Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 188/2011 vp - Elsi Katainen /kesk

Yksinhuoltajuuden huomioiminen päiväsakkorangaistusta määriteltäessä

Eduskunnan puhemiehelle

Rikoslain 2 a luvun 1 §:n mukaan "päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden. Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty valtioneuvoston asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskulutusvähennys. Sakotettavan elatusvelvollisuus voi alentaa päiväsakkoa."

Elatusvelvollisuus vähentää sakotettavan päiväsakon rahamäärää kolmella eurolla jokaista sakotettavan elatuksen varassa olevaa lasta kohden. Peruskulutusvähennyksen lisäksi elatusvelvollisuus on ainoa päiväsakkoa pienentävä tekijä. Elatusvelvollisuuteen rinnastettavissa oleva lapsen hyvinvointiin liittyvä taloudellinen tekijä on esimerkiksi yksinhuoltajuus, joka tulisi ottaa huomioon päiväsakon rahamäärää määriteltäessä. Yksinhuoltajuus ei tällä hetkellä vähennä päiväsakon rahamäärää lainkaan. Etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa yksinhuoltaja ei saa elatusapua toiselta vanhemmalta, yksinhuoltajuus tulisi ottaa huomioon, jotta päiväsakon määrä olisi kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yksinhuoltajuuden huomioon ottamiseksi sakkorangaistuksen perusteissa?

Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2011

Elsi Katainen /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elsi Kataisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 188/2011 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yksinhuoltajuuden huomioon ottamiseksi sakkorangaistuksen perusteissa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Rikoslain (39/1889 ) 2 a luvun 2 §:n 1 momentin mukaan päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden. Pykälän muissa momenteissa säädetään tarkemmin niistä seikoista (muun ohessa elatusvelvollisuus), joiden huomioon ottamisella varmistetaan kohtuulliseen lopputulokseen pääseminen. Pykälän 5 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin keskimääräisen kuukausitulon laskemisesta, päiväsakon rahamäärän pyöristämisestä, peruskulutusvähennyksen suuruudesta, elatusvelvollisuuden huomioon ottamisesta sekä päiväsakon vähimmästä rahamäärästä.

Päiväsakon rahamäärästä annetun asetuksen (609/1999 ) 3 §:n mukaan sakotettavan elatuksen varassa olevasta puolisosta ja alaikäisestä lapsesta sekä sakotettavan puolison alaikäisestä lapsesta vähennetään päiväsakon rahamäärästä jokaisen osalta 3 euroa.

Sakon rahamäärän laskemista koskevat säännökset uudistettiin vuonna 1999 perusteellisen rikoslakiprojektissa ja työryhmätyössä tapahtuneen valmistelun jälkeen niin, että kohtuullisuus on määritelty laissa eikä sitä tarvitse sakkoa määrättäessä erikseen harkita. Päiväsakon rahamäärän perustaksi tuli sakotettavan keskimääräinen nettokuukausitulo, josta tehdään kiinteä peruskulutusvähennys sekä sakotettavan mahdollisesta elatusvelvollisuudesta aiheutuva vähennys.

Kirjallisessa kysymyksessä kiinnitetään huomiota tilanteisiin, joissa sakotettava on yksinhuoltaja. Tällaisissa tilanteissakin toinen vanhempi voi osallistua lapsen elatukseen. Muutenkin yksinhuoltajuuden merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteisiin laajemmin. Toisen vanhemman elatusvastuun toteutumatta jääminen on vain yksi yksinhuoltajan ja hänen lapsensa taloudelliseen asemaan vaikuttava seikka. Vastapainoksi on todettava, että päiväsakon rahamäärää vahvistettaessa huomioon ei oteta tulona huomioon sellaisia apuja ja tukia (esimerkiksi asumistuki, toimeentulotuki, elatustuki, lapsilisä ja yksinhuoltajakorotus), joilla turvataan myös yksinhuoltajien asemaa ja vähennetään esimerkiksi elatusavun maksamisen laiminlyömisestä aiheutuvia haittoja. Jos elatusapu on vahvistettu maksettavaksi, sen suorittamisessa puolestaan saattaa olla jopa kuukausittaisia poikkeamia, jotka ovat vaikeasti huomioon otettavissa sakotusmenettelyssä.

Sakotettavan oman elatusvelvollisuuden takia tehtävä 3 euron vähennys päiväsakon päivittäisestä rahamäärästä ei ole vähäinen, jos sen suhteuttaa keskimääräisiin päiväsakon rahamääriin. Viime vuosina keskimääräinen päiväsakon rahamäärä on vaihdellut 12 ja 14 euron välillä. Minimimääräisiä päiväsakkoja (päiväsakon rahamäärä on 6 euroa) on noin puolet määrätyistä päiväsakoista.

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2011

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 188/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Elsi Katainen /cent:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att beakta ensamförsörjarskap i samband med grunderna för bötfällande?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt 2 a kap. 2 § 1 mom. i strafflagen (39/1889 ) ska dagsbotsbeloppet fastställas så att det är skäligt i förhållande till den bötfälldes betalningsförmåga. I paragrafens övriga moment föreskrivs närmare om de omständigheter (bl.a. försörjningsplikt) genom vars beaktande det säkerställs att man uppnår ett skäligt slutresultat. Enligt 5 mom. i paragrafen bestäms närmare genom statsrådets förordning hur den genomsnittliga månadsinkomsten ska beräknas och hur dagsbotsbeloppet ska avrundas, om baskonsumtionsavdragets belopp, om beaktande av försörjningsplikt och om dagsbotens minimibelopp.

Enligt 3 § i förordningen om dagsbotens belopp (609/1999 ) avdras från dagsbotens belopp för den bötfälldes make och minderåriga barn samt makens minderåriga barn, som han eller hon försörjer, 3 euro per person.

Bestämmelserna om beräkning av dagsbotens belopp reviderades år 1999 efter en grundlig beredning i strafflagsprojektet och arbetsgruppsarbetet så att skäligheten är fastslagen i lag och inte särskilt behöver prövas då böterna bestäms. Grunden för dagsbotens belopp blev den bötfälldes genomsnittliga nettomånadsinkomst från vilken det görs ett fast baskonsumtionsavdrag samt ett avdrag som beror på den bötfälldes eventuella försörjningsplikt.

I det skriftliga spörsmålet fästs det uppmärksamhet vid situationer där den bötfällde är en ensamförsörjare. Också i sådana situationer kan den andra föräldern delta i barnets försörjning. Även i övrigt ska man vid bedömningen av betydelsen av ensamförsörjarskap i en vidare omfattning fästa uppmärksamhet vid grunderna för fastställande av dagsbotens belopp. Det att den andra förälderns försörjningsansvar inte uppfylls är endast en omständighet som inverkar på ensamförsörjarens och dennas barns ekonomiska ställning. Som motvikt ska det konstateras, att när dagsbotens belopp fastställs inte beaktas som inkomst sådana stöd och bidrag (t.ex. bostadsbidrag, utkomststöd, underhållsstöd, barnbidrag och ensamförsörjartillägg) genom vilka också tryggas ensamförsörjarnas ställning och minskas till exempel de olägenheter som orsakas av att underhållsbidrag inte betalas. Om betalning av underhållsbidrag har fastställts, kan det tom. månadsvis förekomma avvikelser i fråga om betalningen av bidraget. Dessa kan vara svåra att beakta vid bötesförfarandet.

Avdraget på 3 euro från dagsbotens dagsbelopp på grund av den bötfälldes egna försörjningsplikt är inte obetydligt, om det ställs i förhållande till det genomsnittliga dagsbotsbeloppet. Under de senaste åren har dagsbotens genomsnittliga belopp varierat mellan 12 och 14 euro. Ca hälften av de dagsböter som bestäms är dagsböter till minimibeloppet (dagsbotens belopp är 6 euro).

Helsingfors den 9 november 2011

Justitieminister Anna-Maja Henriksson