KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2010 vp

Tuloverolain 127 a §:n mukaisen kotitalousvähennyksen säätämisen keskeinen tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tärkeä tavoite on erityisesti pimeän työvoiman käytön vähentäminen.

Kuvataiteilijoita koulutetaan Suomessa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakoulussa. Opetusministeriön selvityksen mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneista kuvataitelijoista vain 20 % on koulutustaan vastaavassa työssä. Kuvataiteilijoiden työttömyysprosentti on korkea, arviolta jopa 40 %. Taiteen maisterin tutkinnon hinta on 149 000 euroa. Kuvataideakatemiassa aloittaa opintonsa vuosittain 25 opiskelijaa.

Suomalaisen luovuuskulttuurin ja kuvataiteilijoiden ongelmana ovat maasta puuttuvat taiteen ostokulttuuri ja harmaan talouden suuri osuus tehdyistä taidekaupoista. Kuvataiteilijoista 64 % ansaitsee taiteellaan alle 5 000 euroa vuodessa. Kansantaloudellisesti kuvataiteilijoiden kouluttaminen on tuottamatonta, sillä valtio ei saa koskaan verotulona takaisin koulutukseen sijoittamiaan resursseja.

Taide- ja luovuusmarkkinoiden luomiseksi ja kuvataiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi kotitalousvähennys olisi käyttökelpoinen työkalu. Kotitalousvähennys kuvataidehankinnoista kasvattaisi markkinoita ja vähentäisi sosiaalimenoja, kun nykyistä huomattavasti useammat taiteilijat pystyisivät elättämään itsensä teoksiaan myyden. Samalla pimeillä markkinoilla pyörivän taidekaupan osuus supistuisi huomattavasti. Kotitalousvähennyksen myötä yksityisten pimeillä markkinoilla teettämän siivoustyön määrä on laskenut 36 % ja remonttitöiden 34 % (Niilola ja Viitakari, 2006).

Taidealalla on Suomessa kasvupotentiaalia ja siten myös mahdollisuuksia verokertymän kartuttamiseen. Taidehankintojen kotitalousvähennysoikeus loisi työpaikkoja kuvataiteilijoille. Kotitalousvähennys olisi mallina sovellettavissa myös gallerioista ostettaviin taideteoksiin. Tämä mahdollistaisi gallerioiden kehittymisen ammattimaisiksi ja kansainvälisiksi taiteen viejäorganisaatioiksi. Kotitalousvähennyksestä aiheutuvat verotulon menetykset olisivat pienemmät kuin taidekaupan synnyttämät verotuotot sekä säästöt sosiaalikuluissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edesauttaakseen toimivien taidemarkkinoiden syntyä ja verotulokertymän kasvattamista taidealalla?

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2010

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 188/2010 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edesauttaakseen toimivien taidemarkkinoiden syntyä ja verotulokertymän kasvattamista taidealalla?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Vuoden 2005 alusta myös vanhempien ja isovanhempien asunnossa tehdyt työsuoritukset ovat oikeuttaneet vähennykseen.

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut vuosittain. Vuonna 2007 vähennystä käytti noin 260 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 183 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 vähennystä käytti puolestaan noin 310 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 219 miljoonaa euroa.

Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Kotitalousvähennyksen säätämisen jälkeen on esitetty useiden eri palveluiden liittämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Taidehankintoihin sisältyvä työ on sellaista, mitä harvoin kotitaloudet tekevät itse ja näin sen säätäminen kotitalousvähennyksen piiriin ei ole perusteltua. Kotitalousvähennyksen ulottaminen taidehankintoihin ei ole mahdollista ilman, että vähennyksen laajeneminen muuttuu hallitsemattomaksi.

Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2010

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 188/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna-Leena Hemming /saml:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att främja uppkomsten av en fungerande konstmarknad och en ökning av inflödet av skatteintäkter från konstbranschen?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Till hushållsavdrag berättigar normalt hushålls-, omsorgs- och vårdarbete samt arbete som innebär underhåll eller ombyggnad av bostad eller fritidsbostad. För att avdraget ska beviljas förutsätts att arbetet har utförts i en bostad eller fritidsbostad som används av den skattskyldige. Sedan ingången av år 2005 berättigar också arbeten i föräldrars och far- eller morföräldrars bostad till avdrag.

Hushållsavdragets popularitet har ökat från år till år. År 2007 utnyttjades möjligheten till avdrag av cirka 260 000 skattskyldiga och kostnaderna för avdraget uppgick till cirka 183 miljoner euro. År 2008 utnyttjades avdraget av cirka 310 000 skattskyldiga och kostnaderna för avdraget uppgick till cirka 219 miljoner euro.

Det främsta syftet med bestämmelserna om hushållsavdraget är att förbättra sysselsättningen med stöd från samhället. Avsikten är att uppmuntra hushållen att anlita utomstående arbetskraft för sådana arbeten som de tidigare har utfört själva. En ytterligare avsikt är att minska användningen av svart arbetskraft. Efter att hushållsavdraget infördes har det föreslagits att avdraget ska utvidgas till att omfatta flera olika tjänster. Det arbete som ingår i konstanskaffningar är sådant som hushållen sällan utför själva, och därför är det inte motiverat att utsträcka avdraget till att gälla sådant arbete. Det är inte möjligt att utsträcka hushållsavdraget till konstanskaffningar utan att utvidgningen av avdraget blir okontrollerbar.

Helsingfors den 6 april 2010