KIRJALLINEN KYSYMYS 407/2006 vp
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen työllisyysvaikutukset
Olkiluodon uuden ydinvoimalan piti tuottaa etukäteen edulliseksi kuvattua sähköenergiaa valtakunnan verkkoon teollisuuden ja kuluttajien käyttöön vuonna 2009. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei näin tule tapahtumaan. Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen on tällä haavaa lähes vuoden myöhässä. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin viisisataa rakentajaa.
Teollisuuden Voima TVO Oy perusteli uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista myös työllisyyssyillä. Hallituksen ja eduskunnan hyväksymään myönteiseen lupapäätökseen vaikutti osaltaan se, että hankkeen työllisyysvaikutukset arvioitiin koko yhteiskunnan kannalta merkittäviksi.
"Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisvaiheen työllistävän vaikutuksen on arvioitu Suomessa olevan 27 500-33 700 henkilötyövuotta. Tästä suorien työvoimavaikutusten osuus on 11 000-13 500 henkilötyövuotta. Laitospaikalla tapahtuvat rakennus- ja asennustyöt työllistävät arviolta 1 500-2 000 henkilöä vuodessa", toteaa Teollisuuden Voima Oy lausunnossaan eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2002 helmikuussa.
Lisäksi Teollisuuden Voiman Oy:n lausunto korostaa, että "voimalaitoshankkeen välilliset työvoimavaikutukset on arvioitu noin 1,5-1,6-kertaisiksi suoriin työllisyysvaikutuksiin verrattuna eli 16 500-20 200 henkilötyövuodeksi. Voimalaitostyömaan lähialueiden eri palvelualat ja elinkeinoelämä kokonaisuudessaan hyötyvät rakennusvaiheessa mm. kasvavan liikenteen, paikallisten palveluiden ja kulutustavaroiden kysynnän kasvun myötä".
Ydinvoimalaitoshankkeen rakentamiskustannukset arvioitiin lupapäätöstä tehtäessä 1,7-2,5 miljardiksi euroksi. Kotimaisen työn, materiaalien ja laitteiden osuuden laskettiin vuonna 2002 muodostavan noin 50-60 prosenttia investointikustannuksista.
Näyttää kuitenkin siltä, että Olkiluodon ydinvoimalaitoksen työllisyysvaikutukset jäävät todellisuudessa huomattavasti luvattua vähäisemmiksi. "TVO teki megaluokan petoksen lobatessaan ydinvoimalaa Suomeen suurilla työllisyyslupauksilla", sanoo Rakennusliiton liittohallituksen jäsen Erkki Oinas (Rakentaja 9/2006).
Pääluottamusmies Raimo Huhtanen puolestaan toteaa, etteivät rakennustyöläiset ainakaan 30 vuoteen lähde tukemaan ydinvoiman lisärakentamista petyttyään Olkiluodon työllistämisvaikutuksiin (Turun Sanomat 18.4.2006).
Ydinvoimalan rakentajista pääosa on tällä hetkellä suomalaisia. Heidän tilalleen on kuitenkin tulossa ulkomaisia rakennusmiehiä, sillä suurimmat urakat on saanut ranskalainen Bouygues-konserniin kuuluva yhtiö. Turbiinirakennuksen urakan tekee senkin ulkomainen yhtiö, saksalainen E. Heitkamp. Vain kytkinlaitosrakennuksen urakka on mennyt suomalaiselle rakentajalle, Lapin Teollisuusrakennus Oy:lle.
Suomalaisia rakentajia ja rakennusyrityksiä kiukuttaa Olkiluodon urakoiden valuminen ulkomaisille yrityksille, sillä töitä on jo nyt teetetty myös palkoilla, jotka selvästi alittavat Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten minimipalkan. "Ei kai ollut tarkoitus, että voimalasta tulee ulkomaisen halpatyövoiman massiivinen rantautumiskohde", kysyy Oinas (Turun Sanomat 18.4.2006).
Ulkomaiset urakoitsijat ovat selvästi suosineet ulkomaista halpatyövoimaa. "Työehtosopimusten minimipalkoilla ei saada kotimaista työvoimaa, mutta rajojen ulkopuolelta niillä taksoilla on paljon tulijoita", kirjoittaa Turun Sanomat pääkirjoituksessaan (19.4.2006).
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen, että Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennusurakat ovat pääosin menneet ulkomaisille yrityksille ja että ulkomainen urakointi on johtanut siihen, että ydinvoimalaitoksen rakennustyöt ovat pahasti myöhässä,
onko hallitus arvioinut, mitkä ovat Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen todelliset työllisyysvaikutukset, koska ulkomaiset yritykset käyttävät suomalaisten rakentajien sijasta ulkomaista halpatyövoimaa ja
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että voimalaitostyömaa työllistää jatkossa suomalaisia rakentajia?
Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2006
Jaakko Laakso /vasEduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jaakko Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 407/2006 vp:
Onko hallitus tietoinen, että Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennusurakat ovat pääosin menneet ulkomaisille yrityksille ja että ulkomainen urakointi on johtanut siihen, että ydinvoimalaitoksen rakennustyöt ovat pahasti myöhässä,
onko hallitus arvioinut, mitkä ovat Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen todelliset työllisyysvaikutukset, koska ulkomaiset yritykset käyttävät suomalaisten rakentajien sijasta ulkomaista halpatyövoimaa ja
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että voimalaitostyömaa työllistää jatkossa suomalaisia rakentajia?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakennuttaa Teollisuuden Voima Oy (TVO) 17.1.2002 saamansa ydinenergialain mukaisen valtioneuvoston periaatepäätöksen ja 17.2.2005 saamansa rakentamislupapäätöksen nojalla. TVO vastaa laitosprojektin kaikista kustannuksista, jotka se on arvioinut noin 3,0 miljardiksi euroksi vuoden 2003 rahassa. Laitosyksikön päätoimittajana toimii ranskalais-saksalainen Areva NP-Siemens-konsortio.
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arvioinnin ja edellä mainittujen lupapäätösten valmistelemiseksi on kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttanut lausuntokierrokset, joiden aikana eri tahot ovat arvioineet rakentamisen työllisyysvaikutuksia. Myös eduskunnassa kuultiin periaatepäätöksen käsittelyn aikana työllistämisarvioista useita asiantuntijoita. Esimerkiksi työ- ja tasa-arvovaliokunta listasi lausunnossaan TyVL 4/2002 vp - M 4/2001 vp ydinvoimalaitosyksikön rakentamista puoltavat ja rakentamatta jättämistä puoltavat näkökannat useiden asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen. TVO on lähtenyt omissa arvioissaan siitä, että Suomen aikaisempien ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamisen kotimaisuusaste oli selvästi yli 50 % ja TVO on Olkiluoto 3:n osalta arvioinut kotimaisuusasteen olevan noin 50 %.
Useissa kotimaisuusasteesta esitetyissä arvioissa ja selvityksissä on viitattu esimerkiksi Satakuntaliiton selvitykseen "Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vaikutuksista aluerakenteen ja aluetalouden näkökulmasta II, vuoden 1993 selvityksen ajantasaistus", Satakuntaliitto 1999, sarja A:246. Tässä julkaisussa on Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Paavo Okko arvioinut voimalaitosinvestoinnin työllisyysvaikutuksia seuraavasti: "Kun 12 mrd mk:n luokan investointi, vaikka siitä huomattava osa 'vuotaa ulos' heti alkuaan, synnyttää mitä ilmeisimmin yli 12 mrd mk:n tuotantovaikutuksen koko maahan, on sen kokonaisvaikutus työllisyyteen 26 000-29 000 henkilötyövuoden luokkaa."
Valmistelevat työt Olkiluodossa alkoivat ennen joulua vuonna 2003 ja kesään 2005 asti työt tehtiin lähes täysin kotimaisin voimin. Tämän jälkeen on varsinaisen rakentamisen urakat kilpailutettu TVO:n tai sen päätoimittajan toimesta. Kaksi keskeistä rakennusurakkaa on voittanut ulkomainen yritys, mutta silti hankkeeseen tähän asti osallistuneista 1 100 yrityksestä puolet on kotimaisia. Työvoimasta on kesästä 2005 lähtien ollut 60-80 % kotimaista, ja tällä hetkellä kaksi kolmesta työntekijästä Olkiluodon rakennustyömaalla on suomalaisia.
On luonnollista, että vasta laitoksen käynnistyttyä voidaan tehdä lopulliset arviot ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen kotimaisuusasteesta. Suuri osa rakennus-, maalaus-, asennus-, sähkö- ja LVI-töistä on edelleen kilpailun alla tai kokonaan jakamatta. Nyt käynnissä olevissa ja tulevissa kilpailuissa suomalaisilla yrityksillä on samat mahdollisuudet voittaa urakoita kuin ulkomaisillakin.
Olkiluoto 3 -hankkeen lisäksi Olkiluodossa on useita muita hankkeita, jotka toteutetaan valtaosin tai kokonaan suomalaisin voimin. TVO:n keskuskonttorin laajennus, vierailukeskuksen rakentaminen, uusi porttirakennus ja useat uudet toimisto- ja varastorakennukset ovat esimerkkejä näistä hankkeista. Fingrid Oyj:n kaasuturbiinivoimalaitoksen rakentaminen Olkiluotoon käynnistyi viime kuussa kotimaisen urakoitsijan toimesta. Posiva Oy:n käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tähtäävän Onkalo-tutkimustunnelin kaivaustyöt jatkuvat kotimaisin voimin. Myös ydinvoimalaitosyksikön vuosihuollot työllistävät suomalaisia. Paraikaa menossa olevan Olkiluoto 1:n vuosihuollossa on mukana noin 1 500 ulkopuolista työntekijää, joista lähes 90 prosenttia on suomalaisia.
TVO on arvioinut Olkiluoto 3 -hankkeen olevan noin 8-9 kuukautta myöhässä arvioidusta aikataulusta, mutta silti yhtiö arvioi voimalaitosyksikön sähköntuotannon alkavan vuonna 2009. TVO:n mukaan viive on aiheutunut suurten komponenttien valmistuksessa tapahtuneista myöhästymisistä ja suunnittelutöiden viivästymisistä. Tällaiset myöhästymiset eivät ole harvinaisia suurissa projekteissa. Suurten komponenttien valmistus sekä prosessitekninen suunnittelu on tehty ulkomailla, koska Suomessa ei ole näihin tehtäviin liittyvää osaamista. Ulkomaiset urakat rakennusurakoissa eivät ole syynä kokonaistoimituksen viiveeseen. Samaan aikaan työmaalla esiintyneiden laadunvarmistusongelmien aikatauluvaikutus ei myöskään ole yksilöitävissä kokonaisuudesta. Betonin laatuongelmia tutkii edelleen myös Säteilyturvakeskus, joka vastaa hankkeen turvallisuusvalvonnasta.
Olkiluoto 3 -hankkeen tärkein työllisyysvaikutus toteutuu vasta sen ollessa sähköntuotannossa, jolloin sen on tarkoitus kilpailukykyisen energian tuotannolla edistää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja taata omalta osaltaan kuluttajille luotettavan ja kohtuuhintaisen sähkön saanti. Rakentamisen aikana kotimaisten toimitusten laatu ja kilpailukyky ratkaisevat niiden osuuden kokonaisuudesta. Hallitus ei voi puuttua voimalaitosta rakentavan yhtiön urakoiden kilpailutukseen.
Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2006
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri PekkarinenI det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 407/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Jaakko Laakso /vänst:
Är regeringen medveten om att huvuddelen av byggnadsentreprenaderna i fråga om kärnkraftverket i Olkiluoto har gått till utländska företag och att det utländska entreprenadskapet har lett till att byggnadsarbetena på kärnkraftverket är mycket försenade,
har regeringen bedömt vilka de verkliga sysselsättande effekterna av byggandet av kärnkraftverket i Olkiluoto är, eftersom de utländska företagen använder utländsk billig arbetskraft i stället för finska byggarbetare och
vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att kraftverksarbetsplatsen i fortsättningen skall sysselsätta finska byggarbetare?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Byggherre för den tredje kärnkraftverksenheten i Olkiluoto är Industrins Kraft Ab (TVO) med stöd av det principbeslut av statsrådet som bolaget fick den 17 januari 2002 och som stämmer överens med kärnenergilagen och med stöd av det beslut om tillstånd att uppföra enheten som bolaget fick den 17 februari 2005. TVO svarar för alla kostnader för anläggningsprojektet, vilka bolaget har uppskattat till cirka 3,0 miljarder euro i 2003 års penningvärde. Huvudleverantör för anläggningsenheten är det fransk-tyska konsortiet Areva NP-Siemens.
För beredning av en miljökonsekvensbedömning av kärnkraftverksenheten Olkiluoto 3 och de tillståndsbeslut som nämns ovan har handels- och industriministeriet genomfört remissomgångar och under dem har olika parter bedömt vilka verkningar byggandet har på sysselsättningen. Också i riksdagen hördes flera sakkunniga om sysselsättningsuppskattningar medan principbeslutet behandlades. Till exempel arbets- och jämställdhetsutskottet räknade i sitt utlåtande ArUU 4/2002 rd - M 4/2001 rd upp de aspekter som talade för byggandet av kärnkraftverksenheten och de som talade för att enheten inte skulle byggas efter att flera sakkunniga hade hörts. TVO har i sina egna uppskattningar utgått ifrån att graden av inhemskt arbete vid byggandet av de tidigare kärnkraftverksenheterna i Finland var klart över 50 % och TVO har i fråga om Olkiluoto 3 uppskattat att arbetet till cirka 50 % är inhemskt.
I flera bedömningar och utredningar som har presenterats i fråga om graden av inhemskt arbetet har det hänvisats till t.ex. Satakuntaförbundets utredning "Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vaikutuksista aluerakenteen ja aluetalouden näkökulmasta II, vuoden 1993 selvityksen ajantasaistus" (en utredning om vilka verkningar kärnkraftverket i Olkiluoto har med tanke på regionstrukturen och regionekonomin, del II en uppdatering av utredningen från år 1993), Satakuntaförbundet 1999, serie A:246. I denna publikation har Paavo Okko, professor i nationalekonomi vid Åbo handelshögskola, bedömt kraftverksinvesteringens sysselsättande verkningar enligt följande: Emedan en investering i klassen 12 miljarder mk, även om en betydande del av den "läcker ut" genast i början, högst uppenbarligen åstadkommer en produktionseffekt på över 12 miljarder mk i hela landet, är dess totala effekt på sysselsättningen i storleksklassen 26 000-29 000 årsverken.
De förberedande arbetena i Olkiluoto började före julen 2003 och fram till sommaren 2005 gjordes arbetet nästan helt med inhemska krafter. Efter detta har entreprenader gällande det egentliga byggandet konkurrensutsatts av TVO eller dess huvudleverantör. Två centrala byggentreprenader har ett utländskt företag vunnit, men trots det är hälften av de 1 100 företag som hittills har deltagit i projektet inhemska. Av arbetskraften har 60-80 % varit inhemsk sedan sommaren 2005 och i dagens läge är två av tre arbetstagare på byggarbetsplatsen i Olkiluoto finländare.
Det är naturligt att de slutliga bedömningarna av i hur hög grad byggandet av kärnkraftsenheten är inhemskt kan göras först sedan anläggningen har körts igång. En stor del av bygg-, målnings-, installations-, el- och VVS-arbetena är antingen fortfarande i konkurrensfasen eller helt outdelade. I de tävlingar som pågår nu och i kommande har finska företag samma möjligheter att vinna entreprenader som utländska företag.
Utöver Olkiluoto 3-projektet finns det flera andra projekt i Olkiluoto, vilka till största delen eller helt genomförs med finska krafter. En utvidgning av TVO:s centralkontor, byggande av ett besökscenter, en ny portbyggnad och flera nya kontors- och lagerbyggnader är exempel på dessa projekt. Byggandet av Fingrid Oyj:s gasturbinkraftverk i Olkiluoto inleddes förra månaden på åtgärd av en inhemsk entreprenör. Grävarbetena på Posiva Oy:s undersökningstunnel Onkalo, som siktar till slutförvaring av använt bränsle, fortgår med inhemska krafter. Också årsunderhållet på kärnkraftverksenheten sysselsätter finländare. Vid årsunderhållet av Olkiluoto 1, som pågår som bäst, är cirka 1 500 utomstående arbetstagare med, av vilka nästan 90 procent är finländare.
TVO har bedömt att projektet Olkiluoto 3 är cirka 8-9 månader försenat från den uppskattade tidtabellen. Trots det bedömer bolaget att elproduktionen i kraftverksenheten kan inledas år 2009. Enligt TVO har dröjsmålet orsakats av förseningar i tillverkningen av stora komponenter och av dröjsmål i planeringsarbetet. Dylika förseningar är inte sällsynta i så här stora projekt. Tillverkningen av stora komponenter samt den processtekniska planeringen har gjorts utomlands, eftersom kompetens i fråga om dessa uppgifter inte finns i Finland. De utländska entreprenaden i byggentreprenaderna är inte orsaken till dröjsmålet i hela leveransen. Effekten på tidtabellen av de problem gällande säkerställandet av kvaliteten som samtidigt har förekommit på arbetsplatsen kan inte heller lösgöras från helheten och specificeras. Problemen med betongens kvalitet undersöks också fortfarande av Strålsäkerhetscentralen, som svarar för övervakningen av säkerheten i projektet.
Den viktigaste verkan på sysselsättningen av projektet Olkiluoto 3 blir verklighet först när enheten producerar el. Då är avsikten att den genom produktion av konkurrenskraftig energi skall kunna främja den finska industrins konkurrenskraft och för sin del garantera att konsumenterna får tillgång till tillförlitlig el till ett skäligt pris. Under byggnadstiden avgör de inhemska leveransernas kvalitet och konkurrenskraft hur stor andel av helheten de får. Regeringen kan inte ingripa i den konkurrensutsättning av entreprenader som görs av det bolag som bygger kraftverket.
Helsingfors den 23 maj 2006
Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen