Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 399/2010 vp - Juha Mieto /kesk

Oljen käyttö energian tuottamisessa

Eduskunnan puhemiehelle

Olkea syntyy viljanviljelyn sivutuotteena Suomessa merkittävässä määrin joka vuosi. Esimerkiksi yhden hehtaarin vilja-alasta on mahdollista tuottaa lämpöarvoltaan noin 1 100:aa litraa lämmitysöljyä vastaava energiamäärä vuosittain. Olkea on poltettu Suomessa useaan otteeseen vaihtelevalla menestyksellä. Tuotekehittelyä erilaisilla laitteilla ja tavoilla on kehitelty yksityisin voimin ja varoin. Polttolaitteet ovat kehittyneet; asiaan on tulossa muutos ja olki alkaa jo palaa kotimaisilla laitteilla. Erilaiset polttotavat, mutta ennen muuta pelletöinti ja siihen kehitetyt laitteistot mahdollistavat oljen pienimuotoisenkin käytön energian lähteenä. Oljen käyttö on esimerkiksi Tanskassa jo pitkälle kehittynyttä ja käyttö on runsasta. Sekä polton tekninen kehittely että syntyvä öljyn käytön korvaaminen ovat mitä parasta kotimaista työtä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus on huomioinut tai aikoo huomioida oljen käytön polttoaineena ja huomattavana uusiutuvan bioenergian lähteenä energiatukipaketissaan?

Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2010

Juha Mieto /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Miedon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 399/2010 vp:

Miten hallitus on huomioinut tai aikoo huomioida oljen käytön polttoaineena ja huomattavana uusiutuvan bioenergian lähteenä energiatukipaketissaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 6.5.2010 uusiutuvan energian velvoitepakettia ja pääministeri Vanhanen antoi 11.5.2010 eduskunnalle pääministerin ilmoituksen energiaratkaisuista. Pääministerin ilmoitus sisälsi myös uusiutuvan energian velvoitepaketin. Velvoitepaketissa tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä 38 TWh lisäystä nykyiseen vuotuiseen uusiutuvan energian käyttöön. Suuri osa uusiutuvan energian lisäyksestä tulee metsähakkeesta ja tuulivoimasta, mutta myös pienemmät lisäykset ovat tärkeitä, sillä kaikki uusiutuvan energian lähteet ja erilaiset biomassat tullaan tarvitsemaan vaativan kokonaistavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi peltobiomassojen (olki, ruokohelpi yms.) ja pellettien lisäystavoitteeksi on arvioitu yhteensä vajaat 2 TWh eli noin 5 % kokonaislisäyksestä.

Metsähakkeen ja tuulivoiman osalta talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 6.5.2010 näitä koskevat, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat tukikeinot sekä niiden yksityiskohdat ja kustannusvaikutukset valtion talousarvioon. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa v. 2011 valtion talousarvioesitykseen liittyvänä budjettilakiesityksenä eduskunnalle jo syyskuussa.

Nykytilanteessa olki, joka muiden peltobiomassojen tapaan on biopolttoaine, on valmisteverosta vapaa lämmityskäytössä. Lämpökeskuksiin, joissa käytetään olkea polttoaineena, on mahdollista saada investointitukea. Yli 20 MW kattilalaitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin, oljen poltto ei kuluta päästöoikeuksia. Lisäksi oljen ja muiden peltobiomassojen sekä pellettien mahdollisia uusia tukikeinoja on talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti tarkoitus käsitellä myöhemmin ja samalla varmistaa näiden uusiutuvien energialähteiden käytön edellytykset. Jatkovalmistelussa tarkasteltavana on erityisesti päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuvan sähköntuotantotuen soveltuvuus myös oljella ja muulla peltobiomassalla tuotetun sähkön tukimuodoksi. Metsähakkeella tuotetulle sähkölle tätä tukimuotoa tullaan soveltamaan.

Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2010

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 399/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Juha Mieto /cent:

På vilket sätt har regeringen i sitt energistödpaket beaktat eller ämnar beakta användningen av halm som bränsle och som en viktig källa för förnybar bioenergi?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Vid sitt möte den 6 maj 2010 behandlade regeringens finanspolitiska ministerutskott ett åtagandepaket för förnybar energi och den 11 maj 2010 lämnade statsminister Vanhanen statsministerns upplysning till riksdagen om energilösningarna. Statsministerns upplysning inbegrep också åtagandepaketet för förnybar energi. Med åtagandepaketet eftersträvas en ökning med 38 terawattimmar (TWh) fram till år 2020 jämfört med den nuvarande årliga användningen av förnybar energi. Största delen av ökningen av förnybar energi baserar sig på skogsflis och vindkraft, men också mindre ökningar är viktiga, eftersom alla förnybara energikällor och olika biomassor kommer att behövas för att det krävande övergripande målet ska uppnås. Av målet för ökad användning av förnybar energi har t.ex. åkerbiomassor (halm, rörflen etc.) och pelletar uppskattats stå för knappa 2 TWh, dvs. ca 5 procent av den totala ökningen.

För skogsflisens och vindkraftens del slog finanspolitiska ministerutskottet den 6 maj 2010 fast de stödformer som behövs för att målen ska uppnås samt detaljerna i dessa stödformer och kostnadseffekterna på statsbudgeten. En regeringsproposition avses redan i september bli överlämnad till riksdagen i form av en budgetlagsproposition som har samband med budgetpropositionen för år 2011.

I dagens läge är halm, som i likhet med andra åkerbiomassor är ett biobränsle, fri från accis när den används för uppvärmning. För värmecentraler där halm används som bränsle är det möjligt att få investeringsstöd. Förbränningen av halm minskar inte utsläppsrätterna för sådana pannanläggningar med en effekt på mer än 20 megawatt (MW) som omfattas av systemet med utsläppshandel. Dessutom är det enligt finanspolitiska ministerutskottets riktlinjer meningen att eventuella nya stödformer för halm och andra åkerbiomassor samt pelletar ska behandlas senare samtidigt som förutsättningarna att använda dessa förnybara energikällor säkerställs. I den fortsatta beredningen granskas särskilt huruvida ett elproduktionsstöd som förändras utifrån priset på utsläppsrätten är en lämplig stödform även för el som produceras med halm och annan åkerbiomassa. På el som produceras med skogsflis kommer denna stödform att tillämpas.

Helsingfors den 28 maj 2010

Näringsminister Mauri Pekkarinen