KIRJALLINEN KYSYMYS 439/2011 vp

Työmarkkinaosapuolten sopimassa raamisopimuksessa yhtenä tervetulleena uudistuksena oli isyysvapaiden pidentäminen. Isän vapaan kerrotaan tekstissä olevan lapsikohtainen, mutta kirjauksen tarkka merkitys on toistaiseksi jäänyt auki.

Raamisopimuksessa todetaan seuraavaa: "Isän osuutta vapaista lisätään niin, että isyysvapaa on yhteensä 54 arkipäivää, joista enintään 18 voidaan pitää yhdessä äidin kanssa. Isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Nykyinen kytkös vanhempainvapaaseen poistetaan."

Monikkoperheet eli perheet, joihin syntyy kerralla kaksi tai useampia lapsia, ovat pitkään toivoneet, että isän vapaa muuttuisi lapsikohtaiseksi. Nyt raamisopimuksen kirjauksen voi katsoa koskevan myös heitä.

Kuten talousarvioaloitteessani huomioin (TAA 1133/2010 vp), 1.1.2010 voimaan tulleen lakiuudistuksen epäkohtana oli se, että ns. monikkoperheiden lisäkuukautta ei uudistuksessa pidennetty lapsikohtaisesti. Lapsikohtainen pidennys olisi tarkoittanut, että monikkoperheen isällä on yhden lapsen isän kanssa tasa-arvoinen asema, mitä tulee vauvan kanssa vietetyn ajan pituuteen. Tällöin ei huomioitu isä-lapsisuhteen muodostumisen vaatimaa aikaa sekä useamman lapsen hoitamisen kuormittavuutta.

Monikkoperheissä isällä ja jokaisella lapsella tulee olla oikeus keskinäisen isä-lapsisuhteen tukeen yksilökohtaisesti. Isän mahdollisuus osallistua lasten päivittäiseen hoitoon on myös hyvin tärkeää monikkoperheen jaksamiselle ja selviytymiselle.

Lakialoitteessa (LA 2/2011 vp) ehdotettiin sairausvakuutuslain 7 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että monikkolasten isän isyysrahaan oikeuttava aika muutetaan lapsikohtaiseksi. Mikäli kaikki monikkoperheiden isät käyttäisivät pidennetyn isyysrahakauden hyväkseen, koskisi se vuodessa noin 910:tä isää. Tämä merkitsisi noin 920:tä uutta isyysvapaata (olettaen, että kaksosia syntyy 900 paria vuodessa ja kolmosia kymmenet ja isyysvapaa myönnettäisiin jokaisesta lapsesta erikseen).

Isyysvapaan lapsikohtaisuus pienentäisi kotiavun tarvetta. Tämä olisi erityisen myönteistä, sillä hoitajan saaminen monilapsiseen perheeseen voi olla vaikeaa. Epäkohtana on myös se, että lapsiperheiden kotipalvelua ei myöskään pääsääntöisesti myönnetä monikkoperheille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Ulottuuko työmarkkinaosapuolten raamisopimuksen kirjaus isän vapaan lapsikohtaisuudesta myös monikkoperheisiin eli perheisiin, joihin syntyy kerralla useampi kuin yksi lapsi ja

ottaako hallitus huomioon henkilökohtaisen isä-lapsisuhteen muodostumisen vaatiman ajan ja hoitokuormituksen jakamisen monikkoperheissä?

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2011

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Väätäisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 439/2011 vp:

Ulottuuko työmarkkinaosapuolten raamisopimuksen kirjaus isän vapaan lapsikohtaisuudesta myös monikkoperheisiin eli perheisiin, joihin syntyy kerralla useampi kuin yksi lapsi ja

ottaako hallitus huomioon henkilökohtaisen isä-lapsisuhteen muodostumisen vaatiman ajan ja hoitokuormituksen jakamisen monikkoperheissä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman työelämän kehittämistä ja työurien pidentämistä koskevan osan mukaan tavoitteena on muun muassa lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan turvin nykyistä pitempään. Lisäksi pyritään parantamaan adoptio-, monikko- ja sijaisperheiden yhdenvertaisuutta muiden perheiden kanssa. Ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän kehittämiseen liittyvät asiat valmistellaan kolmikantayhteistyössä työelämän osapuolten kanssa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 13.10.2011 päivätyssä raamisopimuksessa Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta todetaan kysymyksessä mainitun lisäksi, että perhevapaajärjestelmää uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona nykyistä pitempään. Perhevapaajärjestelmää uudistetaan siten, että vanhempainpäivärahojen kustannusten jako säilyy ennallaan. Raamisopimuksen mukainen perhevapaajärjestelmää koskeva uudistus astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan 2 vuoden jälkeen sen voimaan saattamisesta.

Hallituksen raamisopimusta koskevassa kannanotossa todetaan, että perhevapaajärjestelmää uudistetaan tavoitteena lisätä isille merkittyjä vapaita ja joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä hallitusohjelman mukaisesti. Valtio osallistuu vuoden 2013 alussa voimaan tulevien uudistuksen rahoitukseen siten, että vanhempainpäivärahojen kustannusten jako säilyy ennallaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää lähiaikoina raamisopimuksessa mainittua uudistusta koskevan valmistelutyön yhdessä työelämän osapuolten kanssa. Tässä valmistelutyössä raamisopimuksen kirjaukselle muodostuu sisältö, jonka perusteella valmistellaan hallituksen esitys annettavaksi eduskunnalle budjettilakien aikataulun mukaisesti.

Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2012

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 439/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Väätäinen /sd:

Sträcker sig skrivningen i arbetsmarknadsparternas ramavtal om att faderns ledighet gäller per barn också till flerlingsfamiljer, dvs. till familjer i vilka det föds fler än ett barn vid ett och samma tillfälle och

beaktar regeringen den tid som behövs för att bygga upp en pappa-barnrelation liksom fördelningen av vårdbördan i flerlingsfamiljer?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt avsnittet om utveckling av arbetslivet och förlängning av karriärerna i programmet för statsminister Jyrki Katainens regering är avsikten bland annat att öka den ledighet som är öronmärkt för pappor, göra pappors användning av familjeledigheter smidigare och göra det möjligt att längre än för närvarande vårda barn i hemmet med hjälp av familjedagpenning. Dessutom är avsikten att förbättra rättigheterna för familjer med adopterade barn, flerlingsfamiljer och familjer vars barn är placerade utanför hemmet så att de motsvarar övriga familjers rättigheter. Frågor som gäller utvecklingen av det inkomstbaserade systemet för familjeledigheter kommer att beredas i samarbete på trepartsbasis mellan arbetslivets parter.

I ramavtalet beträffande tryggandet av Finlands konkurrenskraft och sysselsättning, som undertecknades av arbetsmarknadsorganisationerna den 13 oktober 2011, konstateras det, utöver det som sägs i spörsmålet, att systemet med familjeledigheter ska förnyas i enlighet med regeringsprogrammet. Målet är att öka de ledigheter som är öronmärkta för pappan, göra det mer flexibelt för pappan att utnyttja sina familjeledigheter och göra det möjligt att vårda barnet hemma längre än vad nu är fallet. Reformen av systemet med föräldraledigheter innebär att fördelningen av kostnaderna för föräldradagpenningen fortsätter oförändrad. Reformen träder i kraft i början av 2013. Reformens inverkan och utfallet av målen ska granskas 2 år efter att reformen har trätt i kraft.

I regeringens ställningstagande till ramavtalet konstateras det att systemet med familjeledigheter förnyas i syfte att öka de ledigheter som är öronmärkta för pappor och göra pappors användning av familjeledigheter smidigare på det sätt som avses i regeringsprogrammet. Staten bidrar till finansieringen av reformen som träder i kraft i början av 2013 genom att låta fördelningen av kostnaderna för föräldradagpenningen kvarstå oförändrad.

Social- och hälsovårdsministeriet kommer inom kort att inleda beredningen av den reform som anges i ramavtalet i samråd med parterna i arbetslivet. Genom detta arbete ges skrivningarna i ramavtalet ett innehåll som läggs till grund för beredningen av en regeringsproposition som lämnas till riksdagen enligt den tidtabell som anges i budgetlagarna.

Helsingfors den 10 januari 2012