Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 301/2008 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 301/2008 vp - Sari Palm /kd

Sähköisen yhteisvalinnan kehittäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Yhteisvalintaan pystyi tänä vuonna osallistumaan sähköisesti tietokoneen välityksellä, useimmiten koulun opintojenohjaajan avustuksella ja ohjauksessa. Sähköisen yhteishaun suosio yllätti, sillä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa 98 prosenttia jätti hakemuksensa sähköisesti jo ensimmäisenä vuonna. Nettihakemuksen täytti 89 000 hakijaa ja paperihakemuksen vain noin kaksituhatta nuorta.

Yhteisvalinnassa ovat mukana 15-17-vuotiaat alaikäiset nuoret, joiden ammatinvalintaan ja opiskelupaikkaan tulee olla myös vanhemmilla mahdollisuus vaikuttaa. Koulussa toteutettu sähköinen yhteishaku jättää kuitenkin vanhemmat hakuprosessin ulkopuolelle. Vanhempien ja koulun välinen yhteistyö ei yhteishaussa toimi. Koulut eivät ole informoineet vanhempia nuorten opiskelupaikkatoiveista tai edes valinnoista, eivätkä nuoren valinnat aina ole olleet vanhemmille mieluisia.

Yhteishaun päätyttyä vanhemmilla ei enää ole mahdollisuutta vaikuttaa nuoren valintaan. Jos nuori on valinnut opiskelupaikkansa esimerkiksi kaukaa kotipaikkakunnaltaan, ei opiskelupaikan löytyminen lähempää ole ollenkaan varmaa. Nuori voi myös jäädä ilman opiskelupaikkaa, mikäli vanhemmat eivät halua päästää nuortaan opiskelemaan tämän valitsemaan oppilaitokseen tai valitsemalle alalle syystä tai toisesta. Ilman opiskelupaikkaa jääminen lisää merkittävästi syrjäytymisriskiä. Erityisen ongelman muodostavat huostaan otetut ja kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret, joiden valintaan ainakin opiskelupaikkakunnan osalta tulisi olla huoltajalla mahdollisuus vaikuttaa.

Vanhemmille tulee järjestää mahdollisuus kuulla ja vaikuttaa nuorten opiskeluvalintoihin. Tiedotus kouluilta kotiin ja vanhempien hyväksynnän vaatiminen ennen lopullisen valinnan tekemistä tulee olla säännönmukainen tapa toimia sähköisessä yhteishaussa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata vanhempien mahdollisuuden vaikuttaa sähköisessä yhteishaussa alaikäisen nuoren opiskelupaikkavalintaan?

Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2008

Sari Palm /kd
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 301/2008 vp:

Miten hallitus aikoo turvata vanhempien mahdollisuuden vaikuttaa sähköisessä yhteishaussa alaikäisen nuoren opiskelupaikkavalintaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Opetusministeriö käynnisti syksyllä 2005 hankkeen sähköisen haku- ja koulutustietojärjestelmän kehittämiseksi. Uudistuksen tavoitteena on kehittää käyttäjäystävällinen hakujärjestelmä, jolla koulutukseen voi hakea ajasta ja paikasta riippumatta internetin välityksellä. Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen hakujärjestelmän uudistaminen parantaa koulutustarjontaan, opiskelijaksi ottamisen perusteisiin ja hakeutumiseen liittyvää tiedotusta sekä tehostaa opiskelupaikkojen täyttöä ja edistää ohjausta etenkin perusopetuksessa. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku toteutettiin ensimmäistä kertaa nettihakuna kevään 2008 yhteishaussa. Nettihaussa hakemuksensa täytti noin 89 000 hakijaa. Nettihaun suosio ylitti odotukset, sillä hakemuksista 98,5 % jätettiin netissä.

Nettihaun käyttöönottoa tuettiin Opetushallituksen syksyllä 2007 ja helmikuussa 2008 järjestämällä laajalla koulutuksella peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien henkilöstölle. Koulutus oli suunnattu erityisesti henkilöille, jotka työskentelevät opiskelijavalintojen parissa. Koulutuksiin osallistui noin 5 800 henkilöä; rehtoreita, opinto-ohjaajia ja koulusihteereitä. Nettihakupalvelun demo-versio avattiin 17.9.2007 Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiveesta järjestettiin harjoitushaku 12.11.-30.11.2007. Opinto-ohjaajat ja oppilaat sekä heidän vanhempansa saattoivat tutustua etukäteen nettihakuun sekä vuoden 2008 koulutustarjontaan ja opiskelijaksi ottamisen perusteisiin koulutusvalintoja koskevan päätöksenteon tueksi.

Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetushallitus on sisällyttänyt opetussuunnitelman perusteisiin määräykset keskeisistä kodin ja koulun yhteistyön periaatteista. Huoltajilla on ensisijainen vastuu nuoren ja lapsen kasvatuksesta. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä oppilaanohjaajan kanssa.

Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan on hallintolain (434/2003) 14 §:n mukaan kummallakin erikseen oikeus käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta. Huoltajaa on kuitenkin hallintolain 35 §:ssä säädetyin edellytyksin kuultava.

Viisitoista vuotta täyttänyt hakija voi allekirjoittaa hakulomakkeen itsenäisesti, haku ei edellytä huoltajan allekirjoitusta. Huoltajaa on kuitenkin kuultava, kuulemistavasta ei ole säädetty. Opetushallituksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota vanhempien kuulemista koskevaan ohjeistukseen. Opinto-ohjaajat voivat toteuttaa vanhempien kuulemisen eri tavoilla. Huoltajaa voidaan kuulla ennen hakuaikaa esimerkiksi jatko-opintoihin liittyvissä vanhempien illoissa. Huoltajaa voidaan kuulla myös hakuaikana, hakijan tulostama täytetty hakemus sisältää kohdan huoltajien allekirjoitukselle. Myös opinto-ohjaaja voi tulostaa jätetyn hakemuksen ja pyytää hakijaa toimittamaan siihen vanhempiensa allekirjoituksen.

Vanhemmat voivat samalla tavoilla kuin aikaisemminkin, niin ennen hakuaikaa kuin sen aikana, käydä keskustelua ja tulla kuulluksi lastensa koulutusvalinnoista. Hakujärjestelmän uudistaminen ja nettihakumahdollisuus eivät ole muuttaneet vanhempien koulutusvalintoihin liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Hakujärjestelmän uudistamisella voidaan tehostaa opinto-ohjausta sekä jälkiohjausta. Opinto-ohjaajilla on käytössään reaaliaikainen tieto opiskelemaan hakeneista, päässeistä ja opiskelupaikkaa vailla olevista. Vapaille paikoille ohjaaminen voidaan suorittaa tarvittaessa henkilökohtaisten yhteydenottojen avulla huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakujärjestelmän uudistaminen on ollut varsin mittava uudistus, ottaen huomioon hakijoiden ja erilaisten toimijoiden suuren määrän. Opetusministeriö seuraa ja arvioi, yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, uudistuksen toteutumista ja kehittämistarpeita. Tässä yhteydessä myös arvioidaan, onko tarpeen tarkentaa huoltajien kuulemista koskevaa valtakunnallista oheistusta.

Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2008

Opetusministeri Sari Sarkomaa
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 301/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd:

På vilket sätt tänker regeringen trygga föräldrarnas möjligheter att påverka minderårigas val av studieort vid gemensam ansökan på elektronisk väg?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Hösten 2005 inledde undervisningsministeriet ett projekt i syfte att utveckla det elektroniska ansöknings- och utbildningsinformationssystemet. Reformen har som mål att skapa ett användarvänligt ansökningssystem via Internet som kan användas oberoende av tid och plats av den som söker till en utbildning. Ambitionen är att förnyelsen av systemet vid ansökan till yrkesutbildning ska förbättra informationen om utbildningsutbudet, antagningsgrunderna och ansökan samt effektivisera tillsättningen av studieplatser och främja handledningen framför allt inom den grundläggande undervisningen. Gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning genomfördes för första gången via Internet våren 2008. Cirka 89 000 sökande fyllde i sina ansökningsblanketter via Internet. Det webbaserade ansökningsförfarandets popularitet överträffade förväntningarna, eftersom 98,5 procent av ansökningarna lämnades in via Internet.

Till stöd för införandet av det webbaserade ansökningsförfarande ordnade Utbildningsstyrelsen hösten 2007 och i februari 2008 en bred utbildning av den personal som organiserar utbildningen vid grundskolor, gymnasier och yrkesskolor. Utbildningen riktade sig speciellt till personer som arbetar med elevantagning. I utbildningarna deltog cirka 5 800 personer; rektorer, studievägledare och skolsekreterare. En demoversion av Internettjänsten öppnades den 17 september 2007. På begäran av undervisnings- och utbildningsanordnare ordnades en försöksansökan mellan den 12 och den 30 november 2007. För att underlätta valet av utbildning hade studievägledarna och eleverna samt deras föräldrar möjlighet att på förhand bekanta sig med systemet och med 2008 års utbildningsutbud och antagningsgrunder.

Enligt 3 § i lagen om grundläggande utbildning ska utbildningen genomföras i samarbete med hemmen. I läroplansgrunderna har Utbildningsstyrelsen tagit med bestämmelser om de viktigaste principerna för samarbetet mellan hem och skola. Vårdnadshavarna har det primära ansvaret för ungdomarnas och barnens fostran. Skolan ska samarbeta med vårdnadshavarna så att dessa i sin tur kan stödja sina barns inlärning och skolgång. I slutfasen av den grundläggande undervisningen ska vårdnadshavarna få information och ges möjlighet att tillsammans med studievägledaren diskutera frågor som gäller elevens vidareutbildning.

Enligt 14 § i förvaltningslagen (434/2003) har en minderårig som fyllt femton år och hans eller hennes vårdnadshavare rätt att var för sig föra talan i ärende som gäller den minderårigas person eller personliga fördel eller rätt. Vårdnadshavaren ska dock höras enligt de villkor som anges i 35 § i lagen.

Sökande som har fyllt femton år kan själva skriva under ansökningsblanketten, ansökan kräver inte vårdnadshavarens underskrift. Vårdnadshavaren ska dock höras, men det finns inga bestämmelser som hur hörandet ska genomföras. I samband med de utbildningar som ordnades av Utbildningsstyrelsen fästes särskild vikt vid anvisningar om hörande av föräldrar. Studievägledarna kan ordna hörandet av föräldrar på olika sätt. Vårdnadshavaren kan höras före ansökningstiden, till exempel i samband med kvällsträffar som ordnas för föräldrar i anknytning till elevens fortsatta studier. Vårdnadshavaren kan också höras under ansökningstiden. I den ifyllda blankett som den sökande skriver ut finns ett fält för vårdnadshavarens underskrift. Också studievägledaren kan skriva ut den inlämnade blanketten och be att sökanden lämnar den till sina föräldrar för underskrift.

Föräldrarna kan på samma sätt som tidigare såväl före ansökningstiden som under den diskutera och bli hörda om sina barns utbildningsval. Varken det reviderade ansökningssystemet eller systemet med sökning via Internet har ändrat föräldrarnas möjligheter att påverka barnens val av utbildning. Genom revideringen av ansökningssystemet kan man effektivisera studievägledningen såväl före som efter ansökan. Studievägledarna får tillgång till realtidsinformation om dem som har ansökt och antagits till en utbildning och om dem som har blivit utan studieplats. Vid behov kan sökande betydligt snabbare än vad nu är fallet kontaktas personligen för att hänvisas till lediga studieplatser.

Reformen av ansökningssystemet inom yrkesutbildningen och gymnasieutbildningen har varit mycket omfattande med beaktande av det stora antalet sökande och aktörer av olika slag. Undervisningsministeriet följer och utvärderar i samarbete med Utbildningsstyrelsen genomförandet av reformen och eventuella utvecklingsbehov. I detta sammanhang görs också en bedömning av huruvida det är nödvändigt att precisera de rikstäckande anvisningarna om hörande av vårdnadshavare.

Helsingfors den 7 maj 2008

Undervisningsminister Sari Sarkomaa