KIRJALLINEN KYSYMYS 409/2010 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan unionin vuokraus- ja lainausdirektiivi on implementoitu Suomen lainsäädäntöön siinä määrin puutteellisesti, että maamme sai tästä vuonna 2004 yhteisön komissiolta virallisen huomautuksen. Sen seurauksena aiemmasta, moitteenvaraiseksi osoittautuneesta poikkeuksesta poistettiin yleiset kirjastot. Kuitenkin lakiin jäi edelleen merkittävä ja merkityksellinen poikkeus: "Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos lainaaminen tapahtuu tutkimusta tai opetustoimintaa palvelevasta kirjastosta." Sivistysvaliokunta ei nähnyt lainmuutosta tehtäessä mitään perusteita sille, että opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevat kirjastot jätetään pois korvausoikeuden piiristä. Lainmuutoksen yhteydessä eduskunta hyväksyikin lausuman, jonka mukaan se edellyttää, että valtion talousarviossa osoitetaan lisämääräraha, jolla mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen tekijänoikeuslain 19 §:n tarkoittaman lainauskorvausjärjestelmän piiriin.

Tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevissa kirjastoissa on huomattavan paljon sellaisia teoksia, joita ei ole lainkaan tai hyvin marginaalisesti lainattavissa yleisissä kirjastoissa. Kyseisten teoslajien tekijät eivät saa myöskään harkinnanvaraista kirjastoapurahaa. Kyseisten teosten yhdenvertaisen kohtelun ja riittävän tekijänoikeudellisen suojan toteuttamiseksi on erittäin tärkeää, että tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevia kirjastoja koskeva poikkeus poistetaan tekijänoikeuslaista. Vuoden 2004 huomautuksellaan komissio nimenomaan korosti, että lainauskorvaukseen tulee varata riittävät määrärahat ja poistaa kaikenlainen syrjivä kohtelu Suomen järjestelmistä, joilla suoritetaan korvausta tekijänsuojan alaisten teosten lainaamisesta.

On korkea aika saattaa lainauskorvausjärjestelmä ko. direktiivin alun perin tarkoittamaan tilaan pikaisella lainmuutoksella. Yleisistä kirjastoista suoritettuun lainaamiseen osoitettu määräraha on nyt siinä määrin vaatimaton, että tutkimus- ja opetuskirjastojen ottaminen määrärahan piiriin edellyttää sen tason korottamista. Tavoitetaso on muiden Pohjoismaiden omaksuma taso. Milloin eduskunta saa tätä tarkoittavan hallituksen esityksen käsiteltäväkseen?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Milloin hallitus antaa eduskunnalle hallituksen esityksen, jolla vuokraus- ja lainausdirektiivin implementoivaa lakia muutetaan niin, että lainauskorvaukseen oikeuttaa myös teoksen lainaaminen tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevasta kirjastosta?

Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2010

Erkki Pulliainen /vihr
Erkki Tuomioja /sd
Päivi Lipponen /sd
Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Ilkka Kantola /sd
Christina Gestrin /r
Sanna Lauslahti /kok
Kimmo Kiljunen /sd
Markku Laukkanen /kesk
Kyösti Karjula /kesk
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Pekka Haavisto /vihr
Bjarne Kallis /kd
Raimo Vistbacka /ps
Paavo Arhinmäki /vas

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 409/2010 vp:

Milloin hallitus antaa eduskunnalle hallituksen esityksen, jolla vuokraus- ja lainausdirektiivin implementoivaa lakia muutetaan niin, että lainauskorvaukseen oikeuttaa myös teoksen lainaaminen tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevasta kirjastosta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Oikeudesta korvaukseen kirjastoista tapahtuvasta teosten lainaamisesta säädettiin tekijänoikeuslaissa v. 2006. Korvausoikeus perustuu EY:n lainaus- ja vuokrausdirektiiviin vuodelta 1992.

Tekijänoikeuslain mukaan korvausoikeus koskee kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvaa painettujen kirjojen, nuottien ja musiikkiäänitteiden lainaamista. Kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvan lainaamisen korvaamisen suhteen kaikki teosten lajit, mukaan lukien opetus- ja tutkimuskirjallisuus, ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Direktiivin säännökset mahdollistavat sen, että korvausoikeudesta voidaan vapauttaa tietyt laitosten ryhmät. Lainmuutosta valmisteltaessa katsottiin, että on olemassa perusteltuja syitä rajoittaa korvausoikeus vain kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvaan teosten lainaamiseen. Korvausoikeuden ulkopuolelle säädettiin lainaaminen tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista kirjastoista. Tämä ratkaisu perustui merkittäviin eroihin opetustoimintaa ja tutkimusta palvelevien kirjastojen ja kuntien yleisten kirjastojen toiminnassa ja lainattavissa aineistoissa.

Kuntien yleiset kirjastot turvaavat koko väestön tiedon ja kulttuurin tasavertaisen saatavuuden. Toiminnallaan ne tukevat asukkaiden sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Yleisten kirjastojen kirjalainaus koostuu lähes kokonaisuudessaan kotimaisesta ja käännetystä kaunokirjallisuudesta ja yleisestä tietokirjallisuudesta.

Eriasteisia oppilaitoksia ja niissä tapahtuvaa opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien tieteellisten kirjastojen ja erikoiskirjastojen toiminnan tavoitteena on erityisesti tukea oman kehysorganisaationsa tiedontarpeita. Oppilaitos- ja yliopistokirjastoissa korostuu yhä enemmän tiedonhaku eri alojen tietokannoista lainauksen sijasta. Myös painettuja kirjoja käytetään kirjastoissa tapahtuvaan tiedonhakuun. Näiden kirjastojen palvelut kohdistuvat ensisijaisesti oman organisaation opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille ja vähäisemmässä määrin muulle yleisölle. Lainauksen kohteena tieteellisissä kirjastoissa on suurelta osin ulkomainen tutkimuskirjallisuus. Lainauskorvausjärjestelmää suunniteltaessa ei edellä kuvatuilla perusteilla katsottu olevan perusteltua ulottaa korvausta myös opetustoimintaa ja tutkimusta palvelevista kirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen.

Eduskunta on tekijänoikeuslain muutosta koskevan lain hyväksymisestä antamassaan vastauksessa edellyttänyt, että valtion talousarviossa osoitetaan lisämääräraha, jolla mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen tekijänoikeuslain 19 §:n tarkoittaman lainauskorvausjärjestelmän piiriin. Valtion talousarvion valmistelussa noudatettava kehysmenettely ja valtiontalouden kokonaistilanne eivät ole toistaiseksi mahdollistaneet sellaisen määrärahan lisäämistä talousarvioon, joka mahdollistaisi korvausoikeuden ulottamisen myös tutkimusta ja opetustoimintaa palveleviin kirjastoihin.

Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2010

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 409/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Erkki Pulliainen /gröna m.fl.:

När kommer regeringen att överlämna en sådan proposition till riksdagen som ändrar lagen om införande av uthyrnings- och utlåningsdirektivet sålunda att även utlåning från forskning och undervisningbibliotek ska berättiga till ersättning?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Rätten till ersättning för utlåning från bibliotek reglerades i upphovsrättslagen 2006. Rätten till ersättning bygger på ett EG-direktiv från 1992 om uthyrnings- och utlåningsrättigheter.

Enligt upphovsrättslagen gäller rätten till ersättning utlåning av tryckta böcker, noter och musikupptagningar från kommunala allmänna bibliotek. I fråga om ersättningarna för utlåning från kommunala allmänna bibliotek behandlas alla slag av verk på samma sätt, inbegripet litteratur för undersvisnings- och forskningsändamål.

Bestämmelserna i direktivet gör det möjligt att befria vissa institutionsgrupper från ersättningskravet. När lagändringen bereddes ansågs det att det var motiverat att begränsa rätten till ersättning till att gälla endast utlåning från kommunala allmänna bibliotek. Utlåning från forsknings- och undervisningsbibliotek undantogs från rättten till ersättning. Denna lösning byggde på de betydande skillnaderna mellan forsknings- och undervisningsbiblioteken å ena sidan och de kommunala allmänna biblioteken å andra sidan i fråga om verksamheten och det material som lånas ut.

De kommunala allmänna biblioteken säkerställer att hela befolkningen har en jämlik tillgång till information och kultur. Genom sitt arbete stöder de befolkningens kulturella rättigheter. Bokutlåningen i de allmänna biblioteken består nästan helt av inhemsk och översatt skönlitteratur och allmän facklitteratur.

Arbetet i vetenskapliga bibliotek och specialbibliotek som betjänar läroanstalterna och den undervisning och forskning som bedrivs på olika stadier i dem syftar särskilt till att stödja informationsbehovet i respektive ramorganisation. I läroanstalternas och universitetens bibliotek betonas numera informationssökning i olika databaser allt mer i stället för utlåning. Tryckta böcker används också för informationssökning i biblioteken. Tjänsterna i dessa bibliotek gäller i första hand lärare, forskare och studerande i respektive organisation medan allmänheten använder sig av tjänsterna i mindre utsträckning. I de vetenskapliga biblioteken gäller utlåningen till stor del utländsk forskningslitteratur. När systemet för utlåningsersättning planerades ansåg man av de skäl som här beskrivits det inte motiverat att utsträcka ersättningssystemet till att även gälla utlåning från undervisnings- och forskningsbibliotek.

I riksdagens svar om godkännande av ändringen av upphovsrättslagen förutsatte riksdagen att det i statsbudgeten ska anvisas ett tilläggsanslag som gör det möjligt att ta med forsknings- och undervisningsbiblioteken i det system för utlåningsersättning som avses i 19 § i upphovsrättslagen. Det ramförfarande som följs vid beredningen av statsbudgeten och läget som helhet inom samhällsekonomin har tills vidare inte gjort det möjligt att ta in ett sådant anslag i budgeten som skulle göra det möjligt att utvidga rätten till ersättning till att gälla även forsknings- och undervisningsbiblioteken.

Helsingfors den 2 juni 2010

Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin