KIRJALLINEN KYSYMYS 330/2007 vp

Suomalainen talousrikollisuus on nykyään ennen kaikkea työvoimavaltaisten alojen verorikollisuutta. Poliisi selvittää vuosittain 1 500-1 600 talousrikoksiksi luokiteltavaa tapausta, joista noin puolet on verorikoksia. Tapausten määrä on säilynyt viime vuodet ennallaan, mutta tapausten laatu on muuttunut kohti törkeitä tekomuotoja. Kyse on harvoin enää yhden yrityksen rikoksesta, vaan veropetosten tekijät ovat ketjuuntuneet ja mukana voi olla kymmenittäin yrityksiä. Arvioiden mukaan 90 % talousrikollisuudesta ei koskaan tule viranomaisten tietoon.

Talousrikollisuus on myös kansainvälistynyt. Keskusrikospoliisin tutkimista tapauksista yhdeksässä kymmenestä on kansainvälinen kytkös. Myös huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden kytkökset talousrikollisuuteen ovat lisääntyneet. Talousrikollisuudessa liikkuvat rahasummat ovat kasvaneet, ja veropetoksissa saatetaan välttää useiden miljoonien eurojen verot. Piiloon jääneen talousrikollisuuden ja harmaan talouden vuoksi yhteiskunta menettää vuosittain arviolta viiden miljardin euron saatavat.

Ongelma on siis huomattava sekä julkisen talouden että järjestäytyneen rikollisuuden estämisen kannalta. Siksi asiaan pitäisi voimakkaasti puuttua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä talousrikollisuuden ja sitä kautta järjestäytyneen rikollisuuden vähentämiseksi?

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2007

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 330/2007 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä talousrikollisuuden ja sitä kautta järjestäytyneen rikollisuuden vähentämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Poliisi on jo ryhtynyt aktiivisiin toimiin talousrikollisuuden ja sitä kautta järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Talousrikostorjuntaan on vuodesta 1992 lähtien kohdennettu merkittävästi määrärahoja, joilla poliisi on kyennyt rakentamaan uskottavan ja osaavan talousrikostutkintaorganisaation. Talousrikostutkinnassa työskentelee tällä hetkellä noin 450 rikostutkijaa. Heidän lukumääränsä samoin kuin talousrikostorjuntaan liittyvä koulutus pidetään hyvällä tasolla jatkossakin. Talousrikosten tutkinta-ajat ovat lyhentyneet ja juttujen läpivirtaus on parantunut merkittävästi. Myös rikoksella saatua hyötyä on onnistuttu vuosittain saamaan poliisiin haltuun huomattavasti enemmän kuin talousrikostorjuntaan on kohdennettu rahoja.

Talousrikostorjunnan tehostuminen jatkuu, sillä poliisi on ottanut talousrikokset osaksi järjestäytyneen rikollisuuden kohdevalintamenettelyä, jossa tutkinnan kohteiksi otetaan eniten vahinkoa aiheuttavat rikoksista epäillyt. Varsin monet edellä mainituista maalikohteiksi valituista jutuista ovat sellaisia, joihin liittyy myös huumausainerikollisuutta.

Poliisi on ottanut käyttöön vakavimman talousrikostutkinnan yhteydessä myös järjestäytyneen rikollisuuden tutkintakeinot: mm. telekuuntelun, televalvonnan ja valeoston. Talousrikostutkinnan ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnan yhteistyötä on siis merkittävästi jo lisätty ja yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia.

Talousrikostutkinnan yhteydessä on erikoistuttu rikoshyödyn jäljittämiseen, josta saatuja kokemuksia on siirretty järjestäytyneen rikollisuuden ja huumerikostutkinnan osaamisalueelle. Talousrikostutkinnassa yleisesti, mutta rikoshyödyn jäljittämisessä erityisesti on panostettu myös poikkihallinnolliseen viranomaisyhteistyöhön, jonka tarkoituksena on torjua talousrikollisuutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta kokonaisvaltaisesti. Talousrikostutkintayksiköiden vastuualueeseen kuuluu myös liiketoimintakiellon valvonta. Poliisi seuraa aktiivisesti liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden toimintaa, ja liiketoimintakiellon edellytykset tutkitaan myös kaikissa niissä tapauksissa, joiden epäillään liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan.

Talousrikostorjunta ja sitä kautta järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttävät viranomaisilta pitkäjänteistä torjuntatyötä liike-elämän terveen kilpailun varmistamiseksi sekä siksi, että kyetään torjumaan rikollisten toimintatapojen siirtyminen lailliseen elinkeinotoimintaan. Talousrikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää myös poliisiyksiköiltä paljon voimavaroja, minkä vuoksi tällainen tutkinta on keskitettävä riittävän toimintakykyisten yksiköiden tehtäväksi. Valtakunnassa on toteutettu pitkäjänteisesti jo 1990-luvulla aloitettuja talousrikostorjuntaohjelmia. Tällä hetkellä käynnissä on neljäs talousrikostorjuntaohjelma, joka ulottuu vuoteen 2009. Ohjelma sisältää lukuisia sellaisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla kyettäisiin ehkäisemään talousrikollisuuden ja harmaan talouden toimintamahdollisuuksia. Vuoden 2008 aikana harkitaan, tulisiko käynnistää viidennen talousrikostorjuntaohjelman valmistelu. Talousrikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta tullaan huomioimaan myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa mainitussa ja jo valmisteltavana olevassa laajassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2007

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 330/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att minska den ekonomiska brottsligheten och denna väg även den organiserade brottsligheten?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Polisen har redan vidtagit aktiva åtgärder för att bekämpa den ekonomiska brottsligheten och denna väg även den organiserade brottligheten. Bekämpningen av ekonomisk brottslighet har sedan år 1992 tilldelats betydande anslag, med vilka polisen kunnat bygga upp en trovärdig och kunnig organisation för utredning av ekonomiska brott. Det är för närvarande cirka 450 brottsutredare som arbetar med att utreda ekonomiska brott. Deras antal, såsom även den utbildning som anknyter sig till bekämpningen av ekonomisk brottslighet, bibehålls även i framtiden på en god nivå. Utredningstiderna för ekonomiska brott har förkortats och genomströmningen av ärenden har markant förbättrats. Polisen har även årligen lyckats återfå vinning av brott i en omfattning som är avsevärt större än de medel som har anvisats för bekämpningen av ekonomisk brottslighet.

Bekämpningen av ekonomisk brottslighet effektiveras fortsättningsvis, eftersom polisen gjort de ekonomiska brotten till en del av det målurvalsförfarande som riktar sig mot organiserad brottslighet. Till föremål för utredning tas då de för brott misstänkta personer som ger upphov till störst skada. I rätt många av dessa till mål valda ärenden ingår även narkotikabrottslighet.

I samband med utredningen av den mest allvarliga ekonomiska brottsligheten har polisen tagit i bruk metoder för utredning av organiserad brottslighet, dvs. bland annat teleavlyssning, teleövervakning och bevisprovokation genom köp. Samarbetet mellan utredningen av ekonomisk brottslighet och utredningen av organiserad brottslighet har således redan markant utökats och gett goda erfarenheter.

I samband med utredningen av ekonomisk brottslighet har man vid polisen specialiserat sig på spårandet av vinning av brott och de erfarenheter detta gett har överförts till kunskapsområdet för utredningen av organiserad brottslighet och narkotikabrottslighet. Vid utredningen av ekonomisk brottslighet i allmänhet och i synnerhet vid spårandet av vinning av brott har det satsats på även ett tväradministrativt myndighetssamarbete, vars syfte är en övergripande bekämpning av ekonomisk och organiserad brottslighet. Till ansvarsområdet för enheterna för utredning av ekonomisk brottslighet hör även övervakningen av näringsförbud. Polisen följer aktivt med den verksamhet som drivs av personer som har förordnats näringsförbud och förutsättningarna för att förordna näringsförbud utreds i även samtliga de fall som misstänks anknyta sig till organiserad brottslighet.

För att säkerställa en sund konkurrens och för att förhindra att kriminella metoder överförs till den lagliga näringsverksamheten förutsätter bekämpningen av ekonomisk brottslighet och, via denna, även av organiserad brottslighet att myndigheterna utför ett långsiktigt bekämpningsarbete. Bekämpningen av den ekonomiska och organiserade brottsligheten kräver även stora resurser av polisenheterna och utredningar av denna typ måste därför koncentreras till enheter med tillräcklig handlingskraft. I landet har de program för bekämpning av ekonomisk brottslighet som togs i användning redan i början av 1990-talet genomförts långsiktigt. För närvarande pågår det fjärde programmet för bekämpning av ekonomisk brottslighet. Detta program sträcker sig fram till år 2009. I programmet ingår många lagstiftningsförslag som gjorde det möjligt att ställa hinder för verksamhetsmöjligheterna för ekonomisk brottslighet och svart ekonomi. Under år 2008 övervägs om beredningen av ett femte program för bekämpning av ekonomisk brottslighet bör inledas. Bekämpningen av ekonomisk och organiserad brottslighet kommer att tas i betraktande även i det omfattande program för den inre säkerheten som nämns i den nuvarande regeringens regeringsprogram och som redan är under beredning.

Helsingfors den 16 oktober 2007