. Genom detta kan man stärka enskilda yrkeshögskolors och universitets möjligheter att erbjuda sina studerande en tillräckligt kvalitativ undervisning i finska och svenska. Högskolorna kommer under 2009 också att göra upp språkstrategier för hela sin verksamhet. Undervisningsministeriet bereder under 2008 tillsammans med universiteten, yrkeshögskolorna och intressentgrupper en nationell internationaliseringsstrategi för högskolorna. I strategin kommer man att övergripande behandla internationaliseringen av högskolorna samt deras utbildning och forskning. Även stödtjänsterna för utländska studerande och undervisningen i de inhemska språken kommer att knytas till strategin.

Helsingfors den 4 mars 2008