Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 284/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 284/2009 vp - Esa Lahtela /sd ym.

Salmonellatartunnan saaneiden tuotantoeläinten kohtalo

Eduskunnan puhemiehelle

Sika- ja siipikarjatiloille salmonellan saastuttaman rehun kautta levinneen katastrofin laajuutta ei vieläkään kokonaisuutena tiedetä. Kukaan ei tässä vaiheessa osaa myöskään sanoa, miten paljon näitä salmonellan saastuttamia sianliha- tai kananmunaeriä on jo syöty. Salmonellaan sairastumistilastoissa ei tiettävästi ole nähtävissä tavanomaisuudesta poikkeavaa piikkiä.

Jos ruoka käsitellään ja kypsennetään oikein, lihassa tai kananmunan kuoren päällä oleva mahdollinen salmonella ei aiheuta ihmisille vaaraa, koska salmonella kuolee jo 72 asteen lämpötilassa.Elintarvikevalvontamme on tehokasta, se on todettava. Heti kun eräässä näytteessä oli ilmennyt salmonellaa, lähti liikkeelle sen jäljittäminen, mistä saastuminen on lähtenyt, ja sen tutkinta, mille kaikille tiloille rehua on mahdollisesti ennätetty levittää.

Myös toimenpiteet rehuketjun samoin kuin saastuneiden eläintenpitotilojen puhdistamiseksi alkoivat välittömästi, kun asia oli tilakohtaisesti saatu selville.

Mutta mitä vaadittiinkaan? Siat ja kanat pitää viedä Honkajoelle hävitettäviksi, vaikka kyse ei ole hullun lehmän taudista vaan salmonellalajista, joka on jokapäiväistä elämää keskieurooppalaisissa maissa sekä ympäri maailmaa. Meille Suomeen tulee näistä salmonellan saastuttamista maista jatkuvasti kaikenlaista lihaa ja lihajalosteita. Käsitykseni mukaan elintarvikeviranomaisemme eivät pysty takaamaan, etteikö näissä tuontierissä olisi salmonellan saastuttamia lihaeriä.

Suomen viranomaiset määräävät hävitettäviksi salmonellalöydöksen yhteydessä koko tuotantolaitoksen eläimet kalliimmalla mahdollisella tavalla. Kun monissa muissa maissa kyseiset eläimet olisivat hyvää ihmisravintoa, niin meillä Suomessa niitä ei hyödynnetä edes turkiseläinten ravinnoksi. Jos Suomessa ei haluta tätä tehdä, myytäköön tämä hyvä raaka-aine ulkomaisille toimijoille, joilla ei parempaa eläinpohjaista raaka-ainetta ole koskaan ollutkaan saatavana. Todettakoon vielä, että lämpökäsiteltynä tai muuten kypsennettynä ei ole mitään vaaraa salmonellan leviämisestä, vaikka näin meneteltäisiin.

Nyt valittua hävitysmallia ei voi pitää ympäristötekona, ja se on todella suurta haaskausta ja luonnonvarojen tuhlausta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että eläinten hävittämisessä salmonellakriisin seurauksena käytetään aitoa maalaisjärkeä ja mahdollisimman suuri osa hävitettävästä lihamassasta toimitetaan kuumakäsittelyn tai vastaavan käsittelyn jälkeen turkiseläinten ruoaksi joko Suomessa tai rajojemme ulkopuolella,
mikä on hallituksen käsitys siitä, tuleeko ulkomailta tuotavien lihan ja lihajalosteiden mukana sellaista lihaa, jossa on salmonellaa, ja tuotteita, joita on tehty mahdollisesti salmonellaperäisestä lihasta ja
voiko hallitus taata, että kaikki Suomessa myytävä liha ja lihatuotteet ovat salmonellasta vapaita kaikissa vaiheissa tuotannosta kaupan tiskille tai hyllyyn saakka?

Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2009

Esa Lahtela /sd
Matti Kangas /vas
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 284/2009 vp:

Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että eläinten hävittämisessä salmonellakriisin seurauksena käytetään aitoa maalaisjärkeä ja mahdollisimman suuri osa hävitettävästä lihamassasta toimitetaan kuumakäsittelyn tai vastaavan käsittelyn jälkeen turkiseläinten ruoaksi joko Suomessa tai rajojemme ulkopuolella,
mikä on hallituksen käsitys siitä, tuleeko ulkomailta tuotavien lihan ja lihajalosteiden mukana sellaista lihaa, jossa on salmonellaa, ja tuotteita, joita on tehty mahdollisesti salmonellaperäisestä lihasta ja
voiko hallitus taata, että kaikki Suomessa myytävä liha ja lihatuotteet ovat salmonellasta vapaita kaikissa vaiheissa tuotannosta kaupan tiskille tai hyllyyn saakka?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen lainsäädännön mukaan eläimet, joilla on todettu salmonellatartunta, voidaan teurastaa. Tällöin eläimistä saatava liha on kuumennettava lihavalmistelaitoksessa ennen kuluttajalle toimittamista. Samoin salmonellapositiivisten kanaparvien tuottamat munat voidaan kuumennuskäsittelyn jälkeen käyttää elintarvikkeena. Viranomaiset eivät siis määrää hävitettäväksi eläimiä, joilla on salmonellatartunta.

Nykyisin suuri osa salmonellapositiivisista eläimistä lopetetaan tilalla ja toimitetaan elinkeinon toimesta teurastamon sijasta eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitokseen (Honkajoki). Laitoksessa raadoista tuotetaan lihaluujauhoa ja rasvaa. Lihaluujauho käytetään turkiseläinten rehuna ja lannoiteaineena. Rasva käytetään turkiseläinten rehuna ja biodieselin raaka-aineena.

Elinkeino on päätynyt tähän ratkaisuun osittain siitä syystä, että kuumennetun lihan markkinat ovat rajalliset. Toinen erittäin oleellinen syy on, että salmonellapositiivisten eläinten teurastus on aina riski. Vaikka teurastus tehtäisiin päivän päätteeksi ja teurastustilat puhdistettaisiin ja desinfioitaisiin tavallistakin tarkemmin, on aina mahdollisuus, että teurastamoon jää salmonellakanta, joka saastuttaa lihaa, joka on tarkoitus toimittaa kuluttajalle ilman kuumennusta.

Suomelle myönnettiin Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä salmonellalisävakuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen tarkoitettu naudan, sian ja siipikarjanliha sekä kanamunat on ennen maahantuontia tutkittava salmonellan varalta. Vastavuoroisesti Suomella ei ole oikeutta toimittaa muihin maihin salmonellapositiivista lihaa tai muita elintarvikkeita. Salmonellapositiivisista eläimistä saatu liha voidaan toimittaa muihin maihin vain kuumennettuna, mutta muissakaan maissa ole kovin suuria markkinoita kuumennetulle lihalle.

Euroopan unionin jäsenmaista tuotavaa lihaa ja lihatuotteita valvotaan ns. ensisaapumispaikoissa eli yrityksissä, jotka Suomessa ensimmäisinä vastaanottavat tänne tuotavat tuotteet. Toimijoiden omavalvontaan on sisällyttävä salmonellalisävakuuksien toteutumisen seuranta eli toimijoiden on tutkittava salmonellan esiintymistä vastaanottamissaan lihaerissä. Lisävakuuksista huolimatta salmonellaa on todettu maahantuoduissa lihaerissä. Salmonellavalvonnan tehostamiseksi ensisaapumispaikkojen valvonta siirrettiin kunnilta valtion vastuulle vuoden 2008 aikana. Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavia lihaeriä valvotaan eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa, johon sisältyy myös salmonellatutkimuksia osasta tuontieriä. Rajatarkastuksen kautta tulevien lihaerien määrä on vähäinen verrattuna sisämarkkinakauppana tuotavien lihaerien määrään.

Lihaerien salmonellatutkimukseen sisältyy aina tietty epävarmuus. Mahdollinen salmonella jakautuu lihaerissä aina epätasaisesti, joten millään mikrobiologisella tutkimuksella ei voida aukottomasti sulkea pois salmonellan esiintymismahdollisuutta. Hallitus on panostanut ja panostaa jatkossakin salmonellan torjuntaan, jotta kuluttajien riski sairastua salmonellaan olisi mahdollisimman pieni, mutta täysin salmonellavapaita elintarvikkeita ei ole mahdollista taata.

Salmonella tuhoutuu myös kotikeittiössä kuumentamalla. Normaali, terve kuluttaja ei saa helposti salmonellatartuntaa riittämättömästi kypsennetystä lihasta. Salmonellatartunnan syy on usein kotikeittiössä tapahtuva ristisaastuminen, joka aiheutuu huonosta keittiöhygieniasta, esim. raakaa lihaa käsitellään samoilla välineillä kuin muita elintarvikkeita, käsien pesu on riittämätöntä jne. Monessa maassa salmonellatorjunta on perustunut kuluttajien valistukseen. Suurienkaan kuluttajavalistuskampanjoiden ei ole todettu tuottavan toivottua tulosta eli laskua ihmisten salmonellatartuntojen määrässä. Tämän takia ollaan Euroopan unionin salmonellapolitiikkaa muuttamassa pienin askelin pohjoismaisen salmonellapolitiikan suuntaan. Esimerkkinä tästä on komissiossa parhaillaan valmisteilla oleva asetus, jossa esitetään tuoreelle siipikarjanlihalle tiukkoja salmonellattomuuskriteerejä.

Euroopan unionissa on myös järjestetty useampia kartoituksia salmonellan esiintymisen perustason selvittämiseksi tuotantoeläimissä. Esimerkiksi vuosien 2006-2007 aikana järjestettiin lihasikoja koskeva kartoitus. Kartoituksessa todettiin, että keskimäärin 10 % EU:n alueen lihasioista on salmonellapositiivisia. Suomessa salmonellaa ei kartoituksessa todettu. Suurin esiintyvyys oli Espanjassa, jossa 29 % lihasioista oli salmonellapositiivisia.

Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 284 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.:

Vilka åtgärder vidtar regeringen omedelbart för att bondförnuft ska råda när djur destrueras efter salmonellakrisen och en så stor del som möjligt av detta kött som ska destrueras används som foder för pälsdjur antingen i Finland eller utanför Finlands gränser efter att ha genomgått värmebehandling eller motsvarande,
vilken är regeringens uppfattning om huruvida det bland sådant kött eller bearbetat kött som importeras ingår kött där salmonella förekommer och produkter som eventuellt har framställts av salmonellakött och
kan regeringen garantera att allt kött och alla köttprodukter som säljs i Finland är fria från salmonella i alla etapper från produktion till butikernas diskar eller hyllor?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt lagstiftningen i Finland kan djur hos vilka salmonellasmitta har konstaterats slaktas. Då ska köttet från djuren uppvärmas i en köttproduktanläggning innan det levereras till konsumenterna. Likaså kan ägg som värpts i salmonellapositiva hönsflockar användas som livsmedel efter värmebehandling. Myndigheterna föreskriver alltså inte att salmonellainfekterade djur ska destrueras.

Nu för tiden avlivas en stor del av de salmonellapositiva djuren på gårdarna och skickas på näringens vägnar till en anläggning för bearbetning av animaliska biprodukter (Honkajoki) i stället för till slakterier. Vid anläggningen i Honkajoki framställs kött- och benmjöl och fett av kadavren. Kött- och benmjölet används som pälsdjursfoder och gödselämne. Fettet används som pälsdjursfoder och råvara för biodiesel.

En av orsakerna till att näringen har gått in för denna lösning är att marknaden för värmebehandlat kött är begränsad. En annan synnerlig väsentlig orsak är att slakt av salmonellapositiva djur alltid utgör en risk. Även om slakten sker sist under dagen och slaktlokalen rengörs och desinficeras ännu noggrannare än vanligt finns det alltid en möjlighet att det i slakteriet blir kvar en salmonellastam som kontaminerar kött som avses bli levererat för konsumtion utan upphettning.

Vid anslutningen till Europeiska unionen beviljades Finland tilläggsgarantier avseende salmonella. Det innebär att utländskt nöt-, gris- och fjäderfäkött samt hönsägg ska undersökas med avseende på salmonella före importen till Finland. I gengäld har Finland inte rätt att leverera salmonellapositivt kött eller andra salmonellapositiva livsmedel till utlandet. Kött från salmonellapositiva djur kan sändas till andra länder bara om det har genomgått värmebehandling, men inte heller utomlands finns det någon särskilt stor marknad för upphettat kött.

Kött och köttvaror som införs från medlemsländerna i Europeiska unionen övervakas vid s.k. första ankomstplatser, alltså de företag i Finland som är de första som tar emot produkter från ett annat land. Aktörernas egenkontroll ska innefatta övervakning av att tilläggsgarantierna avseende salmonella uppfylls, vilket innebär att aktörerna ska undersöka salmonellaförekomsten i de köttpartier som de tar emot. Trots tilläggsgarantierna har salmonella påträffats i importerade köttpartier. För att salmonellakontrollen ska bli effektivare överfördes tillsynen över de första ankomstplatserna från kommunerna till staten 2008. Köttpartier som importeras från länder som inte är medlemmar i Europeiska unionen övervakas genom veterinära gränskontroller där en del importpartier undersöks också med avseende på salmonella. Antalet köttpartier som genomgår gränskontroll är litet i proportion till antalet köttpartier som införs från den inre marknaden.

En viss osäkerhet är alltid förknippad med salmonellaundersökning av köttpartier. En eventuell salmonellainfektion är alltid ojämnt fördelad i köttpartierna, så ingen mikrobiologisk undersökning kan definitivt utesluta möjligheten att salmonella förekommer. Regeringen har satsat och kommer också i fortsättningen att satsa på bekämpning av salmonella för att risken för att konsumenter insjuknar i salmonella ska vara så liten som möjligt, men det är inte möjligt att garantera helt salmonellafria livsmedel.

Salmonella förstörs också i hemköken genom upphettning. För normala, friska konsumenter är det inte lätt att infekteras av salmonella genom kött som inte stekts eller kokts tillräckligt. Orsaken till salmonellainfektioner finns ofta i korskontamination i hemköken som beror på bristfällig kökshygien; rått kött hanteras med samma redskap som andra livsmedel, händerna tvättas inte omsorgsfullt osv. I många länder har salmonellabekämpningen grundat sig på konsumentupplysning. Inte ens stora konsumentupplysningskampanjer har konstaterats ge önskat resultat, alltså minska antalet salmonellainfektioner hos människor. Därför håller Europeiska unionens salmonellapolitik steg för steg på att närma sig den nordiska salmonellapolitiken. Ett exempel på det är att kommissionen som bäst bereder en förordning där strikta kriterier för frihet från salmonella fastställs för färskt fjäderfäkött.

I Europeiska unionen har det också ordnats flera studier om prevalensen av salmonella hos animalieproduktionsdjur. Exempelvis ordnades det 2006-2007 en studie som gällde slaktsvin. I den konstaterades det att i genomsnitt 10 % av slaktsvinen inom EU är salmonellapositiva. I Finland konstaterades ingen salmonella i studien. Prevalensen var störst i Spanien, där 29 % av slaktsvinen var salmonellapositiva.

Helsingfors den den 22 april 2009

Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila