Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 401/2006 vp - Paula Risikko /kok

Yrittäjän aikuiskoulutustuki

Eduskunnan puhemiehelle

Yhteiskunta kannustaa ja tukee myös aikuisikäisiä kansalaisia opiskelemaan. Opintotukea määriteltäessä otetaan huomioon henkilöverotuksessa todetut tulot. Lisäksi Kelan opintotukea koskevissa ohjeissa todetaan seuraavaa: "Tuensaajan yritys- tai elinkeinotoiminnalla on vaikutusta silloin, kun hän saa sen perusteella veronalaista tuloa esimerkiksi elinkeinotoiminnan tuloksena, osinkona tai palkkana."

Opintotukilain 17 §:ssä todetaan seuraavaa: "Opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja kalenterivuodessa määrä, jota kutsutaan vapaaksi tuloksi… Vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloa:

  1. 505 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää; sekä

  2. 1 515 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää.

Opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden tai opintotukeen oikeuttavien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella."

Yrittäjän aikuiskoulutustukea koskevien Koulutusrahaston ohjeiden mukaan "Yrittäjän on koulutuksen vuoksi keskeytettävä työntekonsa tai olennaisesti vähennettävä sitä. Jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu, henkilöllä ei ole oikeutta aikuiskoulutustukeen. Yrittäjä voi saada aikuiskoulutustukea, jos koulutus on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kaksi kuukautta tai vähintään 43 koulutuspäivää. Lisäksi edellytetään, että yrittäjän tulot ovat alentuneet vähintään kolmasosalla koulutuksen aikana ja sen johdosta. Huomioon otetaan yritystoiminnasta saadut ansiotulot koulutuksen aikana. Tuloverolain tarkoittamia pääomatuloja ei oteta huomioon. Ansiotulojen alentuminen selvitetään tarkastelujaksoittain tai kun opinnot on suoritettu kokonaisuudessaan loppuun. Tarkastelujakson pituus on vähintään kolme kuukautta.

Yrittäjän on annettava luotettava selvitys tulojen alenemisesta koulutusaikana. Lähtökohtana tulovertailussa on viimeksi suoritettu verotus ja siinä vahvistetut yrittäjän ansiotulot. Myös viimeisen tilinpäätöksen tietoja voidaan käyttää. Tulojen aleneminen osoitetaan selvityksillä, joita ovat esimerkiksi:

  • eläkelaitoksen todistus eläkevakuutuksen perusteena olevasta työtulosta ja sen alentamisesta tai keskeyttämisestä opintojen ajaksi

  • verottajan todistus ennakkoperinnän perusteena olevasta ansiotulosta ja sen alentamisesta tai ennakkoperinnän lopettamisesta opintojen ajaksi

  • yrityksen välitilinpäätös ennen ja jälkeen opintojen

  • todistus maatalouslomituspalvelujen aiheuttamista kustannuksista (MYEL-hakijat)

  • muu luotettava selvitys tulojen alenemisesta koulutusaikana."

Perusolettamuksena on siis se, että aikuisopiskelijaksi ryhtyvän yrittäjän opintotukeen vaikuttavat vain opintojen aikaiset tulot. Lisäksi yrittäjän on koulutuksen vuoksi keskeytettävä työnsä yrityksessä tai oleellisesti vähennettävä sitä. Sen sijaan, jos yritystoiminta on lopetettu kokonaan, ei henkilöllä ole lainkaan oikeutta yrittäjän aikuiskoulutustukeen.

Saadun palautteen mukaan aikuisopintoja harkitsevat yrittäjät ovat saaneet Kelasta erilaisia ja jopa ristiriitaisia vastauksia kysymyksiinsä. Eräälle pohjalaisyrittäjälle oli annettu sellainen tieto, että yrittäjän aikuiskoulutustuen saamisen ehtona on yritystoiminnan lakkauttaminen. Lisäksi epäselvyyttä on ilmennyt siitä, vaikuttavatko ennen opiskelujen aloittamista saadut tulot yrittäjän aikuisopintotukeen.

On hyvin tärkeätä, että aikuiskoulutusta harkitsevat yrittäjät saavat oikeita tietoja yrittäjän aikuiskoulutustuesta. Asiaan on syytä kiinnittää pikaisesti huomiota ja tarkastaa tietolähteiden ajantasaisuus.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo taata sen, että aikuiskoulutusta harkitsevat yrittäjät saavat oikeita ja ristiriidattomia tietoja yrittäjän aikuiskoulutustuesta?

Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2006

Paula Risikko /kok
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 401/2006 vp:

Miten hallitus aikoo taata sen, että aikuiskoulutusta harkitsevat yrittäjät saavat oikeita ja ristiriidattomia tietoja yrittäjän aikuiskoulutustuesta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Aikuiskoulutustuen myöntämisestä ja maksamisesta vastaa Koulutusrahasto, jolle kuuluu myös sitä koskeva neuvonta.

Kansaneläkelaitos ei myönnä eikä maksa aikuiskoulutustukea, joten sen virkailijoiden ei tulisi ottaa kantaa etuuden saamisedellytyksiin. Kansaneläkelaitoksen mukaan syynä väärinkäsityksiin saattaa olla myös se, että Kansaneläkelaitos maksaa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikaista koulutustukea, joka usein sekoitetaan koulutusrahaston maksamaan aikuiskoulutustukeen.

Kansaneläkelaitos tulee toimistoja kouluttaessaan edelleen korostamaan sitä, että etuusneuvonnan on rajoituttava vain sen omiin etuuksiin ja että muissa tapauksissa asiakas on ohjattava toimivaltaisen viranomaisen puoleen.

Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2006

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 401/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml:

Hur ämnar regeringen garantera att de företagare som överväger vuxenutbildning får riktiga och konsekventa uppgifter om vuxenutbildningsstöd för företagare?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Utbildningsfonden ansvarar för beviljandet och utbetalningen av vuxenutbildningsstöd och har också hand om rådgivningen i anslutning till detta.

Folkpensionsanstalten varken beviljar eller betalar ut vuxenutbildningsstöd, och därför bör dess tjänstemän inte ta ställning till förutsättningarna för att få förmånen. Enligt Folkpensionsanstalten kan en orsak till missförstånden vara att Folkpensionsanstalten för tiden för arbetsmarknadspolitisk vuxenutbildning betalar utbildningsstöd, vilket ofta förväxlas med det vuxenutbildningsstöd som utbildningsfonden betalar.

Folkpensionsanstalten bör i utbildningen av byråerna ytterligare poängtera att rådgivningen om förmåner skall begränsas till att gälla endast Folkpensionsanstaltens egna förmåner och att klienten i övriga fall skall hänvisas till den behöriga myndigheten.

Helsingfors den 29 maj 2006

Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen