KIRJALLINEN KYSYMYS 211/2007 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Hämeenlinnan väylällä Helsingin ja Hyvinkään välisellä moottoritieosuudella aloitettiin toukokuun toisella viikolla moottoritien kaistojen välisen keskisauman kunnostustyöt tien huollosta vastaavan yhtiön, Lemminkäisen, toimesta. Keskisauman paikkaukseen käytetty materiaali on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osoittautunut hengenvaarallisen liukkaaksi sateella ja erityisen vaaralliseksi moottoripyörille. Maanantaina 18.6.2007 tieosuudella sattui onnettomuus, jossa moottoripyörän kuljettaja menetti henkensä, kun hän kaistaa vaihtaessaan, todennäköisesti juuri saumauspinnan liukkauden vuoksi, ajautui ulos ajotieltä kohtalokkain seurauksin. Useita vastaavanlaisia moottoripyöräonnettomuuksia on sattunut valtatiellä 3 viime aikoina.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ensimmäiset valitukset tien liukkaudesta saatiin jo kesäkuun alussa, jolloin Tiehallinto tilasi Lemminkäiseltä liukkaudesta varoittavat liikennemerkit, jotka tosin saatiin käyttöön vasta viimeisimmän traagisen onnettomuuden jälkeen. Liukasta keskikaistaletta on nyt ryhdytty myös karhentamaan. Käsittämättömältä tuntuu se, että todettuun vaaratilanteeseen ei ole puututtu heti viranomaisten puolelta tehokkaammin. Liikennemerkkien hankkimisen lisäksi Tiehallinnon olisi pitänyt huolehtia siitä, että liukkaan saumauksen karhennustyöt olisi aloitettu välittömästi liikenneturvallisuutta vakavasti vaarantavan riskitekijän tultua tietoon. Nyt kun on jo sattunut useita onnettomuuksia ja yksi henkikin on menetetty, niin mikä taho on vastuussa siitä, että asiassa ei reagoitu riittävän tehokkaasti ja ripeästi?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen valtatien 3 moottoritieosuudella Helsinki-Hyvinkää suoritettujen moottoritien kaistojen välisen keskisauman kunnostustöiden aiheuttamasta ajotien liukkaudesta ja tästä johtuvasta liikenneturvallisuuden vakavasta heikentymisestä ja liikenneonnettomuuksista,

mikä taho on vastuussa silloin, kun tällaisten kunnostustöiden, mutta myös Tiehallinnon hitaan reagoinnin vuoksi menetetään ihmishenkiä ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei vastaavanlaisia tilanteita pääse syntymään tulevaisuudessa?

Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2007

Raimo Vistbacka /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 211/2007 vp:

Onko hallitus tietoinen valtatien 3 moottoritieosuudella Helsinki -Hyvinkää suoritettujen moottoritien kaistojen välisen keskisauman kunnostustöiden aiheuttamasta ajotien liukkaudesta ja tästä johtuvasta liikenneturvallisuuden vakavasta heikentymisestä ja liikenneonnettomuuksista,

mikä taho on vastuussa silloin, kun tällaisten kunnostustöiden, mutta myös Tiehallinnon hitaan reagoinnin vuoksi menetetään ihmishenkiä ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei vastaavanlaisia tilanteita pääse syntymään tulevaisuudessa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vanhojen asfalttipintausten välinen saumaus oli rapautunut sään ja liikenteen vaikutuksesta pitkältä matkalta ajokaistojen välillä valtatiellä 3 Helsingin ja Hyvinkään välisellä osuudella. Rapautuma paikattiin valuasfaltilla. Valuasfaltoinnissa käytetty massa on samanlaista kuin paikkauksen suorittajan Lemminkäinen Oy:n vuosina 2005-2006 vastaavanlaisissa kohteissa käyttämä massa. Saumauksen leveys on ollut enimmillään 30 cm tänä vuonna ja myös aiemmissa kohteissa.

Tiehallinto tilasi saumaustyön Lemminkäinen Oy:ltä. Työ on ollut osittain aikaisempien vuosien päällystysurakoiden takuutyötä. Tilaukseen ei tästä syystä ole liitetty erillisiä takuuehtoja. Takuutyön tilauksiin sovelletaan alkuperäisten päällystysurakoiden sopimusehtoja tarvittavilta osin. Näitä ovat mm. päällysteitä ja päällysteen paikkauksia koskevat ohjeet. Kummankin ohjeen mukaan päällysteen ja paikkausten tulee täyttää asfalttinormien mukaiset kitkavaatimukset, mikä tarkoittaa, ettei päällyste tai paikkaus saa olla liukas ja että liukkaat kohdat on tarvittaessa karhennettava.

Vaikka työ toteutettiin vastaavalla massalla ja työmenetelmällä kuin edellisinä vuosina, työssä ei onnistuttu aikaansaamaan riittävää kitkaa. Tästä aiheutui erityisesti sadekelillä vaaraa liikenteelle. Urakoitsijalla on vastuu työn asianmukaisesta loppuunsaattamisesta. Liukkaus tuli kuitenkin yllätyksenä sekä Tiehallinnolle ja että urakoitsijalle.

Saumaustyö tehtiin toukokuun puolivälissä. Saumauksen vaarallisuudesta ei ollut edellisvuosien töiden perusteella ennakkotietoa. Erillisiä liikennemerkkejä ei asetettu eikä paikkauksen pintaa karhennettu saumauksen valmistuttua. Ensimmäiset valitukset liukkaudesta tulivat kesäkuun alussa. Valitusten perusteella vastuullista urakoitsijaa kehotettiin 5.6.2007 asettamaan varoitusmerkit. Tiehallinto on tiedottanut saumojen aiheuttamasta liukkaudesta julkisuudessa 15.6.2007 lähtien.

Tielle asetettiin varoitusmerkit 18.6.2007. Varoitusmerkkien asettaminen viivästyi siitä syystä, että sopivia ja riittävän selkeää informaatiota sisältäviä merkkejä ei ollut saatavilla. Urakoitsija joutui erikseen tilaamaan tällaiset merkit. Paikkauksen karhennus käynnistettiin 19.6.2007.

Valuasfalttipaikkausten liukkausriskit ovat yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi asia on ohjeistettu riittävästi alan ohjeissa. Erityisesti moottoripyöräilijät tuntevat näiden paikkausten ja myös muiden sileiden pintojen, kuten tiemerkintöjen ongelmallisuuden märällä kelillä. Tienpitäjän velvollisuutena on kuitenkin varmistaa, että tien pinta ei ole yllätyksellinen eikä näin muodosta sellaista riskiä, jota tienkäyttäjä ei tieliikennelain mukaisella varovaisuudella pysty ottamaan huomioon.

Tienpito muuttuu teknisten muutosten lisäksi myös sopimusten sisällön osalta. Tienpitäjä hankkii enenevässä määrin työn lisäksi tuotteita ominaisuuksineen taikka tietyn pitkäaikaisen laadun mukaista palvelua. Urakoitsijan laatuvastuu lisääntyy, mikä edellyttää urakoitsijoilta entistä tarkempaa omaa laadunhallintaa ja laadunvarmistusta. Tämä ei kuitenkaan vähennä tienpitäjän omaa valvontavelvollisuutta. Tiehallinnon ja Lemminkäinen Oy:n välisestä sopimuksesta huolimatta Tiehallinnolla on tässäkin tapauksessa maantielain mukaisena tienpitäjänä vastuu tienkäyttäjään nähden tien kunnosta.

Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2007

Liikenneministerin sijaisena
Viestintäministeri Suvi Lindén

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 211/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf:

Är regeringen medveten om den hala körbanan till följd av reparationsarbetena på mitten av körfilerna på motorvägsavsnittet Helsingfors-Hyvinge på riksväg 3 och om den allvarligt försämrade trafiksäkerheten och trafikolyckorna till följd av detta,

vilken instans är ansvarig när människoliv går förlorade på grund av reparationsarbeten av detta slag men också på grund av Vägförvaltningens långsamma reaktioner, och

vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att motsvarande situationer inte skall uppkomma i fortsättningen?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

På grund av vädrets och trafikens inverkan var fogen mellan de gamla asfaltbeläggningarna söndervittrad på en lång sträcka mellan körfilerna på avsnittet Helsingfors-Hyvinge på riksväg 3. Sprickorna reparerades med gjutasfalt. Den massa som användes vid gjutasfalteringen är samma material som utföraren av reparationerna, Lemminkäinen Ab, hade använt för motsvarande reparationer åren 2005-2006. Fogen var högst 30 cm i år och också på de vägavsnitt som reparerats tidigare.

Vägförvaltningen beställde fogningsarbetet av Lemminkäinen Ab. Arbetet bestod till en del av garantiarbete enligt beläggningsentreprenader under tidigare år. Beställningen förenades därför inte med några separata garantivillkor. På beställningar som gäller garantiarbete tillämpas avtalsvillkoren enligt de ursprungliga beläggningsentreprenaderna till behövliga delar, t.ex. anvisningarna för beläggningar och reparationer av beläggningar. Enligt anvisningarna för båda dessa bör beläggningen och reparationerna av sprickor uppfylla friktionskriterierna enligt asfaltnormerna, vilket innebär att beläggningen eller de reparerade sprickorna inte får vara hala och att hal asfalt skall göras skrovlig om det behövs.

Trots att arbetet utfördes med motsvarande massa och arbetsmetod som under tidigare år lyckades man inte åstadkomma en tillräcklig friktion, vilket äventyrade trafiken i synnerhet vid regn. Entreprenören ansvarar för att arbetet slutförs som sig bör. Halkan kom dock som en överraskning för både Vägförvaltningen och entreprenören.

Fogningsarbetet utfördes i mitten av maj. På basis av arbetena under tidigare år fanns det inte några förhandsuppgifter om att fogen kunde vara farlig. Det utplacerades inte några särskilda trafikmärken och reparationsytan gjordes inte skrovlig när fogen var klar. De första klagomålen om den hala vägytan kom i början av juni. Till följd av klagomålen fick den ansvariga entreprenören den 5 juni 2007 en uppmaning om att placera ut varningsmärken. Sedan den 15 juni har Vägförvaltningen offentligt informerat om den halka de reparerade sprickorna orsakar.

Trafikmärken som varnar för halkan placerades ut på vägen den 18 juni. Utplaceringen fördröjdes eftersom det inte fanns några lämpliga eller tillräckligt informativa trafikmärken. Entreprenören blev tvungen att beställa trafikmärkena särskilt. Det reparerade avsnittet började göras skrovligt den 19 juni.

Halkriskerna med gjutasfaltsreparationer är allmänt kända. Det har därför meddelats tillräckliga anvisningar om detta bland branschanvisningarna. I synnerhet motorcyklisterna känner till att reparationer av det här slaget och även andra släta ytor, t.ex. vägmarkeringar, är problematiska vid fuktigt väglag. Väghållaren är trots allt skyldig att säkerställa att vägytan inte är överraskande och därmed inte medför några sådana risker som väganvändarna inte kan beakta genom att iaktta försiktighet enligt vägtrafiklagen.

Förutom när det gäller tekniska förändringar ändras väghållningen också när det gäller innehållet i avtalen. Väghållaren anskaffar i tilltagande grad förutom själva arbetet också produkter med tillhörande egenskaper eller tjänster av en viss långvarig kvalitet. Entreprenörens kvalitetsansvar ökar, vilket förutsätter allt noggrannare total kvalitetsledning och kvalitetssäkring från entreprenörernas sida. Det här minskar dock inte väghållarens tillsynsskyldighet. Oavsett avtalet mellan Vägförvaltningen och Lemminkäinen Ab bär Vägförvaltningen också i det här fallet i egenskap av väghållare enligt landsvägslagen ansvar för vägens skick avseende väganvändarna.

Helsingfors den 5 juli 2007

Trafikministerns ställföreträdare
Kommunikationsminister Suvi Lindén