Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 205/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 205/2011 vp - Aino-Kaisa Pekonen /vas

Arvonlisäverokorotuksen vaikutukset palvelualoilla

Eduskunnan puhemiehelle

Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksessä esitetään päätettäväksi hiusalan ja eräiden muiden työvaltaisten alojen arvonlisäverokokeilu. Parturi- ja kampaamopalveluiden lisäksi kokeilun piiriin on luettu polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut.

Esityksen mukaan näiden alojen arvonlisävero nousisi vuoden 2012 alusta alkaen yhdeksästä prosentista 23 prosenttiin. Veronkorotuksella on kohtalokkaita vaikutuksia alan työllisyyteen, ja lisäksi arvolisäveron korotus lisää harmaata taloutta.

VATT:n tutkimustuloksista poiketen Tilastokeskuksen lukujen perusteella näyttää siltä, että alv-kokeilulla on ollut selkeä vaikutus kysyntään eli alan liikevaihtoon. Kysynnän kasvu näkyy myös palkkasumman kasvamisena, mikä viitannee lisääntyneisiin työtunteihin.

Ennen vuotta 2007 osa kampaajista teki lyhyempää työpäivää. Vuosien 2008 ja 2009 aikana hiusalan henkilöstömäärä kasvoi huomattavasti aiempaa enemmän, mikä johtunee kysynnän kasvusta ja siitä, etteivät vanhat työntekijät ole voineet enempää kasvattaa työtuntimääriään. Vielä kun tässä yhteydessä huomioidaan, että vuosien 2006 ja 2007 välillä muun muassa värituubien hinnat kohosivat 18 prosenttia, ovat veronalennuksen vaikutukset ilmeisiä.

Hallituksen tulee tukea kaikin tavoin työllisyyden kasvua eikä tule vaikeuttaa työvaltaisten alojen toimintakykyä ja pienyrittäjien toimintaedellytyksiä. Hiusala on maassamme merkittävä työllistäjä, ja arvonlisäveron korottaminen vaikuttaa välittömästi alan työpaikkojen määrään. Veron noustessa palkansaajia ajetaan pakkoyrittäjyyteen. Veronalennus taas mahdollisti monen kampaajan työllistymisen palkansaajana. Alalle hakeutuvia ei saa pakottaa yrittäjyyteen vasten tahtoaan.

Hallitus on kirjannut harmaan talouden torjunnan yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteekseen, ja sen saavuttamiseksi on tehtävä oikeanlaisia ratkaisuja. Arvonlisäveron korotus heijastuu väistämättä hiusalan hintoihin, mikä on omiaan lisäämään pimeänä tehdyn työn määrää. Lisääntyvä harmaa talous syö valtion verotuloja. Lisäksi arvonlisäveron korotuksen myötä nousevat hinnat vähentävät palveluiden käyttöä ja rasittavat erityisesti pienituloisia suomalaisia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus turvata hiusalan ja muiden alv-kokeilun piiriin kuuluneiden palvelualojen toimeentulon,
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ja milloin tuloksia on odotettavissa ja
miten arvonlisäveron nostamisesta aiheutuva lisääntyvän harmaan talouden uhka ehkäistään?

Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011

Aino-Kaisa Pekonen /vas
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 205/2011 vp:

Aikooko hallitus turvata hiusalan ja muiden alv-kokeilun piiriin kuuluneiden palvelualojen toimeentulon,
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ja milloin tuloksia on odotettavissa ja
miten arvonlisäveron nostamisesta aiheutuva lisääntyvän harmaan talouden uhka ehkäistään?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi on osallistunut työvaltaisten palvelujen arvonlisäverotuksen alentamiskokeiluun. Arvonlisäverolain (1501/1993 ) 85 a §:ää on väliaikaisesti muutettu vuoden 2007 alusta vuoden 2011 loppuun siten, että parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin sovelletaan alennettua arvonlisäverokantaa, joka oli aiemmin 8 prosenttia ja vuoden 2010 heinäkuun alusta 9 prosenttia. Pieniin korjauspalveluihin on luettu polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on syksyllä 2010 arvioinut tämän kokeilun vaikutuksia. Selvityksen mukaan alennettu arvonlisäverokanta työvoimavaltaisille palveluille ei näytä tulosten valossa olevan tehokasta veropolitiikkaa. Alan kokonaisliikevaihto ja kokonaistyöllisyys, yrittäjät mukaan lukien, eivät ole kasvaneet merkittävästi veronalennuksen johdosta. Tutkimuksen lopputulokset eivät osoita kokeilua tehokkaaksi keinoksi alentaa hintoja sekä lisätä kysyntää ja työllisyyttä. Tämän vuoksi määräaikaiseksi säädetty kokeilu päättyy vuoden 2011 lopussa.

Hallituksen tavoitteena nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa on suosia suomalaista työtä ja suomalaista työllisyyttä. Verotuksen painopistettä siirretään työnteon ja työllisyyden verottamisesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Myös pienyrittäjien kannalta on olennaista, että asiakkaat ovat ostovoimaisia.

Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Harmaata taloutta kitketään monipuolisella keinovalikoimalla. Jo ensi vuoden budjetissa harmaan talouden torjuntaan on varattu lisäresursseja 20 miljoonaa euroa, joka jakautuu usean eri ministeriön hallinnonalalle. Hallituksen tavoitteena on tukea rehellistä yrittäjyyttä ja kitkeä harmaata taloutta kaikin mahdollisin tavoin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2011

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 205/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Aino-Kaisa Pekonen /vänst:

Ämnar regeringen trygga utkomsten inom hårbranschen och övriga servicebranscher som omfattas av momsförsöket,
vilka åtgärder ämnar regeringen vidta och när kan man förvänta sig resultat och
hur ämnar man förebygga hotet med ökad grå ekonomi som en höjning av mervärdesskatten skulle medföra?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Finland har deltagit i ett försök med att sänka mervärdesskatten på arbetsintensiva tjänster. Den tillfälliga ändring av mervärdesskattelagens (1501/1993) 85 a § som gäller från ingången av 2007 till utgången av 2011 innebär att det på frisertjänster och på små reparationstjänster tillämpas en nedsatt mervärdesskattesats, som före juli 2010 uppgick till 8 procent och därefter till 9 procent. Med små reparationstjänster avses reparation av cyklar, skor och lädervaror samt kläder och hushållslinne.

Hösten 2010 bedömde Statens ekonomiska forskningscentral försökets konsekvenser. Enligt resultaten av bedömningen verkar det inte vara skattepolitiskt effektivt att sänka mervärdesskattesatsen på arbetsintensiva tjänster. Den totala omsättningen och sysselsättningen i branschen, företagarna medräknade, har inte ökat avsevärt som en följd av skattenedsättningen. Undersökningens slutliga resultat visar att försöket inte är någon effektiv metod för att sänka priserna eller öka efterfrågan och sysselsättningen. Det tidsbundna försöket avslutas därför vid utgången av 2011.

I det nuvarande svåra ekonomiska läget är regeringens mål att gynna finländskt arbete och finländsk sysselsättning. Beskattningens tyngdpunkt ska flyttas från beskattning av arbete och sysselsättning till en beskattning som grundar sig på miljö- och hälsoaspekter. Det väsentliga även ur småföretagarnas synvinkel är att kunderna är köpkraftiga.

Bekämpningen av grå ekonomi är ett av regeringens spetsprojekt. Den grå ekonomin ska utrotas genom ett mångsidigt urval av metoder. För bekämpningen av grå ekonomi har redan i nästa års budget reserverats tilläggsresurser på 20 miljoner euro, fördelat på flera olika ministeriers förvaltningsområden. Regeringens syfte är att stödja ärlig företagsverksamhet och utrota den grå ekonomin på alla tänkbara sätt inom alla samhällsområden.

Helsingfors den 14 november 2011

Finansminister Jutta Urpilainen