Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 192/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 192/2012 vp - Lasse Hautala /kesk

Ulosottovirastojen lakkauttaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Oikeusministeriössä on Valtakunnanvoudinviraston esityksestä valmisteilla asetus ulosottovirastojen toimipaikoista. Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston osalta siinä esitetään säilytettäväksi vain Seinäjoella sijaitseva päätoimipaikka. Oikeusministeriö, Valtakunnanvoudinvirasto ja viimeisenä esityksen hyväksyvä oikeusministeri ovat siis lakkauttamassa Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston kaikki toimipaikat pois lukien Seinäjoen päätoimipaikka. Lakkautettavat toimipaikat on kaavailtu sijoitettavaksi päätoimipaikkaan. Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 14 toimipaikkaa ja virkoja virastossa on yhteensä 50. Näin merkittävä toimipaikkaverkoston supistaminen heikentää alueellisesti palvelutoimintaa sekä velallisen että velkojien asemasta katsottuna.

Asiaa valmistellut toimipaikkatyöryhmä esittää, että Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston toiminnot keskitettäisiin Seinäjoen ja Kauhajoen toimipaikkoihin. Työryhmä siis säilyttäisi Seinäjoen päätoimipaikan ja Kauhajoen toimipaikan. Valtakunnanvoudinvirasto ja ministeriö haluaisivat kuitenkin lakkauttaa myös Kauhajoen toimipaikan. Tämä päätös poikkeaa oleellisesti työryhmän esityksestä. Päätökselle ei ole olemassa mitään asianmukaisia perusteita. Päätös lienee myös ainut, joka on tehty vastoin asiaa valmistelleen työryhmän ehdotusta.

Kauhajoen toimipaikassa työskentelee neljä kihlakunnanulosottomiestä ja yksi toimistohenkilö. Työryhmän esityksen mukaan toimipaikkaverkoston kattavuuden ja palveluiden saatavuuden perusteella toimipaikan säilyttäminen ja tarve on perusteltu. Kauhajoen toimipaikan vaikutusalueella olevista Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnista on matkaa paikoin yli 100 kilometriä Seinäjoelle. Välimatka asiakaskäynnille on aivan liian pitkä. Asiakkaan kannalta palvelut heikkenisivät merkittävästi. Säilyttämällä palvelut Kauhajoella kuntien asukkaille taattaisiin ulosottopalvelut kohtuullisen matkan päässä ja samalla myös työntekijöiden työmatka säilyisi kohtuullisena.

Ulosottopalveluiden toimipaikkojen lakkauttamista perustellaan mm. sähköisten palveluiden lisääntymisellä ja halulla ohjata ihmiset käyttämään ensisijaisesti niitä. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tai osaamista niiden käyttöön. Usein myös velalliset, joista ulosottomies haluaa tehdä ulosottoselvityksen, ovat varattomia henkilöitä eikä heillä ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja ja heidän on vaikea saapua ulosottoselvitykseen pitkän matkan päähän.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on ulosottovirastojen lakkautuksista saatava lopullinen ja todellinen säästö,
miksi Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston Kauhajoen toimipaikka ollaan lakkauttamassa vastoin toimipaikkatyöryhmän esitystä eikä sen esittämiä merkittäviä perusteluita ole huomioitu,
miksi asiakkaita ohjataan ensisijaisesti käyttämään sähköisiä palveluita, kun kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta tai osaamista ja
miten turvataan ulosottopalvelut niille, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin?

Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2012

Lasse Hautala /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lasse Hautalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 192/2012 vp:

Mikä on ulosottovirastojen lakkautuksista saatava lopullinen ja todellinen säästö,
miksi Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston Kauhajoen toimipaikka ollaan lakkauttamassa vastoin toimipaikkatyöryhmän esitystä eikä sen esittämiä merkittäviä perusteluita ole huomioitu,
miksi asiakkaita ohjataan ensisijaisesti käyttämään sähköisiä palveluja, kun kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta tai osaamista ja
miten turvataan ulosottopalvelut niille, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ulosottovirastojen toimipaikkojen lakkauttamisilla ei ensisijaisesti tavoitella säästöjä. Välittömät taloudelliset säästöt eivät tulisi olemaan merkittäviä. Valtakunnanvoudinvirasto on arvioinut vuokramenojen pienentymisestä saavutettavan välittömän taloudellisen säästön olevan noin 600 000 euroa vuodessa. Nettosäästöä vähentävät kuitenkin työmatkan pitenemisestä maksettavat määräaikaiset kompensaatiot, arviolta 90 000 euroa vuodessa, sekä pitenevät toimitusmatkat.

Ulosottovirastojen henkilöstö on jakautunut monissa virastoissa useisiin eri toimipaikkoihin siten, että yksiköt ovat epätarkoituksenmukaisen pieniä ja haavoittuvia. Henkilöstön työskentely hajautetusti hankaloittaa johtamista, toiminnan organisointia ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. Liiaksi hajautettu organisaatio ei tue myöskään toiminnan yhtenäisyysvaatimuksia. Kaikissa toimipaikoissa henkilöstölle ei kyetä tarjoamaan turvallisuusvaatimukset täyttävää työympäristöä. Tavoitteena onkin muodostaa ulosoton toimipaikkaverkko, joka luo nykyistä paremmat edellytykset toiminnan johtamiselle, yhtenäisyydelle, tehokkuudelle ja turvalliselle työympäristölle sekä takaa palvelujen alueellisen saatavuuden nykyistä tarvetta vastaavasti.

Nykyisin ulosottoviranomainen saa tarvittavat velallisen varallisuustiedot (verotustiedot, muut rekisteröidyt omaisuustiedot, pankkitilitiedot ym.) reaaliaikaisesti ulosoton tietojärjestelmän kautta. Vaikka velallisen maantieteellisellä läheisyydellä ulosottoviranomaiseen ei ole enää perinnän onnistumisen kannalta samanlaista merkitystä kuin aiemmin, on paikallistuntemuksella ja henkilökohtaisilla tapaamisilla edelleen kuitenkin merkitystä tuloksellisessa ulosottomenettelyssä. Tarve tavata asiakkaita perustuu suoraan ulosottokaaren, jonka 3 luvun 57 §:ssä säädetään ulosottomiehen velvollisuudesta toimittaa ulosottoselvitys. Henkilökohtaiset tapaamiset tapahtuvat yleensä ennalta sovitussa paikassa ja ennalta sovitusti. Tarvittaessa asiointi voidaan hoitaa siten, että kihlakunnanulosottomies matkustaa tapaamaan velallista ennalta sovittuun paikkaan, esimerkiksi yhteispalvelupisteen toimitilaan.

Yhteydenotot ulosottomiehen ja velallisen välillä tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti postin tai puhelimen välityksellä. Velkojien asioinnin kannalta ulosoton toimipaikkaverkolla ei ole merkitystä, koska velkojilla on ulosottomenettelyssä harvoin tarvetta tavata ulosottoviranomaisia. Sähköisen asioinnin merkitys velkojien ja ulosoton välisessä kanssakäymisessä on huomattava ja kasvaa edelleen. Sähköistä asiointia on laajennettu viimeksi kesäkuun 2011 alussa, jolloin ulosoton hakeminen internetin kautta on tullut mahdolliseksi.

Kauhajoen toimipaikassa hoidetaan Ilmajoen, Isojoen, Jalasjärven, Karijoen, Kauhajoen, Kurikan ja Teuvan ulosottovelallisten asioita ja siellä työskentelee viisi viranhaltijaa, neljä kihlakunnanulosottomiestä ja yksi toimistohenkilö. Toimipaikan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien väestömäärä on 58 429. Noin 83 % toimipaikan toiminta-alueen väestöpohjasta asuu Kauhajoella, Kurikassa, Ilmajoella ja Jalasjärvellä. Välimatka Kauhajoelta Seinäjoelle on noin 58 kilometriä. Valtakunnanvoudinviraston ehdotuksen valmistelua jatketaan oikeusministeriössä ja ehdotusta käsitellään myöhemmin tämän kevään aikana hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä. Uudistuksen tavoitteena on ja tulee olla kohtuuhintaisen asiakaspalvelun turvaaminen sekä organisaation yhtenäistäminen siten, etteivät yksiköt ole liian pieniä ja haavoittuvia.

Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2012

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 192/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Lasse Hautala /cent:

Hur stor är den slutliga och faktiska inbesparingen som indragningen av utsökningsverken medför,
varför ska Södra Österbottens utsökningsverks verksamhetsställe i Kauhajoki dras in i strid med förslaget av arbetsgruppen för utsökningsväsendets nätverk av verksamhetsställen och varför har arbetsgruppens vägande motiveringar inte beaktats vid beslutsfattandet,
varför hänvisas klienter att i första hand använda elektroniska tjänster, trots att alla inte kan eller har möjlighet att använda dem, och
hur ska tillgången på utsökningstjänster tryggas för dem som inte har möjlighet att använda sig av de elektroniska tjänsterna?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Det främsta målet med indragningen av utsökningsverkens verksamhetsställen är inte att uppnå inbesparingar. Indragningen skulle inte medföra någon betydande direkt ekonomisk inbesparing. Riksfogdeämbetet har beräknat att den direkta ekonomiska inbesparingen till följd av de minskade hyresutgifterna skulle uppgå till ca 600 000 euro per år. Nettoinbesparingen skulle dock vara mindre än detta med anledning av de ersättningar som under en viss tid ska betalas till personalen på grund av förlängda arbetsresor, uppskattningsvis 90 000 euro per år, samt med anledning av förlängda förrättningsresor.

I många utsökningsverk har personalen fördelats på flera olika verksamhetsställen så att enheterna är oändamålsenligt små och sårbara. Decentraliseringen av personalen gör det svårare att leda och organisera verksamheten samt att fördela arbetet på ett ändamålsenligt sätt. I en alltför decentraliserad organisation är det också svårare att möta kraven på enhetlig verksamhet. Vid alla verksamhetsställen har det inte varit möjligt att ordna en arbetsmiljö som uppfyller säkerhetskraven. Syftet har varit att bilda ett sådant nätverk av verksamhetsställen som ger bättre förutsättningar att ordna verksamhetens ledning och som möjliggör en enhetlig och effektiv verksamhet och en trygg arbetsmiljö samt som garanterar den regionala tillgången på tjänster på ett sätt som motsvarar dagens behov.

I dagens läge får utsökningsmyndigheten de nödvändiga uppgifterna om gäldenärens förmögenhet (beskattningsuppgifter och andra registrerade uppgifter om förmögenhet, bankkontouppgifter osv.) i realtid ur utsökningens datasystem. Trots att det inte längre har lika stor betydelse som förut hur nära utsökningsmyndigheten gäldenären bor, är lokalkännedom och personliga möten dock fortfarande av betydelse med tanke på ett effektivt utsökningsförfarande. Behovet att möta kunder baserar sig direkt på 3 kap. 57 § i utsökningsbalken, där det föreskrivs om skyldigheten att göra utsökningsutredning. Om ett personligt möte behövs kommer man i allmänhet på förhand överens om var och hur mötet ordnas. Häradsutmätningsmannen kan vid behov resa till ett på förhand överenskommet ställe, t.ex. lokalerna för ett samservicekontor, för att möta gäldenären.

Kontakterna mellan utmätningsmannen och gäldenären sker dock i huvudsak per post eller telefon. Med tanke på borgenärerna har nätverket av verksamhetsställen inte någon större betydelse, eftersom borgenärerna sällan har behov att möta utsökningsmyndigheterna. När det gäller kontakterna mellan borgenärerna och utsökningsmyndigheterna används elektroniska tjänster i betydande och allt högre grad. Möjligheterna att använda elektroniska tjänster har utvidgats senast i början av juni 2011, då det blev möjligt att ansöka om utsökning på webben.

Vid verksamhetsstället i Kauhajoki sköts ärenden som gäller utsökningsgäldenärer som bor i Bötom, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Storå och Östermark. Vid verksamhetsstället arbetar fem tjänsteinnehavare, varav fyra är häradsutmätningsmän och en byråsekreterare. Invånarantalet i kommunerna inom verksamhetsställets influensområde är 58 429. Ca 83 % av verksamhetsområdets befolkning bor i Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki och Jalasjärvi. Avståndet från Kauhajoki till Seinäjoki är ca 58 kilometer. Förslaget från Riksfogdeämbetet bereds nu vidare vid Justitieministeriet och senare under denna vår kommer förslaget upp till Ministerarbetsgruppen för förvaltning och regional utveckling. Målet med reformen är och skall vara att beakta att kundservicen tryggas till rimliga kostnader samt att förenhetliga organisationen så att enheterna inte är för små och sårbara.

Helsingfors den 30 mars 2012

Justitieminister Anna-Maja Henriksson