KIRJALLINEN KYSYMYS 368/2003 vp

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella (MTT) on suunnitelma Pohjois-Karjalan Tohma-järvellä sijaitsevan emolehmänavetan lakkauttamisesta ja toimintojen siirtämisestä Maaningalle.Tohmajärvi on pystynyt tarjoamaan tutkimusasemalle hyvät toimintapuitteet. Rakennuskanta on hyvä ja henkilökunta on osaavaa. Yksikön toiminnan jatkaminen Tohmajärvellä on perusteltua monin eri tavoin.

Merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuurimaiseman hoitoon liittyvä ennakkoluuloton yhteistyö ympäristökeskuksen sekä alueen muiden toimijoiden kanssa. Esimerkkinä maakunnan tarjoamista tulevaisuudennäkymistä olkoon Vapon pellettitehdas Ilomantsissa ja siihen liittyvä, mahdollisesti laajamittainenkin ruokohelven viljely suomailla. Niin ikään maatalousyrittäjien monitoimisuuteen ja verkostoitumiseen, tuotanto- ja elinympäristön laatuun sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen liittyvät tutkimushankkeet ovat Tohmajärvellä hyvin toteutettavissa. Itärajan läheisyys luo mahdollisuuksia yhteistoimintaan myös Venäjän puolella.

Emolehmänavetasta päätettäessä ei sovi unohtaa myöskään niitä vakavia vaikeuksia, joita yh-teiskunnan voimakas ja hallitsematon rakennemuutos on Pohjois-Karjalalle tuottanut.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä Tohmajärvellä sijaitsevan MTT:n emolehmätutkimustoiminnan säilyttämiseksi Tohmajärvellä ja sen edelleen kehittämiseksi?

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2003

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Hoskosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 368/2003 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä Tohmajärvellä sijaitsevan MTT:n emolehmätutkimustoiminnan säilyttämiseksi Tohmajärvellä ja sen edelleen kehittämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Maa- ja metsätalousministeriö on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tulosohjauksessa edellyttänyt, että MTT:n tulee suunnata toimintojaan nykyaikaisen maatilatalouden ja maaseudun kehittämisen tarpeita vastaavasti. Samalla maa- ja metsätalousministeriö on todennut, että toiminnan suuntaamisen tulee tapahtua pääosin olemassa olevien resurssien puitteissa.

MTT:n johtokunta on vuosien 2004-2007 toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksynyt periaatteet, joiden mukaan MTT:n resursseja kohdennetaan uudelleen. Vahvistettavia tutkimusaloja ovat maaseutututkimus, taloustutkimus, teknologiatutkimus, bioteknologia, luonnon monimuotoisuus sekä tiedon ja teknologian siirto. Resursseja näiden tutkimusalojen vahvistamiseen irrotetaan alueellisen toiminnan maatilatoiminnoista, muusta maatilatoimintojen järjestämisestä, tutkimusyksiköiden sisäisin siirroin, meijeritoiminnan supistamisella sekä sisäisen toiminnan tehostamisella ja mahdollisilla ulkoistamisilla. Näistä pitkän tähtäimen kehittämistarpeista on sovittu MTT:n ja maa- ja metsätalousministeriön tulosneuvotteluissa.

MTT:llä on toimintaa 18 toimipaikassa. Niissä työskentelee yhteensä noin 930 henkilöä, joista noin 315 on tutkijoita. Henkilöstöstä noin 830 työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. MTT:n keskuspaikka on Jokioisilla. Sen lisäksi MTT:llä on 3 tutkimusyksikköä, 6 erikoistutkimusasemaa, 7 tutkimusasemaa ja yksi koepaikka. Tällä hetkellä MTT:n hallinnassa on noin 2 000 ha peltoa ja noin 2 300 ha metsää. Nautakarjaa on eri yksiköissä lähes 900 eläintä. Näin monen eri yksikön ja laajan maataloustuotannon hoitaminen vaatii huomattavat määrät resursseja, ja vaikka maataloustutkimus onkin käytännönläheistä, ei näin laaja maatilatalouden harjoittaminen ole nykyisiin tutkimustarpeisiin nähden perusteltua. Sen vuoksi maatilatoimintojen asteittainen supistaminen tutkimuksen tarpeita vastaavaksi on nähty tarkoituksenmukaisena.

MTT:n johtokunnan 18.6. hyväksymässä suunnitelmassa MTT:n tutkimusasemat on jaettu kehitysnäkymiensä perusteella kolmeen luokkaan: vahvistuvat, nykyisellä tasolla toimivat ja toiminnaltaan supistuvat asemat. MTT:n esittämässä suunnitelmassa on todettu supistuvien asemien järjestelyjen koskevan 30-35 henkilöä, joille ensisijaisesti pyritään tarjoamaan tehtäviä MTT:n muissa yksiköissä.

Valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevan lain ja asetuksen mukaan viraston on ilmoitettava ministeriölle sellaisen asian valmistelun aloittaminen, joka koskee toimintojen lakkauttamista ja supistamista. MTT:n johtokunnan päätös 18.6.2003 oli tällainen ilmoitus. Samaisen lain mukaan ministeriö voi pidättää itsellään päätösvallan toimintojen lakkauttamista ja supistamista koskevissa asioissa ja ministeriön on edelleen ilmoitettava asiasta alueellistamisen koordinaatioryhmälle.

Maa- ja metsätalousministeriö on 22.8.2003 tekemällään päätöksellä nimittänyt Tuomas Kuhmosen selvitysmieheksi selvittämään MTT:n tutkimusasemien kehittämissuunnitelmia. Tällöin arvioidaan mm. asemien tieteellistä merkitystä sekä tutkimustoiminnan järjestämisvaihtoehtoja ottaen huomioon alueelliset yhteistyömahdollisuudet, aluetaloudelliset vaikutukset sekä MTT:n talous- ja kehittämissuunnitelmat. Selvitysmiehen työ valmistuu marraskuussa 2003.

Edellä mainittuun viitaten totean, että hallitus on jo ryhtynyt selvittämään MTT:n tutkimusasemaverkostoa koskevia suunnitelmia eikä kysymyksen johdosta täten ole aihetta ryhtyä lisätoimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2003

I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Hannu Hoskonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 368/2003 rd:

Vad ämnar regeringen göra för att bibehålla den forskningsverksamhet kring dikor som MTT bedriver i Tohmajärvi och för att vidareutveckla denna verksamhet?

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Vid resultatstyrningen av Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi MTT har jord- och skogsbruksministeriet utgått ifrån att MTT skall inrikta sina funktioner så att de motsvarar det moderna gårdsbrukets och landsbygdsutvecklingens behov. Samtidigt har jord- och skogsbruksministeriet konstaterat att inriktandet av verksamheten huvudsakligen skall ske inom ramen för befintliga resurser.

I verksamhets- och ekonomiplanen för åren 2004-2007 har MTT:s styrelse godkänt de principer enligt vilka MTT:s resurser inriktas på nytt. Forskningsområden som skall prioriteras är landsbygdsforskningen, ekonomiforskningen, teknologiforskningen, bioteknologin, naturens mångfald samt överföringen av information och teknologi. Resurserna för att stärka dessa forskningsområden lösgörs från den regionala verksamhetens gårdsbruksfunktioner, annan organisering av gårdsbruksfunktionerna, genom interna överföringar mellan forskningsenheterna, nedskärningar i mejeriverksamheten samt effektivering av den interna verksamheten liksom eventuella utlokaliseringar. Vid MTT:s och jord- och skogsbruksministeriets resultatförhandlingar har avtalats om dessa utvecklingsbehov på lång sikt.

MTT idkar verksamhet på 18 verksamhetsställen. Där arbetar sammanlagt cirka 930 personer varav ungefär 315 är forskare. Av personalen arbetar cirka 830 personer utanför huvudstadsregionen. Centralorten för MTT är Jockis. Därtill har MTT tre forskningsenheter, sex specialforskningsstationer, sju forskningsstationer och ett försöksställe. För närvarande besitter MTT cirka 2 000 hektar åker och inemot 2 300 hektar skog. Sammanlagt finns det närmare 900 nötdjur vid de olika enheterna. Att sköta så många olika enheter och en omfattande jordbruksproduktion kräver betydande resurser och även om jordbruksforskningen är praktiskt inriktad är det med tanke på de nuvarande forskningsbehoven inte motiverat att bedriva en så pass omfattande gårdsbruksverksamhet. Därför har det ansetts vara ändamålsenligt att gradvis skära ned gårdsbruksfunktionerna så att de motsvarar forskningens behov.

I den plan som MTT:s styrelse godkände den 18 juni har MTT:s forskningsstationer indelats i tre klasser på basis av sina utvecklingsutsikter: sådana som förstärks, sådana som fungerar på nuvarande nivå och sådana där verksamheten skärs ned. I planen konstateras att 30-35 personer berörs av arrangemangen för de stationer vilkas verksamhet skärs ned. Avsikten är att dessa personer i första hand erbjuds uppgifter vid MTT:s andra enheter.

Enligt lagen och förordningen om placering av statliga enheter och funktioner skall ett ämbetsverk underrätta ministeriet om att beredningen av ett sådant ärende som berör indragning eller nedskärning av funktioner inleds. MTT:s styrelses beslut av den 18 juni 2003 var en sådan anmälan. Enligt samma lag kan ministeriet förbehålla sig beslutanderätten i fråga om indragning eller nedskärning av funktioner och ministeriet skall i sin tur informera koordineringsgruppen för regionalisering om ärendet.

Jord- och skogsbruksministeriet har genom sitt beslut den 22 augusti 2003 utsett Tuomas Kuhmonen till utredningsman för att utreda utvecklingsplanerna för MTT:s forskningsstationer. Härvid görs en bedömning bl.a. av stationernas vetenskapliga betydelse samt alternativ för organiserandet av forskningsverksamheten med beaktande av regionala samarbetsmöjligheter, regionekonomiska verkningar samt MTT:s ekonomi- och utvecklingsplaner. Utredningsmannen slutför sitt arbete i november 2003.

Med hänvisning till det ovan nämnda konstaterar jag att regeringen redan har börjat utreda planerna som gäller MTT:s nätverk av forskningsstationer och att det därför inte finns skäl att vidta ytterligare åtgärder med anledning av spörsmålet.

Helsingfors den 22 oktober 2003