]> KK396 2004 vpPiaViitanen sdym. KIRJALLINEN KYSYMYS396 2004 vp Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien rahoitus Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelmassa on kirjaus eläinkokeiden vähentämisestä. Vastakkaisista tavoitteista huolimatta eläinkokeiden määrä on kuitenkin lisääntynyt Suomessa ja EU:n alueella viime vuosina. Tulevien kymmenen vuoden kuluessa muun muassa kielto testata kosmetiikkaa ja sen raaka-aineita eläinkokeilla sekä tuleva kemikaalilainsäädäntö lisäävät runsaasti eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tarvetta. EU:n kemikaaliasetus tähtää kemikaalien turvallisuuden varmistamiseen, mutta tämä on tarkoitus tehdä mahdollisimman pitkälle ilman eläinkokeita. Jotta tämä onnistuisi, on lähivuosina kehitettävä pikaisesti luotettavia, edullisia ja nopeita vaihtoehtoisia menetelmiä. Eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät voisivat usein korvata eläinkokeet. Ne antaisivat monesti luotettavampaa tietoa, sillä eläinkokeiden perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä ihmisestä. Näiden menetelmien kehittäminen on viime vuosien aikana voimistunut maassamme, mutta asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatisi erityistä panostusta ja tukea tutkimukselle. Suomessa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimustyötä ovat tehneet Tampereen yliopistoon perustetun Solututkimuskeskuksen lisäksi myös muiden yliopistojen eri laitokset. Rahoituksen puute on kuitenkin ollut esteenä tutkimusalan kasvulle. Mielenkiintoa ja tutkijoita riittäisi, mutta myös alan tutkijoiden koulutukseen kaivattaisiin resursseja. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt noin 34 000 euroa vuosittain vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien tutkimiseen. Tämän lisäksi tutkimuslaitokset ovat voineet hakea rahoitusta tutkimushakujen yhteydessä kehitystyöhön esimerkiksi TE-keskuksilta ja Suomen Akatemialta. Rahoitus on kokonaisuudessaan hyvin vähäistä. Eläinkokeiden etiikka -työryhmä ehdotti muistiossaan opetusministeriölle jo vuonna 2000, että "Suomen Akatemiaan luodaan eläinkokeita korvaavien vaihtoehtomenetelmien tutkimusta edistävä rahoitusmuoto, josta vuosittain jaettavan määrärahan tulee olla aluksi vähintään 1 miljoonaa markkaa vuodessa." Suomella olisi loistava tilaisuus kehittyä edelläkävijäksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittäjänä. Tämä tulisi luomaan Suomeen uusia korkean teknologian yrityksiä ja työpaikkoja ja vahvistaisi Suomen kansainvälistä kilpailuasemaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa riittävän rahoituksen eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ja alan tutkijoiden koulutukseen? Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2004 PiaViitanen sd SariEssayah kd PetriNeittaanmäki kesk SatuTaiveaho sd MarjaanaKoskinen sd JaninaAndersson vihr RosaMeriläinen vihr IrinaKrohn vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 396/2004 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa riittävän rahoituksen eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ja alan tutkijoiden koulutukseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eläinkokeiden tekemistä säädellään maassamme asetuksella koe-eläintoiminnasta (1076/1985, muutettu 395/1996), joka koskee selkärankaisiin kuuluvilla eläimillä harjoitettavaa koe-eläintoimintaa. Sen 6 §:n mukaan eläinkoe on korvattava muulla tutkimus- tai opetusmenetelmällä, milloin se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavuttamiseksi on käytännössä mahdollista. Eläinkokeen saa Suomessa suorittaa asetuksessa säädetyn kelpoisuuden omaava henkilö, jos koe-eläintoimikunta hyväksyy kokeen suorittamisen tai lääninhallitus, saatuaan asianomaisen koe-eläintoimikunnan lausunnon, antaa siihen luvan. Suomessa käytettyjen koe-eläinten määrä on pysynyt lähes muuttumattomana tarkasteltaessa viimeisten kolmen vuoden aikajaksoa 1999—2002. Muiden koe-eläinten kuin kalojen määrä on vuositasolla lisääntynyt keskimäärin 0,8 %. Kalojen määrien vaihtelu eri vuosina jopa lähes kuusinkertaisesti on johtunut yksittäisistä suurista kalakokeista. Eläinkoehakemusten määrä on Suomessa samana ajanjaksona lisääntynyt vuositasolla keskimäärin 3,6 % ja myönnettyjen eläinkoelupien määrä keskimäärin 1,4 %. On arvioitu, että valmisteilla olevan EU:n kemikaaliasetuksen (REACH = Registration, Evaluation and Authorisation of CHemicals) voimaantulo edellyttäisi jopa 30 000 kemikaalin turvallisuuden arvioimista. Suuri osa kemikaaliasetuksessa luetelluista testeistä edellyttää tällä hetkellä eläinten avulla tehtävää turvallisuuden arviointia. Parhaillaan on kuitenkin käynnissä myös mittava työ vaihtoehtoisten lähestymistapojen kehittämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi in vitro ‐menetelmät ja (Q)SAR-estimaattien ((Quantitative) Structure Activity Relationship) käyttö. REACH-prosessin testauksien kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 1 250 miljoonaa euroa. Kemikaaliasetusehdotuksen mukaan eläinten käyttöä testaamisessa olisi vältettävä mahdollisimman pitkälle käyttämällä vaihtoehtoisia menetelmiä ja eläinten avulla tehtävissä testeissä olisi noudatettava koe-eläinten suojelua koskevia vaatimuksia, joista on säädetty neuvoston direktiivissä (86/609/ETY). Vaihtoehtoisilla menetelmillä tuotettujen tietojen tulisi olla vastaavan tasoisia kuin säädetyillä testeillä ja testimenetelmillä saatujen. Edellä mainitun direktiivin mukaan komis­sion ja jäsenvaltioiden tulisi edistää tutkimusta sellaisten vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseksi ja hyväksymiseksi, joilla voitaisiin saada tasoltaan yhtä hyvää tietoa kuin se tieto, joka saadaan eläinkokeilla, mutta siten, että käytetään vähemmän eläimiä tai kivuttomampia menettelyjä, ja ryhtyä muihin sellaisiin toimiin, joita ne pitävät asianmukaisina tämän alan tutkimuksen edistämiseksi. Sama periaate sisältyy Eurooppalaiseen yleissopimukseen kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemiseksi (ETS 123), joka on saatettu Suomessa voimaan asetuksella (1360/1990). Hallitus katsoo, että kysymyksessä mainittua tavoitetta on edistetty maa- ja metsätalousministeriön vuodesta 1986 alkaen myöntämällä rahoituksella tutkimukseen, jossa eläinkokeista siirrytään vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin. Apurahaa on voitu käyttää tutkimuslaitteiden ja materiaalien hankintoihin, aputyövoiman palkkaukseen ja tutkimukseen liittyvien opintojen kustannuksiin. Viime vuosina haettava summa on ollut 34 000 euroa. Vuonna 2004 tätä summaa ei ole voitu kokonaisuudessaan jakaa kriteerit täyttä­vien hakemusten vähäisen määrän vuoksi. Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri JuhaKorkeaoja Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 396/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Pia Viitanen /sd: Hur ämnar regeringen säkerställa en tillräcklig finansiering för utvecklingen av alternativ till djurförsök och för utbildningen av forskare inom området? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I vårt land regleras djurförsöken genom förordningen om försöksdjurverksamhet (1076/1985, ändrad 395/1996), som gäller sådan försöksdjursverksamhet som bedrivs med djur som hör till ryggradsdjuren. Enligt förordningens 6 § skall djurexperiment ersättas med annan undersöknings- eller undervisningsmetod, då detta är möjligt i praktiken med hänsyn till uppnåendet av experimentets syfte eller vinnandet av resultat med experimentet. Djurförsök får i Finland utföras av en person som har i förordningen avsedd behörighet, om försöksdjurskommissionen godkänner utförandet av försöket eller om länsstyrelsen, sedan den erhållit vederbörande försöksdjurskommissions utlåtande, ger tillstånd därtill. Mängden försöksdjur som använts i Finland har förblivit så gott som oförändrad under den senaste treårsperioden 1999—2002. Mängden ­andra försöksdjur än fiskar har årligen ökat med i medeltal 0,8 %. Att mängden fiskar olika år varierat med upp till sex gånger har berott på enstaka stora fiskexperiment. I Finland har mängden ansökningar gällande djurförsök under samma period ökat med i medeltal 3,6 % per år och mängden beviljade tillstånd med i medeltal 1,4 %. Det har uppskattats att ikraftträdandet av EU:s kemikalieförordning (REACH = Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals), som är under beredning, förutsätter säkerhetsbedömning av upp till 30 000 kemikalier. En stor del av de tester som nämns i kemikalieförordningen förutsätter för närvarande sådan säkerhetsbedömning som utförs med hjälp av djur. För närvarande pågår emellertid också ett omfattande arbete för utveckling av alternativa tillvägagångssätt. Sådana är till exempel in vitro-metoderna och användningen av (Q)SAR-estimater ((Qantitative) Structure Activity Relationship). De totala kostnaderna för testning i samband med REACH-processen har uppskattats till 1 250 miljoner euro. Enligt förslaget till kemikalieförordning skall bruket av djur vid testning så långt som möjligt undvikas genom användning av alternativa metoder och i tester som utförs med hjälp av djur skall de i rådets direktiv (86/609/EEG) reglerade kraven på skydd av försöksdjur iakttas. Information som tagits fram med alternativa metoder skall vara likvärdig med information som erhållits med de regelbestämda testerna och testmetoderna Enligt ovan nämnda direktiv skall kommissionen och medlemsstaterna främja forskning med sikte på utveckling och validering av alternativa metoder, som kan ge lika ingående information som den som kan uppnås genom försök med djur, men som innebär användning av färre djur eller mindre smärtsamma tillvägagångssätt. Vidare skall kommissionen och medlemsstaterna vidta alla andra åtgärder som de anser lämpliga för att främja forskningen på detta område. Samma princip ingår i den europeiska konventionen ­om skydd av ryggradsdjur som används för för­sök och annat vetenskapligt ändamål (ETS 123), ­som i Finland ratificerats genom förordning (1360/1990). Regeringen anser att det mål som nämns i spörsmålet har främjats genom den finansiering som jord- och skogsbruksministeriet från och med 1986 beviljat sådan forskning där man övergått från djurförsök till alternativa forskningsmetoder. Stipendiet har kunnat användas för anskaffning av forskningsinstrument och material, avlöning av extra arbetskraft samt studier i anslutning till forskningen. De senaste åren har den summa som kunnat sökas varit 34 000 euro. År 2004 har man inte kunnat dela ut denna summa i dess helhet, till följd av att mängden ansökningar som uppfyller kriterierna varit så liten. Helsingfors den 3 juni 2004 Jord- och skogsbruksministerJuha Korkeaoja