KIRJALLINEN KYSYMYS 224/2007 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Viime aikoina on paljastunut useita eläinsuojelurikoksia ja -rikkomuksia. Tämä todistaa, että eläinsuojelulainsäädännössä on puutteita. Eläinsuojelulaki ei esimerkiksi anna viranomaisille riittäviä valtuuksia puuttua eläinten pitkään jatkuneeseen huonoon kohteluun. Eläinsuojelulain ei pidä ainoastaan mahdollistaa kaltoin kohdeltujen eläinten siirtämistä parempiin oloihin välittömästi, vaan lain täytyy velvoittaa siihen.

Lisäksi eläinsuojeluviranomaisten suorittaman valvonnan resurssien riittävyys on varmistettava. Eläinsuojeluvalvojilla, eläinlääkäreillä ja poliisilla tulee olla tarpeeksi voimavaroja työnsä tekemiseen.

Rangaistuskäytännössä on myös ongelmia. Vain pieni osa eläinsuojeluviranomaisten löytämistä rikkomuksista johtaa edes tutkintaan ja vielä pienempi osa tuomioon. Esimerkiksi vuonna 2005 poliisin tietoon tuli 448 eläinsuojelurikosta tai -rikkomusta, mutta vain 83 tuomiota saatiin aikaan. Näyttää, että syytekynnys on muodostunut liian korkeaksi.

Aina ei edes riitä se, että eläinsuojelurikokseen syyllistynyt saadaan tuomittua. Uhkasakoilla ei usein ole tarkoitettua vaikutusta eläinten hyvinvointiin. Eläintenpitokieltokaan ei tepsi, jollei viranomainen varmista, että eläintenpitokieltoon tuomitulla ei todellisuudessa ole eläimiä.

Eläinsuojeluvalvontaa on tehostettava sekä rikosseuraamusten käyttöä tiukennettava. Lainsäädännön tulee olla tarpeeksi tiukka, jotta eläinsuojelun toimintamahdollisuudet ovat riittävät sekä että rangaistuskäytäntö on aukoton.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tällä kaudella uudistaa eläinsuojelulakia ja paikata sen porsaanreikiä eläinsuojelun parantamiseksi?

Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2007

Pia Viitanen /sd
Saara Karhu /sd
Jukka Gustafsson /sd

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 224/2007 vp:

Aikooko hallitus tällä kaudella uudistaa eläinsuojelulakia ja paikata sen porsaanreikiä eläinsuojelun parantamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Eläinsuojelulain (247/1996) 3 luvussa säädetään eläinsuojelusäädösten noudattamista valvovista viranomaisista ja 4 luvussa valvonnasta ja valvontaviranomaisen suorittamista toimenpiteistä sellaisissa tapauksissa, joissa lainsäädäntöä ei ole noudatettu. Jos tarkastuksessa tai muutoin todetaan säädösten laiminlyöntiä, viranomainen antaa lain 42 §:ssä tarkoitetun määräyksen eläimen omistajalle tai haltijalle saattaa asiat lainsäädännön edellyttämälle tasolle ja asettaa samalla määräajan näiden korjaustoimenpiteiden suorittamiselle. Määräajan umpeuduttua viranomainen tarkistaa, että annettua määräystä on noudatettu ja eläintenpito täyttää laissa säädetyt vähimmäisvaatimukset. Jos eläinsuojelulliset syyt vaativat, viranomainen ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi lain 44 §:n mukaisesti. Vastaavasti eläinkuljetusten osalta valvontaviranomaisista, valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä on säädetty laissa eläinten kuljetuksesta (1429/2006) sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana.

Eläinten huonosta kohtelusta ja eläinsuojelusäännösten noudattamatta jättämisestä säädetään rangaistus rikoslain (563/1998) 17 luvun 14 §:ssä (eläinsuojelurikos) ja 15 §:ssä (lievä eläinsuojelurikos) sekä eläinsuojelulain 54 §:ssä (eläinsuojelurikkomus). Eläinkuljetusten osalta seuraamuksista säädetään lisäksi eläinten kuljetusta koskevan lain 39 §:ssä (eläinkuljetusrikkomus).

Eläinsuojelulain, rikoslain ja eläinten kuljettamista koskevan lain säännökset ovat viranomaisten ja valvontatoimenpiteiden sekä rangaistusten osalta kokonaisuutena arvioiden suhteellisen tuoreita ja ajan tasalla olevia. Lainsäädäntö antaa viranomaisille hyvät keinot ja välineet puuttua järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla säädösten vastaiseen menettelyyn ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Elintarviketurvallisuusvirasto ja lääninhallitukset ovat järjestäneet runsaasti koulutus- ja ohjaustilaisuuksia, joihin ovat osallistuneet varsinaisten eläinsuojeluviranomaisten ohella myös syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinlaitoksen edustajat. Tiedottamis- ja koulutustoimintaa sekä eläinsuojelutarkastusten tehostamista ylipäätään tullaan jatkamaan edelleen siten, että kaikki valvontaketjuun osallistuvat tahot ovat mukana. Täydentävien ehtojen ulottaminen tuotantoeläinten osalta myös eläinten hyvinvointia koskevien säädösten noudattamisen valvontaan parantaa eläinsuojelua koskevien vaatimusten täyttymistä tiloilla. Elintarviketurvallisuusvirasto laatii lisäksi selventävää ohjeistusta eläinsuojelusäädösten soveltamisesta sekä viranomaisille että eläinten kanssa toimiville.

EU:ssa on hyväksytty ehdotus neuvoston direktiiviksi lihantuotantoa varten kasvatettavien kanojen (broilereiden) suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää eläinsuojelulain muuttamista, eräiden alempiasteisten säädösten muuttamista sekä lisäksi yhden uuden säädöksen antamista. Eläinsuojelulakiin tarvittavien muutosten valmistelu on jo käynnistynyt.

Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 224/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Pia Viitanen /sd m.fl.:

Ämnar regeringen under denna period revidera djurskyddslagen och täppa till kryphålen i den i syfte att förbättra djurskyddet?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I 3 kap. i djurskyddslagen (247/1996) föreskrivs om de myndigheter som utövar tillsyn över att djurskyddsbestämmelserna iakttas, och i 4 kap. föreskrivs om tillsynen och om de åtgärder som tillsynsmyndigheten vidtar i sådana fall där lagstiftningen inte har följts. Om det vid en inspektion eller annars konstateras att bestämmelserna har överträtts, ålägger myndigheten i enlighet med lagens 42 § djurets ägare eller innehavare att se till att det som förutsätts i lagstiftningen fullgörs och fastställer samtidigt en tidsfrist för utförandet av de åtgärder genom vilka missförhållandena avhjälps. Efter tidsfristens utgång kontrollerar myndigheten att föreläggandet har iakttagits och att djurhållningen uppfyller de lagstadgade minimikraven. Om så krävs av djurskyddsskäl vidtar myndigheten i enlighet med lagens 44 § omedelbara åtgärder för att trygga djurens välbefinnande. Bestämmelser om tillsynsmyndigheter, tillsynen och till den relaterade åtgärder i fråga om djurtransporter finns i lagen om transport av djur (1429/2006) och i rådets förordning (EG) nr 1/2005 om skydd av djur under transport och därmed sammanhängande förfaranden.

Bestämmelser om straff för dålig behandling av djur och för underlåtenhet att följa djurskyddsbestämmelserna finns i 17 kap. 14 § (djurskyddsbrott) och 15 § (lindrigt djurskyddsbrott) i strafflagen (563/1998) samt i 54 § (djurskyddsförseelse) i djurskyddslagen. Bestämmelser om påföljder för djurtransporternas vidkommande finns dessutom i 39 § (djurtransportförseelse) i lagen om transport av djur.

Bestämmelserna i djurskyddslagen, strafflagen och lagen om transport av djur är relativt färska och tidsenliga vad beträffar myndigheterna och tillsynsåtgärderna samt straffen som helhet betraktade. Lagstiftningen ger myndigheterna bra instrument när det gäller att ingripa på ett vettigt och ändamålsenligt sätt mot sådana förfaranden som strider mot bestämmelserna och att vidta behövliga åtgärder för att trygga djurens välbefinnande. Livsmedelssäkerhetsverket och länsstyrelserna har arrangerat ett stort antal kurser och instruktionstillfällen i vilka inte bara de egentliga djurskyddsmyndigheterna utan också företrädare för åklagar- och domstolsväsendet har deltagit. Informationsspridningen och utbildningen kommer att fortgå så att alla som deltar i tillsynskedjan deltar, samtidigt som djurskyddsinspektionerna över lag intensifieras. Det faktum att tvärvillkoren för produktionsdjurens del har utsträckts till att gälla också tillsynen över att bestämmelserna om djurens välbefinnande iakttas förbättrar uppfyllandet av djurskyddskraven på gårdarna. Livsmedelssäkerhetsverket utarbetar dessutom förtydligande instruktioner om tillämpningen av djurskyddsbestämmelserna. Instruktionerna är avsedda för både myndigheterna och dem som har med djur att göra.

I EU har det godkänts ett förslag till rådets direktiv om fastställande av minimiregler för skydd av slaktkycklingar. Genomförandet av direktivet förutsätter att djurskyddslagen och vissa bestämmelser på lägre nivå ändras samt att en ny författning utfärdas. Beredningen av de ändringar av djurskyddslagen som krävs har redan påbörjats.

Helsingfors den 17 juli 2007

Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila