Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 330/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 330/2011 vp - Antti Kaikkonen /kesk

Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskusten palvelut Keski-Uudellamaalla

Eduskunnan puhemiehelle

Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistolla on neljä palvelupistettä, jotka sijaitsevat Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Mäntsälässä. Valtion tuottavuusohjelman seurauksena henkilöstöä vähennetään ja palvelupisteitä karsitaan. Karsiminen vaikuttaa myös Keski-Uudellamaalla, jossa suunnitelmien mukaan nykyisestä neljästä palvelupisteestä jäljelle jää vain yksi tai korkeintaan kaksi toimipistettä. Tiettävästi karsimissuunnitelmia on muuallakin Uudellamaalla ja Suomessa.

Karsimistoimenpiteiden tarkoituksena kerrotaan olevan tavoitteen parantaa henkilöasiakkaiden yhdenvertaisuutta palvelujen aikaisen statuksen ja yhdenvertaisuuden osalta. On kuitenkin hyvin ristiriitaista ajatella karsimistoimenpiteiden lisäävän yhdenvertaisuutta esimerkiksi kehittämispalveluissa, joita ovat muun muassa ammatinvalinta- ja uraohjaus, valmennus, kokeilu sekä koulutus- ja rekrytointituki. Myös palveluiden käyttäjien matkat toimistoihin tulevat pidentymään huomattavasti palvelupisteiden karsimisen myötä.

TE-toimistot hoitavat edelleen taantuman seurauksia, ja niiden tarjoamille palveluille on suuri kysyntä. Talousnäkymien synkentyessä palvelun tarve tulee kasvamaan edelleen.

Valtion tuottavuusohjelma ei saa vaarantaa työttömien mahdollisuutta saada henkilökohtaista palvelua joustavasti. Palveluiden saannin heikentyminen lisää olennaisesti jo valmiiksi kohonnutta syrjäytymisriskiä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistojen neljän toimipisteen säilyttämiseksi ja yksilöllisten ja asianmukaisten palveluiden varmistamiseksi asiakkaille?

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2011

Antti Kaikkonen /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 330/2011 vp:

Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistojen neljän toimipisteen säilyttämiseksi ja yksilöllisten ja asianmukaisten palveluiden varmistamiseksi asiakkaille?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskukset) tammikuussa 2011 ohjekirjeen (TEM/138/00.03.05.02/2011) työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palveluverkon kehittämisen periaatteista. Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata TE-toimistojen asiakkaille riittävät ja laadukkaat palvelut toimistojen henkilöstöresurssien vähentyessä valtionhallinnon tuottavuusohjelman myötä. Uudistuksella vahvistetaan TE-toimistojen tarjoamien palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä edistetään valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten toteuttamista. TE-toimistojen palvelumalli ja palveluvalikoima uudistetaan. Palveluiden tuottamistapaa kehitetään hyödyntämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää palveluyhteistyötä. Resurssit henkilökohtaiseen palveluun turvataan niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Kasvaviin tuottavuusvaatimuksiin vastataan myös uudistamalla TE-toimistojen hallintomalli.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjekirjeessä annettiin tarkat kriteerit sille, mitkä seikat ELY-keskuksen tulee huomioida voidakseen vastata palvelulupaukseen ja päättäessään alueen TE-toimiston toimipaikkojen määrästä ja sijainnista. TE-toimistoverkko 2015 -linjausten mukaan hallinnollisia TE-toimistoja on jatkossa nykyistä vähemmän. Syksyllä 2011 päätettiin hallinnollisesta uudistuksesta, jossa TE-toimistojen hallinto ja johto keskitetään niin sanottuun hallinnolliseen TE-toimistoon, jonka alla vanhat TE-toimistot toimivat palvelupisteinä. Vuoden 2013 alusta lukien kunkin ELY-keskuksen toimialueella on vain yksi hallinnollinen TE-toimisto, jolla on riittävä määrä toimipaikkoja ja TE-toimistopalveluja. Koko ELY-keskuksen toimialueella toimiva TE-toimisto helpottaa osaamisen ja resurssien kohdentamista myös alueen paikallisia asiakastarpeita silmällä pitäen. Hallinnollisiin tehtäviin käytetyistä tehtävistä voidaan vapauttaa resursseja asiakastyöhön.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan ELY-keskus määrää alueensa TE-toimistojen toimialueet, nimet ja toimipaikat. Toimistoverkko 2015 -linjausten mukaan ELY-keskusten on huolehdittava palvelulupauksensa täyttämisestä. Palvelulupauksessaan ELY-keskukset sitoutuvat huolehtimaan siitä, että TE-toimisto tarjoaa alueellaan lakisääteiset palvelut ja että asiakkaiden yhdenvertaisuus ja hyvä palvelutaso toteutuvat. Palvelulupauksensa varmistamiseksi ELY-keskus arvioi yhteistyössä TE-toimiston ja alueen muiden toimijoiden, kuten kuntien kanssa, tarvittavien toimipaikkojen määrän ja yhteispalvelun tarpeen. ELY-keskuksia on evästetty arvioimaan, onko pienimpiä toimipaikkoja tarkoituksenmukaista yhdistää suurempiin yksiköihin, voidaanko palvelut tarjota viranomaisten yhteispalvelupisteissä ja voidaanko joitakin toimipaikkoja muuttaa tuottamaan keskitettyjä tuki- tai asiakaspalveluita.

Uudenmaan ELY-keskus on alustavassa suunnitelmassaan arvioinut, että Keski-Uudenmaan nykyisistä TE-toimistoista henkilöstöltään suurin, Järvenpään TE-toimisto, jatkaa toimipaikkana myös vuoden 2013 alusta. Keravan (14 henkilötyövuotta) ja Tuusulan (5 henkilötyövuotta) toimipaikat yhdistetään Järvenpään TE-toimistoon, ja Mäntsälän (4 henkilötyövuotta) TE-toimiston palvelut tarjotaan viranomaisten yhteispalvelupisteen kautta. Uudenmaan ELY-keskuksen arvioinnissa on huomioitu TE-toimistojen henkilöstömäärän lisäksi kunkin toimipaikan osuus Uudenmaan alueen asiakaskuormasta, Tuusulan ja Keravan kulkuyhteydet Järvenpäässä jatkavaan toimipaikkaan sekä Järvenpäässä asioimisen asiakkaille aiheuttamat kustannukset.

Toimipaikkojen uudelleenjärjestelystä riippumatta Uudenmaan ELY-keskus on sitoutunut täyttämään palvelulupauksensa ja tarjoamaan kohtuudella saavutettavissa olevia, riittäviä ja laadukkaita palveluja myös Keravan, Tuusulan ja Mäntsälän alueilla asuville hyödyntämällä viranomaisten yhteispalvelua ja ottamalla käyttöön muun muassa verkkopalveluja.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 330/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att Mellersta Nylands arbets- och näringsbyrås fyra verksamhetsställen kan bevaras och att kunderna kan säkerställas individuell och ändamålsenlig service?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I januari 2011 har arbets- och näringsministeriet utfärdat en anvisning för närings-, trafik- och miljöcentralerna (TEM/138/00.03.05.02/2011) om principerna för utveckling av arbets- och näringsbyråernas servicenät. Ett av de centrala målen för reformarbetet är att trygga arbets- och näringsbyråernas kunder tillräcklig och högkvalitativ service när byråernas personalresurser minskar till följd av genomförandet av statsförvaltningens produktivitetsprogram. Genom reformen stärks den samhälleliga verkningsfullheten och kostnadseffektiviteten hos arbets- och näringsbyråernas tjänster samt främjas genomförandet av de riksomfattande målen och riktlinjerna. Arbets- och näringsbyråerna ska få en ny servicemodell och nytt serviceurval. Sättet att producera tjänsterna ska utvecklas genom att tillvarata de möjligheter som den elektroniska kommunikationen och servicesamarbetet med samarbetspartner ger. Resurserna för den individuella servicen tryggas för de kunder som är i behov av sådan. Kraven på ökad produktivitet ska tillgodoses också genom att man förnyar arbets- och näringsbyråernas förvaltningsmodell.

I arbets- och näringsministeriets anvisningar fastställdes noggranna kriterier för vilka omständigheter som närings-, trafik- och miljöcentralerna ska ta hänsyn till för att de ska kunna uppfylla sitt servicelöfte och när de fattar beslut om antalet och förläggningen av verksamhetsställen. Enligt riktlinjerna för arbets- och näringsbyråernas byrånätverk 2015 ska det i fortsättningen finnas färre administrativa arbets- och näringsbyråer. Hösten 2011 fattades det beslut om en administrativ reform som innebär att förvaltningen och ledningen av arbets- och näringsbyråerna koncentreras till en s.k. administrativ arbets- och näringsbyrå under vilken de gamla arbets- och näringsbyråerna fortsätter som serviceställen. Från ingången av 2013 ska det inom verksamhetsområdet för varje närings-, trafik- och miljöcentral finnas endast en administrativ arbets- och näringsbyrå som har ett tillräckligt antal verksamhetsställen och som tillhandahåller arbets- och näringsbyråtjänster i tillräcklig utsträckning. En arbets- och näringsbyrå som är verksam på närings-, trafik- och miljöcentralens hela verksamhetsområde underlättar riktningen av kunnandet och resurserna också med tanke på de lokala behoven inom området. Resurser kan befrias från administrativa uppgifter för att användas till kundbetjäning.

Enligt lagen om närings-, trafik- och miljöcentralerna (897/2009) fastställer närings-, trafik- och miljöcentralen verksamhetsområdena för, namnen på och verksamhetsställena för de arbets- och näringsbyråer som finns inom centralens verksamhetsområde. Enligt riktlinjerna för byrånätverket 2015 ska närings-, trafik- och miljöcentralerna se till att de uppfyller sitt servicelöfte. I sitt servicelöfte förbinder sig närings-, trafik- och miljöcentralerna att se till att arbets- och näringsbyråerna inom deras verksamhetsområden tillhandahåller lagstadgad service och att det likvärdiga bemötandet av kunderna och god servicenivå förverkligas. För att säkerställa att servicelöftet uppfylls bedömer närings-, trafik- och miljöcentralen i samarbete med arbets- och näringsbyrån och de övriga aktörerna inom verksamhetsområdet, såsom kommunerna, behovet av verksamhetsställen och av samservice. Närings-, trafik- och miljöcentralerna har instruerats att bedöma huruvida det skulle vara ändamålsenligt att sammanslå små verksamhetsställen med större enheter, huruvida tjänsterna kan tillhandhållas vid myndigheternas samservicepunkter och huruvida några verksamhetsställen kan omstruktureras så att de tillhandahåller stöd- och kundtjänster centraliserat.

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland har i sin preliminära plan bedömt att bland de nuvarande arbets- och näringsbyråerna i Mellersta Nyland ska den ur personalsynpunkt största arbets- och näringsbyrån i Träskända fortsätta som verksamhetsställe också från och med ingången av 2013. Verksamhetsställena i Kervo (14 årsverken) och i Tusby (5 årsverken) ska sammanslås med arbets- och näringsbyrån i Träskända, och de tjänster som nuförtiden tillhandahålls av arbets- och näringsbyrån i Mäntsälä ska tillhandahållas via myndigheternas samservicepunkt. I den bedömning som närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland gjort beaktas utöver antalet anställda vid arbets- och näringsbyråerna dessutom också varje verksamhetsställes andel av kundbelastningen inom Nylandsregionen, trafikförbindelserna från Tusby och Kervo till verksamhetsstället i Träskända som ska bevaras samt de kostnader som uträttandet av ärenden i Träskända medför för kunderna.

Trots omstruktureringen av verksamhetsställena har närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland förbundit sig att uppfylla sitt servicelöfte och att tillhandahålla tillräckliga och högkvalitativa tjänster som på ett skäligt sätt är tillgängliga också för dem som bor inom Kervo, Tusby eller Mäntsälä genom att man drar nytta av myndigheternas samservice och inför bl.a. tjänster på Internet.

Helsingfors den 14 december 2011

Näringsminister Jyri Häkämies