Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 287/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 287/2010 vp - Outi Alanko-Kahiluoto /vihr

Opiskelija- ja oppilashuollon kehittäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Kirjalliseen kysymykseeni KK 114/2010 vp oppilashuollon parantamisesta saamassani vastauksessa opetusministeri Henna Virkkunen toteaa, että keskeisiä ongelmia oppilas- ja opiskelijahuollossa ovat alueelliset ja kuntakohtaiset erot saatavuudessa ja resursseissa, epäyhtenäiset käytännöt sekä oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön pirstaleisuus.

Ministeri toteaa, että epäyhtenäisiin käytäntöihin on pyritty puuttumaan oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisellä ja sen laajentamisella myös lukiokoulutukseen yli 200 kunnassa. Suomen Psykologiliiton arvion mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltoon kiinteänä osana kuuluvia psykologipalveluja ei kuitenkaan ole saatavilla tälläkään hetkellä kuin reilussa kymmenessä kunnassa Suomen kaikkiaan noin kolmestasadasta kunnasta.

Ministeri toteaa edelleen, että pirstaleinen lainsäädäntö on tarkoitus koota yhteen yhdeksi ja yhtenäiseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi, jonka valmistelu on ministeriössä aloitettu. Vastauksen mukaan kyseessä on kokoava ja täydentävä lainsäädäntö, joka ei aseta uusia velvoitteita eikä muuta oppilashuollon rahoitussuhteita.

Aiempana vastauksessaan ministeri kuitenkin myöntää, että oppilas- ja opiskelijahuollon palveluista 80 prosenttia on keskittynyt Etelä-Suomen lääniin ja kasvukeskuksiin. Toisin sanoen muu Suomi saa jakaa keskenään loput 20 prosenttia ja oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut ovat siten suuressa osassa maata olemattomat. Käytännössä uusi lainsäädäntö aiheuttaakin suuressa osassa maata uuden velvoitteen, jonka täyttäminen edellyttää rahallisia lisäresursseja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen millaisista kehittämistoimista on perusteluissa mainittujen 200 kunnan kohdalla kyse,
mikä on uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen aikataulu ja
tullaanko lain toteuttaminen varmistamaan riittävin rahallisin resurssein?

Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2010

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 287/2010 vp:

Onko hallitus tietoinen millaisista kehittämistoimista on perusteluissa mainittujen 200 kunnan kohdalla kyse,
mikä on uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen aikataulu ja
tullaanko lain toteuttaminen varmistamaan riittävin rahallisin resurssein?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon ja lukion opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämisessä on tavoitteena parantaa valtakunnallisesti ja paikallisesti oppilas- ja opiskelijahuollollisen tuen saatavuutta yleissivistävässä koulutuksessa. Lisäksi tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa kuntiin oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenne sekä verkostomainen toimintatapa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on siirtää oppilas- ja opiskelijahuollollisen työn painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön sekä edistää hallintokuntien välistä ja moniammatillista yhteistyötä koulutusasteiden rajat ylittäen.

Tavoitteen toteuttamiseksi kukin osallistuva kunta laatii oppilashuollon strategian, jonka toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Kehittämistoiminnan tueksi järjestetään valtakunnallista ja alueellista koulutusta, joka suunnataan oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoille kunnissa. Koulutuksen tavoitteena on mm. tarjota valmiuksia oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen sekä ohjata kunnan tai seudun strategiaprosessia. Kehittämistoimintaan on liitetty myös arviointia, jonka tavoitteena on saada tietoa oppilashuollon palvelurakenteen nykytilasta kehittämistoimintaan osallistuvissa kunnissa. Kuntakohtaisia tuotoksia ovat oppilashuollon käsikirjat, ohjeet, palvelukartat, oppilashuollon suunnitelmat, erilaiset oppilaan polut ja lomakkeet.

Vuoden 2009 oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotusten mukaisesti on käynnistetty hallituksen esityksen valmistelu yhden ja yhtenäisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisestä. Lain valmistelu on lähtökohtaisesti kokoavaa ja täydentävää lainsäädäntöä, missä eri hallinnonalojen rahoitussuhteet säilyvät nykyisellään eikä uusia velvoitteita aseteta. Työ perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän (STM selvityksiä 2006:33) ja Oppilas- ja opiskelijatyöryhmän (STM 2009:34) toimenpide-ehdotuksiin.

Hallituksen esitys valmistellaan opetusministeriössä vuoden 2010 aikana kiinteässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton kesken.

Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2010

Opetusministeri Henna Virkkunen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 287/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna:

Är regeringen medveten om hurdana utvecklingsåtgärder det är fråga om för de 200 kommuner som nämns i motiveringen,
vilken är tidtabellen för stiftandet av den nya lagen om elev- och studerandevården och
kommer genomförandet av lagen att säkerställas med tillräckliga ekonomiska resurser?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Syftet med utvecklandet av servicestrukturen inom elevvården i förskolan och den grundläggande utbildningen samt i gymnasiet är att nationellt och lokalt förbättra tillgången på stöd inom elev- och studerandevården i allmänbildande utbildning. Dessutom är målet att utveckla och befästa servicestrukturen inom elev- och studerandevården samt ett nätverksbaserat verksamhetssätt i kommunerna. På längre sikt är målet att flytta tyngdpunkten i elev- och studerandevårdsarbetet från ett korrigerande arbete till ett förebyggande arbete samt mellan förvaltningsområdena främja ett samarbete som är yrkesövergripande och överskrider utbildningsnivåerna.

För att målet ska uppnås utarbetar varje deltagande kommun en strategi för elevvården. Åtgärderna i strategin etableras så att de blir en del av servicesystemet för barn och unga. Till stöd för utvecklingsverksamheten ordnas riksomfattande och regional utbildning som riktas till kommunala aktörer inom elev- och studerandevården. Målet med utbildningen är bland annat att erbjuda beredskap att utveckla och etablera servicestrukturen inom elev- och studerandevården samt leda strategiprocessen i kommunen eller regionen. Utvecklingsverksamheten omfattar också utvärdering, där målet är att få information om nuläget för servicestrukturen inom elevvården i de kommuner som deltar i utvecklingsverksamheten. De kommunspecifika resultaten är handböcker för elevvården, anvisningar, servicekartor, planer för elevvården, olika studiestigar för eleverna samt blanketter.

I enlighet med de förslag till åtgärder som arbetsgruppen för elev- och studerandevården lade fram 2009 har beredningen av en regeringsproposition inletts för att stifta en enhetlig elev- och studerandevårdslag. Beredningen av lagen är i princip en samlande och kompletterande lagstiftning, där finansieringsförhållandena mellan de olika förvaltningsområdena bibehålls och inga nya skyldigheter åläggs. Arbetet grundar sig på de åtgärdsförslag som den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen för förnyandet av lagstiftningen gällande elevvården (SHM:s rapporter 2006:33) och arbetsgruppen för elev- och studentvård (SHM 2009:34) lagt fram.

Propositionen bereds vid undervisningsministeriet under 2010 i nära samarbete med social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund.

Helsingfors den 29 april 2010

Undervisningsminister Henna Virkkunen