KIRJALLINEN KYSYMYS 368/2008 vp

Yksi yliopistojen merkittävä tehtävä on tuottaa - paitsi perus- ja jatkotutkintoja - myös laadukasta täydennyskoulutusta, ja siksi yliopistojen tulisi lainsäädäntö- ja rahoituskuvioillaan varmistaa, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden lisäkoulutusmahdollisuuksia olisi tarjolla tarpeeksi yliopistoissa. Yliopistojen täydennyskoulutuksen painotuksia ovat mm. johtaminen, organisaatioiden kehittäminen sekä opetus-, sosiaali- ja terveysala. Täydennyskoulutus on osa yliopistojen alueellista kehittämistyötä, ja tarkoitus on, että koulutukseen voi osallistua työn ohella tai osana työtä valiten eri ajat ja paikat kohderyhmän tarpeiden mukaan. Täydennyskoulutusta tarjotaan myös ulkomaalaisille. Kehitystyössä on panostettu uusiin aloihin ja järjestämistapoihin sekä yliopistojen välisiin yhteistuotantoihin.

Nykyisen hallituksen nelivuotiskauden ajan merkittäviä tavoitteita opetusministeriön hallinnonalalla riittää, ja yksi niistä on se, että aikuiskoulutusjärjestelmää ja sen yhtenä osana akateemisten täydennyskoulutusta kehitetään. Kuitenkin opetusministeriön tänä keväänä antaman tiedon mukaan tämänhetkinen tilanne on se, että aikuiskoulutuksen menot valtion vuoden 2008 talousarviossa yliopistojen aikuiskoulutukseen ovat 175,8 milj. euroa, josta täydennyskoulutuksen tuotekehitys ja hintatuki ovat vain 4,1 milj. euroa. Tällaisella summalla ei kehittämistavoite ole realistinen. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittää ratkaisuksi, että täydennyskoulutuksesta tulisi korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä. Oikea suuntaus olisi myös se, että täydennyskoulutus sisällytettäisiin nyt uudistuvan yliopistolainsäädännön piiriin, jolloin täydennyskoulutuksen asema yliopiston omana toimintana takaisi sille sen tarvitsemat resurssit.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen yliopiston täydennyskoulutukselle sen tarvitseman taloudellisen ja lainsäädännöllisen tuen hallituksen omien kehitystavoitteiden mukaisesti?

Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2008

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 368/2008 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen yliopiston täydennyskoulutukselle sen tarvitseman taloudellisen ja lainsäädännöllisen tuen hallituksen omien kehitystavoitteiden mukaisesti?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Korkeakoulutasoisen täydennyskoulutuksen asema ja kehittäminen ovat esillä sekä hallitusohjelmassa että valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymässä vuosien 2007-2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti tullaan vahvistamaan myös yliopistojen täydennyskoulutuksen tuotekehitysrahoitusta. Yliopistojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa sovitaan muun ohella, missä määrin yliopistot suuntaavat rahoitustaan täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen kattavan osallistumisen sekä po. tukea tarvitsevien alojen tarjonnan varmistamiseksi. Opetusministeriö on jättänyt esityksensä vuoden 2009 talousarvioesitykseksi valtiovarainministeriölle 15.5.2008. Yliopistojen täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun voimavaraoja ehdotetaan lisättäväksi vuonna 2009 kehyspäätöksen puitteissa.

Yliopistojen täydennyskoulutuksen kehittäminen on myös osa laajempia uudistuksia. Sitä valmistellaan osana ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta ja sillä on yhtymäkohtia myös yliopistolainsäädännön uudistukseen. Hallitusohjelman mukaisesti toimeenpannaan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jossa selkiytetään hajanainen hallinto, tarjonta, työnjako ja etuudet. Uudistus kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen. Uudistuksen valmistelua varten opetusministeriö on asettanut johtoryhmän, jossa ovat mukana vastuuministeriöt ja työelämän keskusjärjestöt. Johtoryhmän tukena toimii asiantuntijaryhmä, jossa ovat edustettuna niin yliopistojen rehtorit kuin aikuiskoulutusverkostokin. Tähänastisen valmistelutyön pohjalta hallitus on iltakoulussaan 23.4.2008 päättänyt uudistuksen valmistelun periaatelinjaukset ja etenemisen.

Em. hallituksen linjausten mukaisesti aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelusta vastaava johtoryhmä tekee mahdolliset ehdotukset korkeakoulutettujen aikuiskoulutuksesta sekä sen rahoituksesta uuteen yliopistolakiluonnokseen kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Syksyllä 2008 valmistuvat aikuiskoulutuksen työnjakoa ja rahoitusta selkeyttävät ehdotukset, joilla mm. kannustetaan tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Lisäksi toukokuun aikana asetetaan työryhmä laatimaan selvityksiä ja ehdotuksia yliopistojen täydennyskoulutuksen kysynnästä ja kehittämistarpeista, oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamisesta korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen sekä näyttötutkintojen hyödyntämisestä. Ehdotusten on määrä valmistua tammikuussa 2009 aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän konkretisoitavaksi ja yhteensovitettavaksi.

Osana korkeakoulu- ja aikuiskoulutuspolitiikan uudistuksia ja toimenpiteitä kehitetään myös korkeakoulujen tutkintokoulutusta niin, että se tarjoaa työikäisen aikuisväestön tarpeisiin vastaavia koulutusmahdollisuuksia mm. työn ohella ja aiemmin hankittu osaaminen tunnustetaan. Myös avoimella ammattikorkeakoululla ja yliopistolla on tärkeä rooli korkeakoulutasoisessa aikuiskoulutuksessa: niiden tarjontaa pyritään monipuolistamaan niin, että ne vastaisivat nykyistä paremmin työelämän ja työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin.

Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2008

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 368/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd:

Vad tänker regeringen göra för att universiteten ska få nödvändigt ekonomiskt och juridiskt stöd för sin fortbildning i överensstämmelse med regeringens egna utvecklingsmål?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Den roll fortbildningen på högskolenivå ska spela och utvecklingen av den är frågor som tas upp i både regeringsprogrammet och statsrådets plan för utvecklingen av utbildningen och forskningen 2007-2012 från den 5 december 2007. I enlighet med regeringens rambeslut kommer också finansieringen av produktutvecklingen för universitetens fortbildning att stärkas. I resultatförhandlingarna med universiteten kommer vi bland annat att avtala om i vilken omfattning universiteten ska satsa finansiering på att sänka priserna för fortbildning för att säkerställa ett heltäckande deltagande och utbudet inom de områden som behöver stöd. Undervisningsministeriet lämnade sitt förslag till budget för 2009 till finansministeriet den 15 maj 2008. Där föreslås fortbildningen vid universiteten och den öppna yrkeshögskolan få större resurser i rambeslutet för 2009.

Åtgärder för att utveckla fortbildningen vid universiteten ingår också som ett led i en rad större reformer. De kommer att beredas inom ramen för en övergripande reform av den yrkesinriktade vuxenutbildningen och har också beröringspunkter med reformen av universitetslagstiftningen. I överensstämmelse med regeringsprogrammet kommer vi att genomföra en övergripande reform av vuxenutbildningen, där splittringen i förvaltningen, utbudet, arbetsfördelningen samt förmånerna kommer att förtydligas. I reformen ingår yrkesinriktad vuxenutbildning, vuxenutbildning vid högskolorna, arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och personalutbildning. Undervisningsministeriet har tillsatt en ledningsgrupp där de ansvariga ministrarna och företrädare för centralorganisationerna i arbetslivet ingår. Ledningsgruppen får stöd av en expertgrupp där det ingår företrädare för både universitetsrektorerna och vuxenutbildningen. Utifrån beredningen hittills beslutade regeringen i sin aftonskola den 23 april 2008 om de principiella riktlinjerna och den fortsatta beredningen av reformen.

Detta innebär att ledningsgruppen med ansvar för den övergripande reformen av vuxenutbildningen kommer att lägga fram sina förslag om vuxenutbildningen vid högskolorna och finansieringen av den senast när utkastet till den nya universitetslagen är klar i juni i år. I höst blir förslagen om en tydligare arbetsfördelning och finansiering inom vuxenutbildningen klara. De ska bland annat uppmuntra till bättre resultat och kvalitet och erkännande av tidigare förvärvad kompetens. Dessutom tillsattes det i maj en arbetsgrupp för att utreda och lägga fram förslag om efterfrågan på och utvecklingsutbuden inom fortbildningen vid universiteten, en utbyggnad av läroavtalsutbildningen till fortbildningen vid högskolorna och möjligheterna att dra större nytta av fristående examina. Förslagen ska vara klara i januari 2009 och kommer därefter att konkretiseras och samordnas av ledningsgruppen för en övergripande reform av vuxenutbildningen.

Som ett led i reformerna av och åtgärderna för högskole- och vuxenutbildningspolitiken kommer också den examensinriktade utbildningen vid högskolorna att ses över för att ge den vuxna befolkningen i arbetsför ålder utbildningsmöjligheter, bland annat vid sidan av arbete, och för att tidigare förvärvad kompetens ska erkännas. Också den öppna yrkeshögskolan och det öppna universitetet spelar en viktig roll för vuxenutbildningen på högskolenivå. Följaktligen ska deras utbildningsutbud breddas för att bättre motsvara kompetensbehoven inom arbetslivet och bland den vuxna befolkningen i arbetsför ålder.

Helsingfors den 29 maj 2008