Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 430/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 430/2010 vp - Toimi Kankaanniemi /kd ym.

Myymälänäpistysten ehkäiseminen

Eduskunnan puhemiehelle

Vähittäiskaupan hävikki Suomessa on kansainvälisen tutkimuksen mukaan arviolta 1,3 prosenttia myynnistä. Tästä rikollisen hävikin osuudeksi lasketaan valtaosa eli 1,12 prosenttiyksikköä. Kaupalle laskettu tappio on noin 444 miljoonaa euroa. Varkauksien estämiseksi kauppa käyttää lisäksi varoja vuositasolla arviolta 135 miljoonaa euroa.

Liikenne- ja huoltoasemilla polttoainenäpistykset ja -varkaudet rasittavat yrittäjiä erityisen paljon. Vaikka valvontakamerat paljastaisivat varkaat, näiden kiinni saaminen on vaikeaa. Poliisit ovat usein etäällä. Kiinnijäämisen riski on pieni. Lisäksi ongelmana on yrittäjien kokemuksen mukaan se, että syyttäjä saattaa ottaa asian käsittelyyn vasta, kun näpistelijä on jäänyt kiinni kymmenen kertaa. Näpistyksen ja varkauden raja on noussut käytännössä 400 euroon.

Myymälävarkaudet ja näpistykset lisääntyivät selkeästi, jopa 10-20 prosenttia, sen jälkeen, kun sakon muuntorangaistusmuutos tuli voimaan vuonna 2008. Lainmuutos on selkein syy kielteiseen kehitykseen. Se oli hallitukselta ikävä yrittäjyyden edellytyksiä heikentävä toimenpide.

Yrittäjät haluavat yleisesti, että aiemmin voimassa ollut laki sakon muuntorangaistuksesta palautettaisiin takaisin. Lakia käsitellessään eduskunta edellytti vaihtoehtoisia seuraamuksia, mutta niitä ei ole saatu. Nykyinen tilanne koetaan kohtuuttomaksi ja myös yleistä yhteiskuntamoraalia ja lain kunnioitusta murentavaksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi myymälänäpistysten osalta tai muihin tehokkaisiin toimenpiteisiin kasvavan näpistelyrikollisuuden torjumiseksi?

Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2010

Toimi Kankaanniemi /kd
Sari Palm /kd
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 430/2010 vp:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi myymälänäpistysten osalta tai muihin tehokkaisiin toimenpiteisiin kasvavan näpistelyrikollisuuden torjumiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Poliisin tietoon tulleiden näpistysten määrä on kasvanut 1980-luvulta saakka. Vuonna 1980 kirjattiin 23 208 näpistystä ja vuonna 2009 määrä oli jo 73 815. Myymälävarkauksien ja -näpistysten määrän kehitys on vastannut kaikkien näpistysten kehitystä, koska pääosa myymäläanastuksista on rikosnimikkeeltään näpistyksiä. Erityisen suurta näpistysrikosten kasvu on ollut 1990-luvun alussa, jolloin niiden määrä kasvoi neljässä vuodessa lähes 50 prosenttia. Vuosina 2008 ja 2009 kasvu on jälleen ollut aiempia vuosia suurempaa. Vuoden 2010 tammi-maaliskuun tilastojen perusteella näpistysten määrä vaikuttaisi kasvavan edelleen kahden edellisen vuoden tapaan, mutta myymäläanastusten määrän kasvu on alkuvuodesta ollut selvästi vähäisempää kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Taloudellisilla taantumilla näyttäisikin tilastojen perusteella olevan vahva vaikutus myymäläanastusten määrään. Tällä hetkellä on nähtävissä samankaltaista kehitystä kuin 1990-luvun alun laman aikana. Syinä pidemmän aikavälin kasvulle on pidetty myös kaupan rakennemuutosta ja tehostunutta valvontaa. Myös kauppojen alttiudella ilmoittaa rikoksista poliisille voi olla vaikutusta esille tulevien näpistysten määrään, vaikka kokonaisrikollisuus ei olisikaan muuttunut.

Seuraamusjärjestelmään tehtyjen lainmuutosten vaikutuksista näpistysten määrään ei ole varsinaista tutkimustietoa. Kuitenkin on pidettävä epätodennäköisenä, että esimerkiksi sakon muuntorangaistusjärjestelmään tehdyt muutokset olisivat merkittävästi vaikuttaneet rikollisuuden määrään. Muuntorangaistusta suorittavien vankien määrää on vähennetty muun muassa vuosina 1987, 2006 ja 2007, eikä näiden muutosten jälkeen tietoon tulleiden näpistysten määrä ole kasvanut. Vuoden 2007 alkupuolella voimaan tulleella lainmuutoksella rajattiin muuntorangaistuksen käytön ulkopuolelle rangaistusmääräysmenettelyssä tuomitut enintään 20 päiväsakon suuruiset sakot. Näpistyssakoista yli 80 prosenttia kuuluu tähän ryhmään, joten ne jäivät pääosin muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle jo tuolloin. Rikosten määrä pysyi kuitenkin vuonna 2007 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2006, eikä tuolloin tehty lainmuutos siis näyttäisi lisänneen rikollisuutta.

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on käynnissä tutkimushanke, jossa lainmuutosten vaikutuksia selvitetään. Joka tapauksessa taloudellinen taantuma on todennäköisesti pääsyy varkausrikollisuuden viimeaikaiseen kasvuun.

Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan. Työryhmä on ehdottanut muuntorangaistusta koskevan sääntelyn muuttamista siten, että sakkoja ei voitaisi muuntaa pelkästään rikoksen tehneen varattomuuden perusteella. Muuntaminen olisi kuitenkin mahdollista, jos sakotetun rikosten laatu ja lukumäärä osoittavat ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Muuntaa ei voitaisi enintään 20 päiväsakon suuruisia sakkoja eikä alle 18-vuotiaalle tuomittuja sakkoja. Rangaistusmääräysmenettelyssä tuomittujen sakkojen muuntaminen olisi mahdollista vain, jos sakotettu on uusinut rikoksensa vähintään kolme kertaa edellisen vuoden aikana. Työryhmän ehdotus on ollut lausuntokierroksella, jonka määräaika on juuri päättynyt.

Työryhmä on myös selvittänyt alustavasti mahdollisuutta ottaa käyttöön nimenomaan sakkovangeille tarkoitettu yhdyskuntaseuraamus. Selvitystä jatketaan yhdyskuntaseuraamusten kehittämistä koskevassa kokonaistarkastelussa, jota varten oikeusministeriö on asettanut toimikunnan alkuvuodesta 2010.

Sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja oli vuonna 2006 keskimäärin 189. Vastaava joukko suoritti sakon muuntorangaistusta jonkin muun vankeusrangaistuksen yhteydessä. Muuntorangaistusjärjestelmään tehtyjen lainmuutosten jälkeen sakkovankien määrä on pudonnut noin 50 päivittäiseen vankiin. Vastaavasti sakon muuntorangaistusta muun vankeusrangaistuksen yhteydessä suorittavien määrä on vähentynyt. Sakkovankiluvun palauttaminen vuoden 2006 tasolle olisi vankiloiden rahoituksen, henkilökunnan määrän ja vankipaikkojen kannalta kestämätön ratkaisu eikä sitä voida tehdä, vaikka muuntorangaistusjärjestelmää joiltain osin muutettaisiinkin. Yhdyskuntaseuraamusjärjestelmää uudistettaessa tärkeänä tavoitteena onkin löytää tälle joukolle sopiva uusi yhdyskuntaseuraamus.

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010

Oikeusministeri Tuija Brax
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 430/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd m.fl.:

Tänker regeringen vidta åtgärder för att återinföra förvandlingsstraff för böter i fråga om butikssnatterier eller andra effektiva åtgärder för att bekämpa den ökande snatteribrottsligheten?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Antalet snatterier som har kommit till polisens kännedom har ökat ända sedan 1980-talet. År 1980 antecknades det 23 208 snatterier och år 2009 var antalet redan 73 815. Utvecklingen av antalet butiksstölder och butikssnatterier har motsvarat utvecklingen av alla snatterier eftersom huvuddelen av tillgrepp i butiker har brottsrubricering snatteri. Ökningen av snatteribrotten har varit särskilt stor i början av 1990-talet, då deras antal ökade i fyra år med nästan 50 procent. Åren 2008 och 2009 har ökningen åter varit större än under tidigare år. Enligt statistiken för januari-mars 2010 verkar det som om antalet snatterier fortfarande ökar på samma sätt som under två senaste år men ökningen av antalet tillgrepp i butiker har från början av året varit betydligt mindre än under motsvarande tid förra året.

Ekonomiska recessioner verkar i ljuset av statistiken ha en stark effekt på antalet tillgrepp i butiker. För närvarande kan det ses en motsvarande utveckling som under depressionen i början av 1990-talet. Det har ansetts att grunder för ökningen på längre sikt är också strukturförändringen inom handeln och effektivare övervakning. Även butikernas villighet att anmäla brott till polisen kan ha verkning i antalet förekommande snatterier fastän helhetsbrottsligheten inte har förändrats.

Det finns inga egentliga forskningsuppgifter om hur lagändringarna i påföljdssystemet har påverkat antalet snatterier. Det måste ändå anses osannolikt att t.ex. ändringarna i systemet för förvandlingsstraff för böter skulle ha påverkat brottsligheten betydligt. Antalet fångar som avtjänar ett förvandlingsstraff har minskats bl.a. 1987, 2006 och 2007 och antalet snatterier som kommit till kännedom efter dessa ändringar har inte ökat. Genom lagändringen som trädde i kraft under första hälften av 2007 avgränsades böter på högst 20 dagsböter som bestämts i strafforderförfarandet utanför bruket av förvandlingsstraffet. Över 80 procent av snatteriböter hör till denna grupp och de kom att huvudsakligen bli utanför förvandlingsstraffsystemet redan då. Antalet brott förblev ändå 2007 nästan på samma nivå som 2006 och lagändringen verkar alltså inte ha ökat brottsligheten.

Vid Rättspolitiska forskningsinstitutet pågår ett forskningsprojekt där verkningar av lagändringarna utreds. I varje fall är den ekonomiska recessionen sannolikt den huvudsakliga orsaken i ökningen av stöldbrottsligheten under den senaste tiden.

En arbetsgrupp som tillsattes av justitieministeriet har utrett en helhetsreform av systemet för förvandlingsstraff för böter. Arbetsgruppen har föreslagit att bestämmelserna om förvandlingsstraffet ändras så att böter inte kan förvandlas enbart på grund av gärningsmannens medellöshet. Förvandlingen är ändå möjlig, om arten av och antalet brott som den bötfällde har begått visar uppenbar oaktsamhet av lagens förbud och påbud. Böter på högst 20 dagsböter eller böter som har dömts ut till någon som är under 18 år ska inte kunna förvandlas. Förvandling av böter som dömts ut i strafforderförfarandet är möjlig endast om den bötfällde har upprepat sitt brott minst tre gånger under det föregående året. Arbetsgruppens förslag har varit på remiss och tiden för remissförfarandet har just gått ut.

Arbetsgruppen har också preliminärt utrett en möjlighet att införa en samhällspåföljd just för bötesfångar. Utredningen fortsätts i helhetsbedömningen av utvecklingen av samhällspåföljder för vilken justitieministeriet har tillsatt en kommission i början av 2010.

År 2006 var det i genomsnitt 189 fångar som avtjänade ett förvandlingsstraff för böter. En lika stor grupp avtjänade ett förvandlingsstraff för böter i samband med något annat fängelsestraff. Efter lagändringarna i förvandlingsstraffsystemet har antalet bötesfångar gått ned till ca 50 fångar om dagen. Antalet dem som avtjänar ett förvandlingsstraff för böter i samband med något annat fängelsestraff har på motsvarande sätt minskat. Att återställa antalet bötesfångar till 2006 års nivå är en ohållbar lösning med hänsyn till finansieringen av fängelserna, personalantalet och fångplatser och det kan inte göras även om förvandlingsstraffsystemet för några delar ändras. När samhällspåföljdssystemet reformeras är ett viktigt syfte att hitta en lämplig ny samhällspåföljd för denna grupp.

Helsingfors den 10 juni 2010

Justitieminister Tuija Brax