Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 197/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 197/2010 vp - Hannu Hoskonen /kesk

Kotimaisen pelletin valmistuksen lisääminen

Eduskunnan puhemiehelle

Pellettilämmitys on erinomainen lämmitysmuoto, joka mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisen maassamme. Pelletti on puunjalostusteollisuuden sivutuote, jota voidaan valmistaa esimerkiksi sahanpurusta ja höylälastusta. Parhaillaan on menossa tutkimus Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa energiapuun käyttämisestä suoraan puupellettien raaka-aineena. Tämä tutkimus on avaamassa uuden keinon uusiutuvien energiamuotojen käyttämiseksi maassamme. Uusiutuvana energiana pellettilämmitys ei synnytä haitallisia päästöjä ilmakehään. Pelletti sisältää energiaa enemmän kuin mikään muu puupohjainen polttoaine: kilosta pellettejä syntyy energiaa lähes 5 kWh.

Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin puupellettejä 373 000 tonnia, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Puupelleteistä vietiin ulkomaille 60 prosenttia. Samalla myös puupellettien tuonti kasvoi merkittävästi. Vuonna 2008 puupellettejä tuotiin 100 000 tonnia, kun tuonti aikaisempina vuosina on ollut vain muutama kymmenen tonnia.

Vuonna 2005 julkistetun raportin "Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015" mukaan pellettien käytön tavoite vuodelle 2015 on 1,5 miljoonaa tonnia. Pellettien käytön lisääminen 1,5 miljoonaan tonniin edellyttäisi, että valtaosa sahaamisessa syntyvästä purusta, jota ei tarvita sahoilla kuivaukseen ja joka tänä päivänä menee muuhun energiakäyttöön, käytettäisiin pellettien valmistukseen. Pellettien raaka-aineeksi on oletettu lisäksi 15 prosentin osuudelta peltobiomassoja ja jonkin verran kuorta.

Suomi on sitoutunut EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteisiin. Uusiutuvan energian tavoite on 38 prosenttia kaikesta energiasta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2008 uusiutuvan energian osuus oli 28 prosenttia kaikesta energiasta, joten tavoitteen saavuttaminen on hyvin vaikeaa. Tehokas keino kotimaisten energiaraaka-aineiden käytön lisäämiseksi on verotus. Lämmitysjärjestelmän valinta joko uudisrakentamisen tai peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä ratkeaisi kotimaisen vaihtoehdon hyväksi, jos lämmitysjärjestelmän investointiin saisi merkittävän veroedun. Myös energiapuun käytön nostaminen KMO:ssa asetetulle 12 miljoonan motin tasolle vaatii määrätietoisia toimia, jotta tavoitteeseen päästäisiin nykyisestä 5 miljoonan motin käyttömäärästä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kotimaisten energiaraaka-aineiden käyttö lisääntyy nykyisestään ja käytämme kotimaassa tuotetun pelletin itse, jolloin fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee, mikä on välttämätöntä uusiutuvien energiamuotojen tavoitteiden saavuttamiseksi?

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2010

Hannu Hoskonen /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannu Hoskosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 197/2010 vp:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kotimaisten energiaraaka-aineiden käyttö lisääntyy nykyisestään ja käytämme kotimaassa tuotetun pelletin itse, jolloin fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee, mikä on välttämätöntä uusiutuvien energiamuotojen tavoitteiden saavuttamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen on täytettävä uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) velvoite nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Velvoite täytetään lisäämällä kotimaisten energialähteiden, kuten biomassan, tuulivoiman, biokaasun, maalämmön ja aurinkoenergian käyttöä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös voimakasta panostusta energiatehokkuuteen ja energiansäästötoimiin. Samoin se edellyttää tuki- ja ohjausjärjestelmien tehostamista ja rakenteiden muuttamista kuten eduskunnalle selontekona annetussa kansallisessa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (VNS 6/2008 vp) esitetään.

Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on valmistelemassa liikenteen verotuksen uudistamista ja korotuksia fossiilisten polttoaineiden verotukseen sekä syöttötariffia tuulivoimalle ja biokaasulle. Uusiutuvien energialähteiden investointitukiin panostetaan edelleen ja tuki kohdennetaan erityisesti kotimaiseen biomassan käytön edistämiseen. Uusiutuvan energian direktiivin edellyttämä toimintasuunnitelma direktiivin tavoitteiden saavuttamisesta on valmistumassa ja toimitetaan komissiolle kesäkuun 2010 aikana. Energiatehokkuustoimikunnan esittämien toimenpiteiden täytäntöönpano eri ministeriöissä on alkanut. Myös kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin osallistumalla sekä tiedostuksella ja koulutuksella edistetään strategian toimeenpanoa.

Metsäteollisuuden rakennemuutos on johtanut siihen, että uusiutuvan energian 38 %:n tavoitteen saavuttaminen on entistä haasteellisempaa. Helmikuussa 2010 valmistuneessa Metsäalan strategisen ohjelman alatyöryhmän raportissa esitetään energiapuun lisäämiseksi toimenpide-ehdotuksia, joilla syntynyt vaje, noin 10-15 TWh, pyritään täyttämään. Toimenpide-ehdotusten jatkotarkastelu tapahtuu kevään ja kesän 2010 aikana. Kaikilla aiemmin mainituilla toimenpiteillä hallitus pyrkii edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Pienehkönä osana energia- ja ilmastostrategian uusiutuvan energian lisäämistavoitteita, pelleteillä ja peltobiomassoilla tuotettu energiamäärän tulisi vuonna 2020 olla noin 3-4 TWh. Tavoite edellyttää noin 1 000 000 tonnin pellettituotantoa ja käyttöä Suomessa.

Pellettien valmistukseen käytetään Suomessa nykyisin lähes ainoastaan mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita. Jatkossa pellettien valmistuksessa tullaan käyttämään myös muita raaka-aineita kuten haketta enenevässä määrin. Puupellettejä käytetään asuntojen lämmityksen lisäksi suurkiinteistöjen lämmitykseen sekä jossain määrin seospolttoaineena voimalaitoksissa.

Puupellettien kokonaistuotanto Suomessa vuonna 2009 oli noin 300 000 tonnia, josta hieman yli puolet eli 155 000 tonnia käytettiin kotimaassa. Huolimatta pellettien ulkomaan viennistä, niiden kotimainen käyttö on lisääntynyt vuosittain koko 2000-luvun. Tavoitteena on, että jatkossa koko pellettituotanto hyödynnetään Suomessa.

Nykyisin pellettien käyttöä kotitalouksissa edistetään pääasiassa kotitalousvähennyksen avulla. Joissakin tapauksissa pientalojen energiatalouden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamiseksi voidaan myöntää energia-avustusta. Avustuksessa on tulorajat. Suurkiinteistöt, yritykset ja yhteisöt voivat hakea pellettijärjestelmien investointi- ja selvityshankkeisiin investointitukea.

Hallitus on ns. Kela-maksujen poiston yhteydessä keväällä 2009 päättänyt fossiilisten polttoaineiden ja sähkön verotuksen korotuksesta vuoden 2011 alusta lähtien. Esimerkiksi kevyen polttoöljyn osalta veron osuus tulee noin kaksinkertaistumaan. Puupelleteille puolestaan ei ole polttoaineveroa. Tehty veroratkaisu tulee osaltaan edistämään kaikkien kotimaisten polttoaineiden, myös puupellettien käyttöä niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin.

Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2010

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 197/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannu Hoskonen /cent:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att användningen av inhemska energiråvaror ska öka jämfört med nuläget och att de pelletar som tillverkas här i landet ska användas av oss själva, varvid användningen av de fossila bränslena minskar, vilket är nödvändigt för att målet för förnybara energiformer ska kunna nås?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Finland måste uppfylla förpliktelsen i enlighet med direktivet om främjande av användningen av energi från förnybara energikällor (2009/28/EG) att andelen förnybar energi ska höjas till minst 38 procent av slutförbrukningen av energi fram till år 2020. Förpliktelsen ska fullgöras genom en ökad användning av inhemska energikällor såsom biomassa, vindkraft, biogas, jordvärme och solenergi. För att målet ska kunna nås krävs också en kraftig satsning på energieffektivitet och energisparåtgärder. Det förutsätter likaså effektivisering av stöd- och styrsystemen och ändring av strukturerna så som det föreslås i den nationella klimat- och energistrategi på lång sikt som överlämnades till riksdagen i form av statsrådets redogörelse (SRR 6/2008 rd).

För att målet ska nås håller regeringen på att förbereda en reform av trafikbeskattningen och höjning av accisen på fossila bränslen samt införandet av en inmatningstariff för vindkraft och biogas. Fortsatta satsningar görs på investeringsstödet för förnybara energikällor och stödet riktas särskilt till att främja användningen av inhemsk biomassa. Den handlingsplan för uppnående av direktivets mål som direktivet om förnybar energi förutsätter kommer snart att bli färdig och den ska skickas till kommissionen i juni 2010. Genomförandet av de åtgärder som energieffektivitetskommissionen föreslagit har påbörjats vid de olika ministerierna. Verkställigheten av strategin främjas också genom deltagande i nationella och internationella program och projekt samt genom information och utbildning.

Strukturomvandlingen inom skogsindustrin har gjort att uppnåendet av 38-procentsmålet för förnybar energi innebär en allt större utmaning. I en rapport från en undergrupp till det strategiska programmet för skogsbranschen, som färdigställdes i februari 2010, framläggs förslag till sådana åtgärder i syfte att öka användningen av energived genom vilka det uppkomna underskottet, dvs. ca 10-15 TWh, ska täckas. Den fortsatta granskningen av åtgärdsförslagen sker under våren och sommaren 2010. Regeringen strävar efter att främja användningen av förnybara energikällor genom alla ovan nämnda åtgärder för att de uppställda målen ska kunna nås.

Som en liten del av målet för ökad användning av förnybar energi enligt klimat- och energistrategin ska år 2020 ca 3-4 TWh energi produceras med hjälp av pelletar och åkerbiomassa. För att målet ska nås krävs en årlig produktion och användning av ca 1 000 000 ton pelletar i Finland.

Nuförtiden används nästan enbart biprodukter från den mekaniska träförädlingsindustrin för tillverkning av pelletar i Finland. I fortsättningen kommer också andra råvaror, såsom flis, i en allt större utsträckning att användas för pellettillverkning. Träpelletar används inte enbart för uppvärmning av bostäder utan också vid uppvärmningen av stora fastigheter och i någon mån också som blandbränsle vid kraftverken.

År 2009 uppgick den totala produktionen av träpelletar i Finland till ca 300 000 ton, av vilka drygt hälften, dvs. 155 000 ton, användes i hemlandet. Trots exporten till utlandet har den inhemska användningen av pelletar ökat från år till år under hela 2000-talet. Målet är att hela pelletproduktionen i framtiden ska användas i Finland.

Nuförtiden främjas användningen av pelletar i hushållen huvudsakligen genom hushållsavdrag. I vissa fall kan energiunderstöd beviljas för förbättring av energiekonomin i småhus och för ibruktagande av förnybara energikällor. Inkomstgränser tillämpas vid beviljandet av understöd. Stora fastigheter, företag och sammanslutningar kan ansöka om investeringsstöd för investerings- och utredningsprojekt i anslutning till pelletsystem.

Regeringen har i samband med slopandet av de s.k. FPA-avgifterna våren 2009 beslutat om höjning av accisen på fossila bränslen och elaccisen från ingången av 2011. När det gäller t.ex. lätt brännolja kommer accisens andel att ungefär fördubblas. Å andra sidan uppbärs ingen bränsleaccis på träpelletar. Det ovan nämnda skattebeslutet kommer för sin del att främja användningen av alla inhemska bränslen, också träpelletar, såväl i hushållen som vid företagen.

Helsingfors den 9 april 2010

Näringsminister Mauri Pekkarinen