Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 176/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 176/2012 vp - Tuula Peltonen /sd

Veropalvelut ja valtion työpaikat Jämsän seudulla

Eduskunnan puhemiehelle

Verohallinto on jälleen suunnittelut toimipisteidensä lakkauttamisia. Aiemmin lakkautettavaksi määrättiin kaikki verotoimistot, joissa työskenteli alle 10 henkilöä. Nyt tuo luku on nostettu 15 henkilöön. Jämsän verotoimistossa työskentelee 15 henkilöä. Jämsä sijaitsee 60 kilometrin päässä Jyväskylästä. Jämsän verotoimisto palvelee ihmisiä laajemmalta alueelta, käytännössä koko eteläisestä Keski-Suomesta.

Verotoimiston henkilöstö on huolestunut työpaikkojensa kohtalosta. Samoin huolestuu koko kunta. Jämsään on juuri kohdistunut valtion toimesta ikävä isku Hallin varuskunnan lakkautumisen johdosta. Alueelta katoaa varuskunnan lakkautumisen myötä yli 200 työpaikkaa suoraan ja välillisten menetysten kanssa vielä ainakin toiset 200 lisää. Varuskunnan lakkauttaminen merkitsee valtion voimakasta vetäytymistä n. 23 000 asukkaan Jämsästä. Näiden menetysten ja jo pitkään jatkuneen hiljaisen rakennemuutoksen takia, mm. metsäteollisuuden osalta, Jämsään ei pitäisi enää kohdistaa muita valtionhallinnon työpaikkamenetyksiä. Ennemminkin valtion tulisi alueellistamisessa ottaa Jämsän seutu vahvasti huomioon lähitulevaisuudessa.

Jämsän verotoimiston asiakaskunta on laaja. Asiakkaita käy Jämsän lisäksi mm. Kuhmoisista, Kuorevedeltä, Längelmäeltä ja Keuruulta. Välimatkat ovat pitkiä. Asiakaskunnassa on runsaasti maanviljelijöitä, joilla on paljon tarvetta asioida verotoimistossa. Elinkeinoverotus on siirretty Jyväskylään, mutta maatalousverotuksen suhteen Jämsässä on yhä paremmat resurssit kuin Jyväskylässä. Jämsän yksikössä hoidetaan lisäksi perintöverotusasioita myös Jyväskylän puolesta. Verotoimistojen virkailijoita on siirretty myös Jyväskylästä Tampereelle. Työpaikka voi olla kaukana asuinpaikasta ja päivittäisistä työmatkoista tulee pitkiä. Myös työvoimaresurssit ovat pienet, ja työntekijät tuntevat olevansa ylikuormitettuja työtehtävien osalta. Asioita joudutaan hoitamaan kovassa paineessa pienellä porukalla. Työntekijällä ei tunnu olevan valtiolle kovinkaan paljon arvoa.

Alasajo on ollut systemaattista. Jämsän verotoimisto yhdistettiin ensin Jyväskylään ja sitten tuli liitos Kuoreveden kanssa. Virkoja ei ole täytetty nyt yli kymmeneen vuoteen ja aukioloaikoja lyhennettiin. Syystäkin verotoimiston kohtalo aiheuttaa huolta niin henkilöstölle kuin asiakaskunnalle. Kaikilla asiakkailla ei ole edelleenkään mahdollisuutta toimia internetin välityksellä, mihin siirrettävillä palveluilla verotoimistojen lakkautuksia perustellaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus reagoi siihen, että valtion työpaikkoja menetetään Keski-Suomen alueelta nyt rajummin kuin koskaan,
aikooko hallitus kompensoida varuskuntauudistuksen yhteydessä menetettäviä varuskuntatyöpaikkoja säilyttämällä veropalvelut Jämsässä ja
miten taataan tasavertaiset palvelut myös pienten kaupunkien sekä sivukylien asukkaille?

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012

Tuula Peltonen /sd
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Peltosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 176/2012 vp:

Miten hallitus reagoi siihen, että valtion työpaikkoja menetetään Keski-Suomen alueelta nyt rajummin kuin koskaan,
aikooko hallitus kompensoida varuskuntauudistuksen yhteydessä menetettäviä varuskuntatyöpaikkoja säilyttämällä veropalvelut Jämsässä ja
miten taataan tasavertaiset palvelut myös pienten kaupunkien sekä sivukylien asukkaille?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Verohallinnon toimintamallia on viime vuosina kehitetty alueisiin perustuvasta organisaatiosta valtakunnalliseksi viranomaiseksi. Asiakasryhmien ja toimintojen mukainen organisaatiomalli mahdollistaa paremmin valtakunnallisen työnjaon, joustavan toiminnan ja resurssien tehokkaan käytön. Samaan aikaan on vähennetty asiakkaiden asiointitarpeita mm. laajentamalla esitäytetyllä veroilmoituksella olevia, kolmansilta osapuolilta saatavia tietoja sekä kehitetty palvelukanavia niin, että asiakkaat voivat hoitaa valtaosan veroasioistaan käymättä Verohallinnon toimipaikassa. Verkkopalvelun ohella myös puhelinpalvelua on tehostettu keskittämällä sitä valtakunnallisiin yhteyskeskuksiin. Myös postin kautta tapahtuva asiointi on mahdollista.

Osana tätä kehitystä arvioidaan luonnollisesti myös käyviä asiakkaita varten tarvittavaa toimipisteverkostoa. Tarkastelun kohteena ovat sekä palveluverkoston maantieteellinen kattavuus että toimipisteiden aukioloajat. Samalla Verohallinnon tarjoamat muut palvelukanavat pyrkivät takaamaan tasavertaiset ja riittävät palvelut asiakkaille asuinpaikasta riippumatta. Verkkopalveluiden ohella asiointi on mahdollista myös puhelimitse tai postitse. Pienimmissä Verohallinnon toimipisteissä ei pystytä turvaamaan palvelun monipuolisuutta ja riittävää asiantuntemusta. Haasteina ovat myös asiakaspäivystyksen, esimiestyön ja työsuojelun järjestäminen.

Aiemmin itsenäinen Jämsän verotoimisto yhdistettiin vuoden 2004 alusta silloiseen Jyväskylän verotoimistoon. Vuoden 2008 alusta muodostettiin koko Keski-Suomen maakunnan alueen käsittävä Keski-Suomen verotoimisto. Jämsän toimipisteessä työskentelee vuoden 2012 alussa 16 henkeä, mutta henkilöstö on eläkkeelle siirtymisen johdosta vähenemässä nopealla tahdilla. Ennuste on, että Jämsässä työskentelisi 11 henkilöä vuonna 2015. Toimipiste on tällä hetkellä auki kahtena päivänä viikossa. Etäisyys Jyväskylään, missä sijaitsee Keski-Suomen verotoimiston päätoimipaikka, on 58 kilometriä.

Tällä hetkellä Verohallinnossa on laadittu alustava selvitys toimipisteistä, joiden osalta lakkauttaminen tai aukioloajan olennainen supistaminen voi tulla kysymykseen vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tämän selvityksen perusteella Verohallinto kuulee niitä kuntia ja maakuntien liittoja, joiden asukkaiden palveluun laadittavalla suunnitelmalla voi olla vaikutusta. Vasta saatuaan kuntien ja maakuntaliittojen lausunnot ja neuvoteltuaan tarvittaessa lausunnon antajien kanssa Verohallinto laatii valtakunnallisen suunnitelman toimipisteverkostostaan. Suunnitelmassa otetaan huomioon muun muassa asiointietäisyydet, ruotsin- ja saamenkielisten palveluiden tarve, henkilöstönäkökulma sekä muut lausunnon antajien esittämät näkökohdat. Esimerkiksi pitkä asiointimatka on yksi kriteeri, jonka nojalla voidaan tehdä poikkeuksia toimipisteiden lakkauttamisiin tai niiden muuttamisiin etätyöpisteiksi. Lakkaavan toimipisteen palvelujen korvaamiseksi Verohallinto on myös valmis neuvottelemaan kuntien kanssa yhteispalveluun osallistumisesta.

Hallituksen alueellistamisen koordinaatioryhmä arvioi esitysten alueelliset vaikutukset ennen kuin Verohallinto tekee päätöksiä toimipisteiden osalta. Verohallinnon toimipisteratkaisuiden johdosta ketään ei irtisanota eikä siirretä työskentelemään tavanomaisen työssäkäyntialueen ulkopuolelle.

Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2012

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 176/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Peltonen /sd:

Hur reagerar regeringen på att det nu dras in fler statliga jobb än någonsin i mellersta Finland,
avser regeringen att kompensera för de garnisonsarbetsplatser som går förlorade i samband med garnisonsreformen genom att bevara skatteservicen i Jämsä och
hur garanteras rättvisa tjänster också för invånare i små städer och perifert belägna byar?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Under de senaste åren har skatteförvaltningens verksamhetsmodell utvecklats från en organisation grundad på regioner till en riksomfattande myndighet. En bättre riksomfattande arbetsfördelning, flexiblare verksamhet och effektivare användning av resurserna är möjlig med en organisationsmodell som är uppbyggd enligt kundgrupperna och funktionerna. Samtidigt har kundernas behov att besöka skatteförvaltningen minskat bl.a. genom att de uppgifter som fås av tredje parter och som finns på den förhandsifyllda skattedeklarationen har utökats samt genom utveckling av servicekanalerna, så att kunderna kan sköta majoriteten av sina skatteärenden utan att besöka ett av Skatteförvaltningens verksamhetsställen. Parallellt med webbtjänsten har även telefonbetjäningen effektiviserats genom koncentration av denna till riksomfattande kontaktcentraler. Det är också möjligt att uträtta ärenden per post.

Som ett led i denna utveckling görs naturligtvis också en bedömning av det nätverk av verksamhetsställen som behövs för besökande kunder. Både betjäningsnätverkets geografiska täckning och verksamhetsställenas öppethållning granskas. Samtidigt strävar man efter att garantera likvärdiga och tillräckliga tjänster för kunderna oberoende av bostadsort med de övriga betjäningskanaler som skatteförvaltningen erbjuder. Parallellt med webbtjänsterna är det också möjligt att uträtta ärenden per telefon eller post. Vid Skatteförvaltningens minsta verksamhetsställen klarar man inte av att trygga en mångsidig betjäning och att ha tillräcklig sakkunskap. Kundjouren, chefsarbetet och arrangerandet av arbetarskyddet utgör också stora utmaningar.

Skattebyrån i Jämsä, som tidigare var självständig, förenades från början av 2004 med dåvarande Jyväskylä skattebyrå. Från början av 2008 bildades Mellersta Finlands skattebyrå, som täcker landskapet Mellersta Finland i sin helhet. I början av 2012 har verksamhetsstället i Jämsä 16 anställda, men på grund av pensionsavgångar minskar personalen i snabb takt. Enligt prognosen återstår 11 personer 2015. Verksamhetsstället är för närvarande öppet två dagar i veckan. Avståndet till huvudverksamhetsstället för Mellersta Finlands skattebyrå i Jyväskylä är 58 kilometer.

För tillfället har en preliminär utredning av de verksamhetsställen där antingen nedläggning eller väsentlig inskränkning av öppethållningen kan bli aktuell under åren 2012 och 2013 gjorts på Skatteförvaltningen. Utgående från denna utredning kommer Skatteförvaltningen att höra de kommuner och landskapsförbund i vilka den sammanställda planen kan påverka den betjäning invånarna får. Först då Skatteförvaltningen har fått kommunernas och landskapsförbundens utlåtanden och har förhandlat med dem som har gett utlåtandena, upprättar Skatteförvaltningen en riksomfattande plan för sitt nätverk med verksamhetsställen. I planen beaktas bland annat avstånden till närmaste betjäningsställe, behoven av betjäning på svenska och samiska, personalaspekten samt övriga aspekter som de som ger utlåtandet har lyft fram. Till exempel lång väg till närmaste betjäningsställe är ett kriterium för att undantag kan göras i indragningarna av verksamhetsställen eller omändring av dem till distansarbetsplats. Skatteförvaltningen är även beredd att förhandla med kommunerna om deltagande i samservice som ersättning för de indragna tjänsterna.

Regeringens koordineringsgrupp för regionalisering bedömer förslagens regionala verkningar innan Skatteförvaltningen fattar beslut i fråga om verksamhetsställena. Ingen kommer att sägas upp eller bli förflyttad till ett arbetsställe utanför det ordinära pendlingsområdet till följd av skatteförvaltningens avgöranden om verksamhetsställen.

Helsingfors den 2 april 2012

Finansminister Jutta Urpilainen